Ankka palasi Kivinokkaan

Ankka palasi Kivinokkaan

Talvella kävin lasten kanssa Kivinokassa ja he löysivät roskapisteen vierestä keraamisen ankan. Ankka sujahti lasten takintaskuun ja päätyi kotiimme Käpylään. Eräänä yönä heräsin ankka tyynyn alla. Kvaak.

Kirjoittelin aiheesta Facebookiin ja Heikki Ollikainen Kivinokasta kertoi, että ankka on ollut parinsa kanssa viljelypalstojen vieressä kulkevalla polulla koristeena. Ja laittoi kuvan vielä todisteeksi.

Kuva: Heikki Ollikainen.

Ankka vietti sitten lopputalven Käpylässä. Mutta pitihän sen päästä takaisin kotikulmilleen. Kaverikin varmasti odotti jo siellä tuolilla. Eivät olleet nähneet kuukausiin.

Kesäkuussa Kivinokassa järjestettiin lastenkirppis ja toimme ankan takaisin. Meidän piti palauttaa se alkuperäiselle paikalleen polun varteen, mutta se unohtui Studiolle.

Heidi Saukkonen Kivinokasta kirjoitti Facebookiin samoihin aikoihin: ”Muuten tipu joka oli vaeltanut parkkikselle ja päässyt teidän lämpöön, on meidän poikien ja ne oli tooooosi iloisia kun kuulivat, että kivinokan omista ”vartija”-tipuista on huolehdittu <3 Suuri kiitos siis teidän sakille!”

Mutta: Ankka oli kadonnut Studion edustalta, kun seuraavana päivänä kävimme katsomassa. Kuka on uskaltanut sen viedä?

Tänään lapset kuitenkin löysivät sen tanssilavalta Ikea-kassista, jonne oli koottu löytötavaraa.

Sitten vaan viemään ankkaa kohti alkuperäistä paikkaa. Mutta voi: sen kaveri oli kadonnut. Tuoli oli tyhjä.

Jätimme ankan tuolille yksinään. Ehkä kaveri vielä löytää takaisin.

Kirjoittaja on kaupunkikirjailija, bloggaaja ja Kivinokan kesämaja-alueen puheenjohtaja.
Facebooktwittergoogle_plusredditpinterestlinkedinmailby feather
Juhannusbileet ja jatkot saunabiilissä

Juhannusbileet ja jatkot saunabiilissä

Juhannus tuli vietettyä jälleen Kivinokassa. Olemme tehneet viime vuosina paljon kampanjatyötä, jotta Kivinokka tulee tutuksi kaupunkilaisille.

Työ alkaa tuottaa hedelmää. Tänä vuonna yleisöä tanssitti legendaarinen Dallepe. Orkesteri perustettiin alkujaan Kivinokassa 1925. Tarkoituksella emme ihan hirveästi mainostaneet juhannusjuhlia, mutta silti tuhannet ihmiset löysivät paikalle. Hienoa! Kivinokka on löytänyt tiensä monien sydämiin.

Juttelin illan aikana erään naisen kanssa, joka kertoi olleensa Kivinokassa juhannuksena 1980, jolloin juhannusjuhlissa oli 30 henkeä. Totta tai tarua, mutta tänä juhannuksena ranta oli täynnä.

Suuresta väkimäärästä huolimatta ilta sujui rauhallisesti ja leppoisasti. Yhtään järjestyshäiriötä ei kirjattu. Kiitokset siitä hyvälle yleisölle.

Kiitoksia pitää jakaa vielä lisääkin. Suuret kiitokset kaikille talkoolaisille, joita ilman tapahtuma ei olisi toteutunut: makkaranpaistajille, kahvinkeittäjille, kokon rakentajille, ensiapuvastaavalle, järjestyksenvalvojille, liikenteenohjaajille, kaikille. Erittäin kivaa oli myös se, että vaikka tapahtuman järjesti kivinokkalaisten kesämajayhdistys, niin mukana talkoissa oli paljon ihmisiä, joilla ei ole kesämajaa Nokalla. He vaan halusivat tulla auttamaan ja järjestämään upeaa tapahtumaa! Ensi vuonna tarvitaan jälleen tekeviä käsiä, laittakaa kaikki korvan taakse. Talkoissa on hauskaa ja tutustuu kivoihin ihmisiin.

Kivinokka näkyi myös mukavasti mediassa. Kymmenen uutiset teki loppukevennyksen Kivinokan juhannuksesta (katso täältä) ja Hula hula -tanssia näytettiin suorana Ylellä.

Juhannuspäivänä talkooväkeä saunotettiin Kivinokan rannalla saunabiilissä. Se on entinen Vaasan palolaitoksen auto 1970-luvulta, jonne eräs kivinokkalainen on rakentanut saunan.

Kirjoittaja on kaupunkikirjailija, bloggaaja ja Kivinokan kesämaja-alueen puheenjohtaja.
Facebooktwittergoogle_plusredditpinterestlinkedinmailby feather
Helsingin uudet yleiset saunat – top 4

Helsingin uudet yleiset saunat – top 4

Helsingistä on tullut vuosien tauon jälkeen erinomainen saunakaupunki, sillä kaupunkiin on avautunut lukuisia uusia yleisiä saunoja. Helsingissä oli vuosikymmeniä sitten paljon korttelisaunoja, mutta sen jälkeen yleisten saunojen rintamalla on ollut hiljaista. Kunnes viime vuosina yleisten saunojen buumi on kiihtynyt, joka on saunojen ystäville loistava asia. Yhteistä uusilla saunoilla on se, että kaikki ovat meren rannalla.

Olen käynyt testailemassa saunoja ja kirjoitellut niistä tänne blogiini. Nyt olen koonnut kirjoitukset tähän ja rankannut ne suosikkijärjestykseeni.

1. Lonnan sauna – Parhaat näkymät

Lonnan entisen sotilassaaren sauna. Lue lisää täältä.

2. Lapinlahden sairaalan sauna – Historiallisin

1880-luvulta peräisin oleva sauna avattiin viime vuonna yleisölle. Lue lisää täältä.

3. Löyly – Parhaat saunat

Löylyssä on yleisölle avoinna tavallinen sauna ja savusauna. Lue lisää täältä.

4. Allas Sea Pool – Trendikkäin

Hyvällä sijainnilla Kauppatorin vieressä. Lue lisää täältä.

+ yksi poiminta vanhoista saunoista:

Kaurilan sauna – Tunnelmallisin

Meilahdessa sijaitseva pieni puusauna. Lue lisää täältä.

Kaurilan sauna Meilahdessa.
Kirjoittaja on kaupunkikirjailija, bloggaaja ja Kivinokan kesämaja-alueen puheenjohtaja.
Facebooktwittergoogle_plusredditpinterestlinkedinmailby feather
8 syytä vierailla lasten kanssa Suomenlinnassa

8 syytä vierailla lasten kanssa Suomenlinnassa

Suomenlinnassa on muutakin kuin Pokemoneja. Suomenlinna on retkikohde, jossa riittää tekemistä etenkin kesällä. Sieltä löytyy aina uusia paikkoja ja linnoitussaariin ei kyllästy koskaan. Lasten kanssa käyn Suomenlinnassa lähes joka kesä. Tässä 8 syytä, miksi lasten kanssa kannattaa käydä Suokissa.

1. Luonto
Suomenlinnassa on monipuolista luontoa ja upeita merimaisemia.

2. Tykit ja tunnelit
Tykkejä löytyy kaikilta saarilta ja salaperäisiä käytäviä voi tutkia taskulampuilla.

3. Uimaranta
Uikkarit mukaan. Kustaanmiekan ja Susisaaren välissä on pieni hiekkaranta, joka on kesällä lasten suosiossa.

4. Vesikko
Museosukellusveneessä voi aistia, millaista on olla syvällä meren alla ahtaassa aluksessa.

5. Leikkipaikat
Suomenlinnassa on lukuisia leikkipaikkoja.

6. Lelumuseo
Lelujenkeräilijän perustamassa museossa on leluja eri aikakausilta.

7. Piknik
Suomenlinnassa on satoja piknikpaikkoja. Aina löytyy joku uusi paikka levittää viltti.

8. Lauttamatka
Lauttamatka on usein lapsille matkan kohokohtia.

Huomio:
Mukulakivillä on paikoin hankalaa edetä lastenvaunuilla, joten jos mahdollista, niin kannattaa ottaa matkaan vaunut, jossa on paksut renkaat.

Huomio2:
Pidä vallien läheisyydessä huolta, ettei lapset putoa.

Kirjoittaja on kaupunkikirjailija, bloggaaja ja Kivinokan kesämaja-alueen puheenjohtaja.
Facebooktwittergoogle_plusredditpinterestlinkedinmailby feather
Erikoisia nähtävyyksiä: Väinämöisen kello

Erikoisia nähtävyyksiä: Väinämöisen kello

Suomenlinnasta löytyy panssarilaiva Väinämöisen laivakello. Se on ripustettu Merisotakoulun pääoven viereen.

Väinämöinen valmistui vuonna 1932 ja sen sisaralus Ilmarinen vuotta myöhemmin. Ilmarinen upposi sodassa  ja Väinämöinen luovutettiin rauhanehtojen mukaisesti Neuvostoliitolle 1944. Laivakello kuitenkin pidettiin muistona.

Väinämöinen oli Neuvostoliitolla Vyborg- nimellä ja laiva romutettiin myöhemmin.

Merisotakoulu sijaitsee Pienessä Mustasaaressa. Sen piha on yleistä aluetta, jonne on vapaa pääsy.

Kirjoittaja on kaupunkikirjailija, bloggaaja ja Kivinokan kesämaja-alueen puheenjohtaja.
Facebooktwittergoogle_plusredditpinterestlinkedinmailby feather
Testissä Lonnan uusi yleinen sauna

Testissä Lonnan uusi yleinen sauna

Lonnan entisellä sotilassaarella avautui toukokuussa uusi yleinen sauna. Pitihän se käydä heti testaamassa. Saunaa esitteli saunamajuri Tuomo Raitio ja mukana menossa oli saunakoira Leon.


Saunarakennus on valmistettu kotimaisesta puusta ja sen arkkitehti on Anssi Lassila. Rakennuksessa on kaksi saunaa, miehille ja naisille omansa. Sekasaunoja ei ole. Saunat ovat vain yleisessä käytössä, niitä ei vuokrata yksityistilaisuuksiin.

Saunojen lämmitys tapahtuu ulkoseinän kautta. Leon ihmettelee höyryä taustalla.

Miesten ja naisten saunat ovat täysin identtiset. Parvisaunoissa lauteet ovat korkealla katonrajassa. Lauteilta on merinäköalat.

Lauteiden alla on peseytymistilat, joissa kylvetään vanhan ajan malliin pesusangoilla. Saunan ulkopuolella on suihkut, jos haluaa niitä käyttää, mutta sankojen kanssa peseytymisessä on oma viehätyksensä.

Saunat ovat kertalämmitettäviä puusaunoja. Saunamajuri Tuomo Rautio heittää häkälöylyt ennen kuin päästään lauteille.

Saunavuoroja on Lonnassa tiistaista lauantaihin klo 14-21. Kahden tunnin mittaiset saunavuorot kannattaa varata etukäteen netistä, jos haluaa olla varma, että mahtuu löylyihin. Saunamaksu on 16 euroa, alle 12-vuotiaat pääsevät ilmaiseksi.

Viereinen Vohvelibaari vastaa tarjoilusta. Sinne voi avata piikin saunaan mennessä ja tarjoilijat käyvät tuomassa virvokkeita saunaan.

Entäs se tärkein eli löyly? Kiukaasta avataan kansi ja sinne kaadetaan muutamia kipollisia vettä. Mitä pidempään kantta pitää auki, sitä enemmän saunaan virtaa lämpöä. Löylyt ovat erinomaiset: pehmeät ja kosteat. Jos jossain voi puhua löylyn syleilystä, niin täällä.

Terassille pääsee vilvoittelemaan ja katselemaan saaristomaisemia.

Lonnaan pääsee näppärästi yhteysaluksella Kauppatorilta alle 10 minuutissa.

Lonnan kotisivut.

Kirjoittaja on kaupunkikirjailija, bloggaaja ja Kivinokan kesämaja-alueen puheenjohtaja.
Facebooktwittergoogle_plusredditpinterestlinkedinmailby feather
Isosaari avautuu yleisölle – vinkkejä retkeilijälle

Isosaari avautuu yleisölle – vinkkejä retkeilijälle

Isosaari on Helsingin ulkosaaristossa sijaitseva entinen sotilassaari, joka on ollut suljettuna vuosikymmeniä. Saari avautuu tänä kesänä siviileille ja sinne pääsee reittialuksella Kauppatorilta. Kävin tutustumassa saareen ja sen historiaan. Tulen esittelemään kohdetta syksyllä ilmestyvässä kirjassani Sunnuntaikävelyllä sotien ajan Helsingissä (Minerva Kustannus).

Tässä hieman kuvia ja vinkkejä, mitä Isosaaressa kannattaa käydä katsomassa. Saarella jaetaan myös karttoja, joiden avulla paikkoihin pääsee tutustumaan.

Matka Kauppatorilta kestää noin 40 minuuttia.

Jarmo Nieminen vetää opastuksia Isosaaressa.

Isosaaressa on golfkenttä, jota pidetään Suomen vaikeimpana. Paikalliset rakennusmiehet rakensivat kentän 1980-luvulla.

Vanha koulurakennus.

Torpedoasema, jossa testattiin torpedoja. Sinne ei ole yleisöllä pääsyä vieläkään.

Krimin sodassa kuolleen englantilaisen sotilaan hauta.

Isosaaressa saattaa olla hyvin kylmää ja tuulista. Tutustumispäivänä satoi, eikä saari näyttänyt parhaita puoliaan. Mutta aina pärjää, kun varustautuu oikein.

Saaressa on kaunista luontoa.

Isosaaressa on tykkejä eri aikakausilta. Vanhimmat ovat rakennettu 1910-luvulla valmistuneiden linnoitusrakennelmien yhteyteen.

Sotilaiden rivitalot ovat autiona.

Vanha kasarmirakennus ja sotilaskoti on tyhjillään. Viimeiset varusmiehet poistuivat saaresta 2010-luvun alkupuolella.

Ruokalasta ollaan tekemässä juhlatilaa.

Entinen sulkeisharjoituskenttä, josta tulee telttailualue.

Yhdyshautoja on louhittu kallioon.

Maasta voi löytää vielä taistelujätettä.

Isosaaressa oli vankileiri sisällissodan 1918 jälkimainingeissa. Saaressa oli 1500 vankia, joista 300 menehtyi. Tässä hautamuistomerkki.

Sauna avautuu yleisölle. Se pitäää tulla testaamaan vielä kesän aikana.

Saunasta pääsee uimaan, sillä Isosaaressa on vierekkäin kaksi hiekkarantaa.

Upseerikerholla on tunnelmallinen ravintola. Ainakin lohikeittoa tulee olemaan listalla. Ja ehkä sotkun munkkeja.

Isosaaren kotisivut löytyvä täältä. Sieltä löytyy lisää tietoa laivayhteyksistä, saunojen ja ravintoloiden aukioloajoista ja golfkentästä.

Kirjoittaja on kaupunkikirjailija, bloggaaja ja Kivinokan kesämaja-alueen puheenjohtaja.
Facebooktwittergoogle_plusredditpinterestlinkedinmailby feather
Kivinokan keräys tuotti lähes sata tonnia vuonna 1958

Kivinokan keräys tuotti lähes sata tonnia vuonna 1958

Kivinokan studiorakennuksen kätköistä löytyi vanha vihko. Vihkossa on Saaritoimikunnan laatima keräyskirja vuodelta 1958. Se alkaa:

”Kivinokan Kansanpuiston Urheilu ja Virkistystoiminnan hyväksi Keräyskirja. Jos odotat toimintaa, tue keräystä sopivaksi katsomallasi summalla!” 

Yhteensä keräys tuotti 95 300 markkaa.

Vihkossa on myös kinkkuarpajaiset vuodelta 1962 ja myös 1970-luvulta.

Nykyään saadaan virkistystoimintaan sentään kaupungin tukeakin. Arpajaisia järjestetään edelleen. 

Tällaiset vihkot pitää ehdottomasti säästää.

Kirjoittaja on kaupunkikirjailija, bloggaaja ja Kivinokan kesämaja-alueen puheenjohtaja.
Facebooktwittergoogle_plusredditpinterestlinkedinmailby feather
Lonnassa solmittiin Viaporin häpeärauha

Lonnassa solmittiin Viaporin häpeärauha

Lonnan saaressa käytiin neuvotteluja Suomen sodassa vuonna 1808. Neuvotteluissa sovittiin, että Viapori antautuu venäläisille. Viapori luovutettiin venäläisille ilman taisteluja. Sitä pidettiin ja on pidetty myöhemminkin häpeällisenä. Venäläiset olivat piirittäneet Viaporia eli Suomenlinnaa pitkään ja Carl Olof Cronstedt oli siinä uskossa, että apuja ei ole tulossa ja ruutivarastot eivät riittäneet linnoituksen puolustamiseen. Neuvottelut käytiin saarta vuokranneen leskirouvan talossa, joka on purettu jo ajat sitten.

Suomenlinnan vieressä sijaitseva Lonna on toiminut sotilassaarena ja se avattiin siviileille muutama vuosi sitten. Nykyään saarelle pääsee yhteysaluksella Kauppatorilta ja siellä on ravintola, sauna ja juhlatiloja. Niitä ylläpitävän Lonnan Hyväntuulenkeitaan ravintolatoimenjohtaja Tanja Aromäki esitteli minulle paikkoja.

Saarella toimi 1940-luvulta lähtien demagnetisointiasema, joka rakennettiin saksalaisten avustamana 1944. Siellä poistettiin laivoista magneettisuutta, jotta meren pohjassa olleet herätemiinat eivät reagoineet niihin.

Lonnan ravintolan takahuoneessa on museohuone, jossa esitellään dieselmoottoreita, joita käytettiin magneettisuuden poistamisessa.

– Noin kerran vuodessa täällä käy mies, joka kertoo, että hän on ainoa ihminen maailmassa, joka osaisi näitä koneita käyttää. En yhtään tiedä kuka hän on, mutta ilmeisesti hän on joskus työskennellyt täällä, Aromäki sanoo.

Suomenlinnan sivuilla kerrotaan asiasta näin:

”Demagnetisointiasemaan kuului merenpohjaan laskettujen kaapeleiden muodostamat kaksi magneettisuuden mittauskenttää ja yksi magneettisuuden poistokenttä. Kaapeleiden toimintaa ohjattiin laitteistopöydästä. Tarvittava sähkö saatiin viereiseen rakennukseen sijoitetusta kahdesta dieselkoneesta. Toimituksen aikana alukset ajoivat kierroksen tai useampia Lonnan ympäri. Demagnetisointia tarvittiin aina 1960-luvun loppuun, jolloin merimiinojen raivaustyö oli pääosin päättynyt.”

Lonnan ravintolassa voi nauttia vaikka lounasta tai lasin viiniä. Alakerrassa toimii Vohvelibaari.

– Lihaa, kalaa ja kasvista on tarjolla päivittäin. Suosimme luomua ja lähiruokaa, Aromäki sanoo.

Lonnan miinamakasiineissa järjestetään juhlia, kuten häitä ja seminaareja.

Makasiineissa on säilytetty miinoja. Rakennuksissa on jykevät miinahyllyt vielä jäljellä.

Pihalla on vanha miinojen kuljetukseen käytetty kärry.

Saaressa on kiskoja maassa, joilla miinoja on kärrätty laivoihin.

Lonnan saunasta tulee juttua myöhemmin.

Lonnan kotisivut löytyvät täältä.

Kirjoittaja on kaupunkikirjailija, bloggaaja ja Kivinokan kesämaja-alueen puheenjohtaja.
Facebooktwittergoogle_plusredditpinterestlinkedinmailby feather
Erikoisia nähtävyyksiä: Vastarintajärjestön muistokivi

Erikoisia nähtävyyksiä: Vastarintajärjestön muistokivi

Laajasalossa Tullisaaren puistossa Aino Acktén huvilan lähettyvillä on erikoinen kivipaasi. Kiveen on hakattu sekä suomeksi että ruotsiksi päivämäärä 3. elokuuta 1901. Mitä tuolloin tapahtui?

Muistokivi on perustettu vastarintajärjestön kunniaksi, joka toimi venäläisen sortokauden aikana 1899-1905. Vastarintajärjestö eli kagaali oli eräänlainen salaseura, joka vastusti pyrkimyksiä tehdä Suomesta venäläinen. Kagaali piti perustaa 3. elokuuta 1901 hotelli Kämpissä, mutta perustava kokous siirrettiin turvallisuussyistä pidettäväksi Tullisaareen Turholman kartanoon (nykyään Aino Acktén huvila).

Turholman kartanon kokoukseen saavuttiin Helsingistä höyrylaivalla. Helsingin taidemuseon mukaan joukossa oli todennäköisesti maamme mahtimiehiä, kuten Adolf von Bonsdorff, E. Castrén, Eero Erkko, Ernst Erlander, Th. Homén, P.E. Svinhufvud ja William Zilliacus.

Myöhemmin perustettiin myös naiskagaali. Kumpikaan ei toiminut kovin pitkään.

Tullisaaressa on toinenkin kivipaasi. Se on koiran hautakivi. Maahan on haudattu huvilan omistajan Leonhard Borgströmin perheen Tim-koira. Borgströmin vaimo oli englantilainen Alice Travers, joten siksi hautakivessä lukee Faithful little Tim ja vuosi 1908.

Kirjoittaja on kaupunkikirjailija, bloggaaja ja Kivinokan kesämaja-alueen puheenjohtaja.
Facebooktwittergoogle_plusredditpinterestlinkedinmailby feather
Testissä Lapinlahden sairaalan sauna – Helsingin vanhin sauna

Testissä Lapinlahden sairaalan sauna – Helsingin vanhin sauna

Lapinlahden entisen mielisairaalan sauna on Helsingin vanhin edelleen käytössä oleva sauna. Näin saunaa ylläpitävä Lapinlahden Lähde ainakin ilmoittaa. Varmaan pitänee paikkansa. Sauna on rakennettu sairaalarakennuksen viereen 1880-luvulla. Esimerkiksi Merisotakoulun sauna Suomenlinnassa on 1900-luvun alusta ja Kallion alueen korttelisaunat ovat reippaasti nuorempia.

Lapinlahden sauna avattiin viime vuonna yleiseksi saunaksi. Sauna on yleisön käytössä päivisin, iltaisin sitä vuokrataan yksityistilaisuuksiin. Siellä on miesten ja naisten vuorot erikseen, mutta myös sekasaunaan pääsee kolmena päivänä viikossa. Saunamajuri Risto Ruuthin mukaan sekasaunat ovat sujuneet hyvin, vaikka saunassa on vain yksi pukuhuone. Ruuthin mukaan pukukoodi on vapaa, saa saunoa uimapuvussa tai ilman.

Kävin saunomassa miesten vuorolla, joten tätä probleemaa ei tarvinnut miettiä. Saunan normaali lippu maksaa 7 euroa.

Lapinlahden sairaalan sauna on rakennettu ylempien virkamiesten saunaksi. Siellä saunoivat alkujaan lääkärit ja muu sairaalan johto. Ruuth uskoo, että Jean Sibelius on suurella todennäköisyydellä käynyt saunassa.

– Jean Sibeliuksen veli Christian Sibelius oli mielisairaalan ylilääkäri 1904-1921. Kansalaissodassa vuonna 1918 Christian Sibelius oli punaisten vankina kaksi vuorokautta. Vapauduttuaan hän pelästyi, miten veljelle mahtaa käydä. Hän kutsui kapellimestari Robert Cajanuksen ja taidemaalari Eero Järnefeltin koolle ja sanoi, että veli pitää saada Järvenpäästä turvaan. Cajanus lähti Järvenpäähän Ainolaan hakemaan Jean Sibeliusta Helsinkiin. Tämä saapui kaupunkiin ja asettui ylilääkärin virka-asuntoon. Uskon vahvasti, että Sibelius kävi täällä veljensä kanssa kylpemässä, Ruuth kertoo.

Risto Ruuth tarinoi saunan pukuhuoneessa.

Saunasta tehty sähkösauna Ruuthin arvion mukaan 1960-luvulla. Lauteille mahtuu noin 10 henkeä kerralla. Löylyt ovat kuumat ja pistävät, melko kuivat. Ei ihme, että hieman polttaa, sillä mittari näyttää 95 astetta.

Kylpyhuoneen puolelle tai pihalle pääsee viilentymään välillä. Vaikka meri on vieressä, niin uimaan ei rannasta kunnolla pääse. Noin sadan metrin päässä on sairaalan potilaille rakennettu uimaranta, mutta sinne saakka en tällä erää lähde.

Lapinlahden sauna on erittäin tunnelmallinen ja historiallinen sauna. Kannattaa käydä testaamassa.

Linkki saunan kotisivuille.

Kirjoittaja on kaupunkikirjailija, bloggaaja ja Kivinokan kesämaja-alueen puheenjohtaja.
Facebooktwittergoogle_plusredditpinterestlinkedinmailby feather
5 syytä käydä Allas Sea Poolissa

5 syytä käydä Allas Sea Poolissa

Olin eilen Allas Sea Poolin avajaisissa. Paikka avattiin jo viime vuonna, mutta uusia avajaisia vietettiin nyt uuden päärakennuksen kera. Kävin siellä nyt ensimmäistä kertaa. Kannattaako sinne mennä? No kannattaa. Tässä viisi syytä:

1. Sauna

Tunnelmallinen sauna, jossa kipakat löylyt: löylyt, jotka tuntuvat, mutta eivät polta. Saunasta on ikkuna merelle päin. Sähkölämmitteiseen saunaan mahtuu noin 15 henkeä kerralla. Miehille ja naisille on omat saunat ja lisäksi on tilaussauna. 

2. Uintikokemus

Hienoa uida ulkoaltaassa keskellä kaupunkia. Ruotsinlaivat kääntyvät vieressä ja Suomenlinnan lautta ajaa ohi. Ulkoaltaita on kolme: lämmin allas, lasten allas ja merivesiallas. Ei yllättänyt, että merivesiallas oli tyhjä vielä tässä kohtaa kesää. Talvella merivesialtaassa on avanto. Saunominen ja uinti maksaa 13 euroa kerta.

3. Näkymät

Jotenkin täysin epätodellinen fiilis, kun polskuttelee vedessä ja ympärillä näkyy Presidentinlinna, Palace, Wanha kauppahalli, Kaupungintalo, Alvar Aallon Sokeripala ja Uspenskin katedraalin kupoli. 

4. Rakennus
Allas Sea Poolin rakennus on komea, tosin hieman keskeneräinen vielä. Puuarkkitehtuuri tuo mieleen toisen uuden saunan, Hernesaaren Löylyn. Molemmissa on myös kattoterassit ja ravintolat.

5. Bändit

Keikat ovat hyvä syy tulla Allas Sea Pooliin. Eilen esiintyi Mikael Gabriel, joka ei lukeudu omiin suosikkeihini. Kuuntelin kaksi biisiä ja sitten kotiin.

Ei niin hyvää, ettei jotain huonoakin. Ravintolakokemus oli epämiellyttävä. Perjantai-iltana siellä oli aika kaaos päällä: paljon ihmisiä, eikä kukaan oikein tiennyt missä jonossa kuuluu olla. Melu oli kova.

Pääruuaksi siellä oli lohikeittoa ja salaattia vaihtoehtoisilla täytteillä. Kana-oliivi-salaatti oli hyvää, mutta lohikeitto todettiin epäonnistuneeksi. Molempien hinnat olivat 12,50 euroa. Ravintolan takia Altaalle ei kannata tulla, lähistöllä on paljon parempiakin paikkoja.

Kaikkinensa positiivinen kokemus ja visiitin väärtti.

Kirjoittaja on kaupunkikirjailija, bloggaaja ja Kivinokan kesämaja-alueen puheenjohtaja.
Facebooktwittergoogle_plusredditpinterestlinkedinmailby feather
Sporalla kansallismaiseman äärelle

Sporalla kansallismaiseman äärelle

 

Helsingin saaristo on Suomen ainoa kansallismaisema, jonka ääreen pääsee raitiovaunulla ja metrolla. Kivikaupungissa ja lähiöissä ei aina edes muista miten hienon alueen äärellä elämme. Ja merenrannassa asuvat pitävät sitä helposti itsestäänselvyytenä.

Olen viime vuosina pyrkinyt tutustumaan merelliseen Helsinkiin aina tilaisuuden tullen. Suurta venettä en omista, mutta soutuveneen hankin toissa kesänä ja sen kanssa olen tutustunut Vanhankaupunginlahden ympäristöön.

Nykyään saaristo on helppo kokea, vaikka ei olisi edes omaa venettä. Olen kierrellyt paljon kansallismaisemassa yhteysaluksilla. Vastaan on tullut upeita elämyksiä: Vallisaaren sotahistoria, Kaunissaaren luontopolut, Vartiosaaren huvilat ja rauhallinen Iso Iiluoto. Helsingin vesialueen ulkopuolelta löytyy valloittava Söderskärin majakka. Espoon Suvisaaristo ja punkit on tullut myös koettua.

Aina ei tarvitse lähteä saaristoon todetakseen meren ihmeellisyyden. Helsingissä on viime aikoina otettu rantoja hienosti yleiseen virkistyskäyttöön. Löyly ja Allas Sea Pool antavat mahdollisuuden saunoa ja uida kansallismaisemassa. Lonnassa voi piipahtaa joogafestareilla. Lauttasaaressa on jätetty rantapolkuja asuntojen ja meren väliin. Vallisaari ja Kuninkaansaari on jo avattu yleisölle ja lisää vanhoja sotilassaaria ollaan avaamassa virkistyskäyttöön.

Ympäristöministeriö on valinnut 27 maisemakokonaisuutta kansallismaisemaksi. Joukossa ovat muun muassa Pallastunturit, Imatrankoski, Punkaharju ja Helsingin saaristo. Pidetään mielessä, että asumme todella uniikin maiseman äärellä. Nautitaan siitä, pidetään siitä huolta ja otetaan siitä kaikki irti.

Eikä pidä unohtaa, että pian pääsee metrolla myös toisen virallisen kansallismaiseman äärelle, nimittäin Tapiolaan. Sitä odotellessa käyn laskemassa soutuveneen vesille.

Kolumni on julkaistu Metro-lehdessä toukokuussa 2017.

Kirjoittaja on kaupunkikirjailija, bloggaaja ja Kivinokan kesämaja-alueen puheenjohtaja.
Facebooktwittergoogle_plusredditpinterestlinkedinmailby feather
Käpylän arkkitehtuurilenkki – 12 kohdetta

Käpylän arkkitehtuurilenkki – 12 kohdetta

Illansuussa kiskoin Karhut jalkaani ja lähdin lenkille. Tapanani on silloin tällöin tehdä erilaisia teemalenkkejä. Nyt vuorossa oli Käpylä ja alueen rakennushistoria.
Lähdin liikkeelle Olympiakylästä. Alue rakennettiin vuoden 1940 olympiakisoihin, joita ei sodan takia pidetty. Rakennukset suunnitteli arkkitehdit Hilding Ekelund ja Martti Välikangas.

Olympiakylän vieressä on Karjalatalo. Into Pyykön suunnittelema talo valmistui 1974. Karjalaisen kulttuurin kehto.

Käpylän pelastusaseman suunnitteli kaupunginarkkitehti Gunnar Taucher vuonna 1931. Kolmanneksi vanhin kaupungin pelastusasemista.

Matka jatkui Pohjolanaukiolle, jossa on Käpylän toinen lippakioski. Kaarevaseinäiset lippikset suunnitteli alkujaan Gunnar Taucher 1930-luvulla.

Aukion toisella laidalla on Park Hotelin talo. Vuonna 1949 valmistunut hotelli on tunnettu myös nimillä Uusimaa ja Kinohotelli. Kivijalassa toimi aikanaan elokuvateatteri.

Seuraavaksi lenkkeilin halki Puu-Käpylän. Alue rakennettiin 1920-luvulla. Suunnittelijana Martti Välikangas.

Puu-Käpylän laidalla Osmontiellä on Virkamiestalot. Ne rakennettiin alkujaan rautatien virkamiehille 1920-luvulla.

Juoksin alikulkutunnelista Mäkelänkadun länsipuolelle. Ensimmäisenä eteen tuli kiemurteleva Käärmetalo. Rakennuskokonaisuuden suunnitteli Olympiastadionistakin tuttu arkkitehti Yrjö Lindegren ja vuosi oli 1951.

Käärmetalon vieressä on Käpylän toinen lippis. Näiden kioskien tyyppipiirrustukset teki Hilding Ekelund 1940- ja 1950-lukujen taitteessa.

Viereisessä korttelissa on Työväentalo, joka rakennettiin vuonna 1925 talkoilla Käpylän Urheilijoiden taloksi.

Lenkin seuraava kohde oli Kisakylä Koskelantien eteläpuolella. Siellä majoittui 1952 olympialaisten urheilijat. Talot suunnitteli Pauli Salomaa.

Iltalenkki päättyi Käpylän kirkolle. Funkkiskirkon suunnitteli Erkki Ilmari Sutinen ja se valmistui 1930.

Näin oli iltalenkki suoritettu ja Sports Tracker näytti 5,2 km. Lenkki sujuu paljon mukavammin, kun on pieniä etappeja matkan varrella.

Kirjoittaja on kaupunkikirjailija, bloggaaja ja Kivinokan kesämaja-alueen puheenjohtaja.
Facebooktwittergoogle_plusredditpinterestlinkedinmailby feather
Kylätapahtuman tunnelmaa Kumpula-juoksussa

Kylätapahtuman tunnelmaa Kumpula-juoksussa

Aamu lähti tänään käyntiin Kumpula-juoksulla. Maauimalan parkkikselle oli kokoontunut lähes sata innokasta kuntoilijaa. 

Osallistuin 5 kilometrin juoksuun numerolla 128. Pienimmät osallistujat juoksivat 2,5 kilometriä. 

Tapahtumassa oli hauskan kylämäinen tunnelma. Makkaraa myytiin Kylätilan tukemiseksi ja mankasta soi Michael Jackson.

Kisa käynnistyi ja otin tavoitteeksi juosta rennosti ja alittaa 35 minuuttia. Taisin ottaa alun liiankin rennosti, kun polvenkorkuiset naperot juoksivat ohi.

Kiristin tahtia ja loppuaika alitti jopa puolen tunnin. Käsiajalla mitattiin 29.35. Voittaja kellotti ajan 17.00. 

Safetycar (eli polkupyörä) varmisti, että kaikki oli tullut maaliin.

Lopuksi jaettiin palkinnot. En ollut mitaleilla, eikä edes arpajaisissa onni suosinut. Hauska tapahtuma ja kiva tapa aloittaa aamu. Ensi vuonna uudelleen!

Sitten vielä piipahdus Kumpulan katukirppikselle.

Kirjoittaja on kaupunkikirjailija, bloggaaja ja Kivinokan kesämaja-alueen puheenjohtaja.
Facebooktwittergoogle_plusredditpinterestlinkedinmailby feather