Ankka palasi Kivinokkaan

Talvella kävin lasten kanssa Kivinokassa ja he löysivät roskapisteen vierestä keraamisen ankan. Ankka sujahti lasten takintaskuun ja päätyi kotiimme Käpylään. Eräänä yönä heräsin ankka tyynyn alla. Kvaak.

Kirjoittelin aiheesta Facebookiin ja Heikki Ollikainen Kivinokasta kertoi, että ankka on ollut parinsa kanssa viljelypalstojen vieressä kulkevalla polulla koristeena. Ja laittoi kuvan vielä todisteeksi.

Kuva: Heikki Ollikainen.

Ankka vietti sitten lopputalven Käpylässä. Mutta pitihän sen päästä takaisin kotikulmilleen. Kaverikin varmasti odotti jo siellä tuolilla. Eivät olleet nähneet kuukausiin.

Kesäkuussa Kivinokassa järjestettiin lastenkirppis ja toimme ankan takaisin. Meidän piti palauttaa se alkuperäiselle paikalleen polun varteen, mutta se unohtui Studiolle.

Heidi Saukkonen Kivinokasta kirjoitti Facebookiin samoihin aikoihin: ”Muuten tipu joka oli vaeltanut parkkikselle ja päässyt teidän lämpöön, on meidän poikien ja ne oli tooooosi iloisia kun kuulivat, että kivinokan omista ”vartija”-tipuista on huolehdittu <3 Suuri kiitos siis teidän sakille!”

Mutta: Ankka oli kadonnut Studion edustalta, kun seuraavana päivänä kävimme katsomassa. Kuka on uskaltanut sen viedä?

Tänään lapset kuitenkin löysivät sen tanssilavalta Ikea-kassista, jonne oli koottu löytötavaraa.

Sitten vaan viemään ankkaa kohti alkuperäistä paikkaa. Mutta voi: sen kaveri oli kadonnut. Tuoli oli tyhjä.

Jätimme ankan tuolille yksinään. Ehkä kaveri vielä löytää takaisin.

Facebooktwitterredditpinterestlinkedinmailby feather

Tekijä: Pauli Jokinen

Kirjailija, kulttuuribloggaaja ja kävelyopas.