Käpylän arkkitehtuurilenkki – 12 kohdetta

Käpylän arkkitehtuurilenkki – 12 kohdetta

Illansuussa kiskoin Karhut jalkaani ja lähdin lenkille. Tapanani on silloin tällöin tehdä erilaisia teemalenkkejä. Nyt vuorossa oli Käpylä ja alueen rakennushistoria.
Lähdin liikkeelle Olympiakylästä. Alue rakennettiin vuoden 1940 olympiakisoihin, joita ei sodan takia pidetty. Rakennukset suunnitteli arkkitehdit Hilding Ekelund ja Martti Välikangas.

Olympiakylän vieressä on Karjalatalo. Into Pyykön suunnittelema talo valmistui 1974. Karjalaisen kulttuurin kehto.

Käpylän pelastusaseman suunnitteli kaupunginarkkitehti Gunnar Taucher vuonna 1931. Kolmanneksi vanhin kaupungin pelastusasemista.

Matka jatkui Pohjolanaukiolle, jossa on Käpylän toinen lippakioski. Kaarevaseinäiset lippikset suunnitteli alkujaan Gunnar Taucher 1930-luvulla.

Aukion toisella laidalla on Park Hotelin talo. Vuonna 1949 valmistunut hotelli on tunnettu myös nimillä Uusimaa ja Kinohotelli. Kivijalassa toimi aikanaan elokuvateatteri.

Seuraavaksi lenkkeilin halki Puu-Käpylän. Alue rakennettiin 1920-luvulla. Suunnittelijana Martti Välikangas.

Puu-Käpylän laidalla Osmontiellä on Virkamiestalot. Ne rakennettiin alkujaan rautatien virkamiehille 1920-luvulla.

Juoksin alikulkutunnelista Mäkelänkadun länsipuolelle. Ensimmäisenä eteen tuli kiemurteleva Käärmetalo. Rakennuskokonaisuuden suunnitteli Olympiastadionistakin tuttu arkkitehti Yrjö Lindegren ja vuosi oli 1951.

Käärmetalon vieressä on Käpylän toinen lippis. Näiden kioskien tyyppipiirrustukset teki Hilding Ekelund 1940- ja 1950-lukujen taitteessa.

Viereisessä korttelissa on Työväentalo, joka rakennettiin vuonna 1925 talkoilla Käpylän Urheilijoiden taloksi.

Lenkin seuraava kohde oli Kisakylä Koskelantien eteläpuolella. Siellä majoittui 1952 olympialaisten urheilijat. Talot suunnitteli Pauli Salomaa.

Iltalenkki päättyi Käpylän kirkolle. Funkkiskirkon suunnitteli Erkki Ilmari Sutinen ja se valmistui 1930.

Näin oli iltalenkki suoritettu ja Sports Tracker näytti 5,2 km. Lenkki sujuu paljon mukavammin, kun on pieniä etappeja matkan varrella.

Kirjoittaja on kaupunkikirjailija, bloggaaja ja Kivinokan kesämaja-alueen puheenjohtaja.
Facebooktwittergoogle_plusredditpinterestlinkedinmailby feather

Luonnontilainen Vallisaari kiehtoo historiallaan

IMG_3249

Entinen sotilassaari Vallisaari avautui keväällä suurelle yleisölle. Nyt sinne pääsee vesibussilla ja matka Kauppatorilta kestää noin 15 minuuttia. Kävin tutustumassa saareen jo pari vuotta sitten, ennen kuin se avattiin yleisölle (lue juttu täältä). Nyt olikin mielenkiintoista käydä katsomassa, miltä saari näyttää tusristikohteena.

Osa saaresta on edelleen suljettu ja tiettyihin osiin ei ole mitään asiaa. Saaren ympäri johtaa polku, jonka varrella on opastauluja. Poluilta ei ole lupaa poiketa. Se johtuu siitä, että saaren luonto on arvokasta, eikä sen haluta tuhoutuvan. Toinen syy on vuoden 1937 ruutivaraston räjähdys, jonka jäljiltä saaren maastossa on edelleen räjähteitä.

IMG_3222

IMG_6062

Opastettu reitti on parin kilometrin mittainen. Jos haluaa käydä viereisessä Kuninkaansaaressa, niin mittaa tulee lisää toiset pari kilometriä. Parhaat näköalat on Aleksanterin patterin päältä. Sieltä näkyy koko Helsingin siluetti, Suomenlinna ja aavaa merta horisonttiin saakka.

IMG_3295

IMG_3255

IMG_3260

Alkukesästä saaressa on riittänyt ihmisiä ruuhkaksi saakka. Mutta ainakin heinäkuisena maanantaipäivänä sinne mahtui oikein hyvin. Lautat olivat kyllä täynnä, mutta saaressa ei ollut häiritsevän paljon väkeä.

Palveluita Vallisaareen kaipaisin lisää ja pikaisesti. Nyt siellä on yksi kahvila – Vallisaaren vohvelibaari. Sieltä ei saanut mitään muuta suuhun pantavaa kuin 12 euron vohveleita. Kun kilpailua ei ole, niin toki voi vohveleistakin pyytää ihan mitä vaan.

IMG_3302

Vallisaari on upea paikka, lähes luonnontilainen saari, jolla on kiinnostavaa historiaa. Toivottavasti saaren luonto tuhansine perhosineen ja lepakoineen ei liikaa häiriinny turistimassasta.

IMG_3210

IMG_3213

Lisää Vallisaaresta voit lukea täältä:

Luontoon.fi/vallisaari

Vallisaari Wikipediassa

Ylen juttu Vallisaaresta

HS:n juttu Vallisaaresta

Nyt kirjoittaa Vallisaaren räjähdyksestä

Ilta-Sanomien vinkit Vallisaareen

Retkipaikka.fi tutustui Vallisaareen

Cityn juttu Vallisaaresta

Kirjoittaja on kaupunkikirjailija, bloggaaja ja Kivinokan kesämaja-alueen puheenjohtaja.
Facebooktwittergoogle_plusredditpinterestlinkedinmailby feather

Souturetki Varjosaareen

220

Teimme Kivinokasta souturetken vastarannalle Varjosaareen. Saari sijaitsee Kulosaaren kupeessa, Leposaaren hautausmaan vieressä. Saareen ei ole pääsyä mantereelta. Olen lukenut, että geokätköilijät ovat saarelle kyllä tulleet Leposaaresta, mutta he ovat joutuneet kahlaamaan ruovikossa kainaloita myöten.

Kivinokasta Varjosaareen soutaa alle kymmenessä minuutissa. Saari on suoraan Kivinokan uimarantaa vastapäätä.

Saimme veneen rantaan pieneen poukamaan, jossa on selvästi joskus aikanaan ollut laituri.

219

Varjosaari on pieni autiosaari. Saaren kävelee ympäri muutamassa minuutissa. On saaressa muitakin käynyt, siitä kielii roskat ja nuotiopaikat.

Varjosaaressa on ollut myös asutusta. Saaren korkeimmalla paikalla on ollut rakennus joskus vuosikymmeniä sitten. Talon perustukset ovat vielä jäljellä. Samoin rantaan johtavat portaat.

222

Varjosaaressa on myös yksi kaupungin jännittävimmistä kiipeilypuista. Vanha ja kookas mänty on alkanut kasvaa meren päälle. Jälki rungossa kertoo, että puuhun on joskus iskenyt salama. Kenties salamanisku on kaatanut puun, mutta sitkeästi se on jatkanut eloaan.

223

Artikkeli julkaistu myös KiviNokkailua-blogissa.

Kirjoittaja on kaupunkikirjailija, bloggaaja ja Kivinokan kesämaja-alueen puheenjohtaja.
Facebooktwittergoogle_plusredditpinterestlinkedinmailby feather

Mauno Koiviston nenäliina ja kaksi muuta poimintaa Sotamuseosta

20160228_114736

Sotamuseo Kruununhaassa on erittäin kiinnostava museo, jos on yhtään kiinnostunut sotahistoriasta tai ylipäänsä historiasta. Museossa on esitelty maamme sotahistoriaa keskiajalta lähtien rauhanturvaajiin. Totta kai suuret sodat, kuten talvi- ja jatkosota ovat museon näyttelyn keskiössä.

Tässä 3 poimintaa museon näyttelystä:

1. Mauno Koiviston nenäliina.
Presidentti Koivistokin oli rintamalla ja hänen nenäliinansa löytyi pikakiväärin tukin ontelosta. Ei ole nenäliinasta enää paljon jäljellä.

20160228_120412

2. Tanskalaisten vapaaehtoisten lippu
Talvisotaan otti osaa noin tuhat tanskalaista vapaaehtoista. Heistä viisi menehtyi. Neljä kuolleista oli lentäjiä.

20160228_121330

3. Molotovin leipäkori
Neuvostoliittolaisten pommisäiliö, jonne voitiin ladata parisataa 2,5 kilon palopommia.

20160228_121057

Sotamuseon kotisivut

Lue myös: Sotamuseo kaipaa ryhtiä – olisiko muutto Kaartin maneesiin ratkaisu?

 

Kirjoittaja on kaupunkikirjailija, bloggaaja ja Kivinokan kesämaja-alueen puheenjohtaja.
Facebooktwittergoogle_plusredditpinterestlinkedinmailby feather

Köyhät nauttivat soppaa Nikolai II:n muistokulhosta

IMG_1698

Keisari Nikolai II:n kruunajaisia vietettiin Moskovassa toukokuussa 1896. Suomessa keisarin kruunajaisia juhlittiin muun muassa siten, että ainakin suurissa kaupungeissa vähävaraiselle väelle tarjottiin keittoa keisarin muistokulhosta. Osa köyhistä sai kulhon muistoksi.

Valkoisessa kulhossa on sinisellä keisarin tunnus ja kruunajaisten päivämäärä. Kulhot olivat Arabian tuotantoa.

Näitä Nikolai II:n muistokulhoja löytyy silloin tällöin ihmisten jäämistöistä. Jos nyt ei satu omassa perintökokoelmassa moista olemaan, niin sitten voi lähteä Arabian museoon, jossa sellainen on esillä.

Arabian museon kotisivut.

Kirjoittaja on kaupunkikirjailija, bloggaaja ja Kivinokan kesämaja-alueen puheenjohtaja.
Facebooktwittergoogle_plusredditpinterestlinkedinmailby feather

Talomuseo Glims on Espoon Seurasaari

IMG_0221

Glimsin tila Espoossa sijaitsi mainiossa paikassa. Vierestä kulki Kuninkaantie, jota pitkin kuljettiin Turun ja Pietarin väliä. Glimsin tilan kohdilla oli risteys, josta käännyttiin Kuninkaantieltä Helsinkiin. Se oli aikansa valtatie.

Glimsin tilasta on ensimmäiset maininnat satojen vuosien takaa. Glims-niminen tila on ollut varmasti olemassa 1500-luvulta lähtien ja tiedetään, että 1540-luvulla tilaa isännöi Peder Nilsson.

Loistavan sijaintinsa ansiosta Glimsissä pidettiin kestikievaria. Kestikievarijärjestelmää ryhdyttiin rakentamaan 1600-luvulla ja sitä pidettiin yllä aina 1900-luvun puoliväliin saakka. Kestikievarissa majoitettiin ja ruokittiin matkamiehiä.

Glimsin tila on nykyään museona. Vaikka vieressä on jättimäinen Jorvin sairaala, niin Glimsissä pääsee tekemään todellisen aikahypyn entisen maailman tunnelmiin. Toisella puolelle tilaa avautuu ikiaikaiset peltomaisemat. Talomuseossa on kaikkiaan 11 museokäytössä olevaa taloa. Vanhimmat rakennukset ovat 1700-luvulta. Vanhimpien joukossa ovat muun muassa tilan päärakennus ja entinen kestikievarin talo. Kesäisin laitumella kirmaa lampaita, nyt syksylläkin pihassa oli Gustav-kukko ja muutama kana.

Talomuseo Glims on eräänlainen Espoon vastine Seurasaarelle. Sillä erotuksella kuitenkin, että Glimsin talot ovat kaikki alkuperäisellä paikallaan, kun Seurasaaren rakennukset on siirretty sinne mikä mistäkin. Sekä Glimsissä että Seurasaaressa esitellään vanhan ajan elämää Suomessa, tuodaan tutuksi käsityötaitoja ja kansanperinteitä.

Glimsissä on myös viihtyisä kahvila, museokauppa ja päärakennuksessa vaihtuvia näyttelyitä. Ehdottomasti visiitin väärtti.

Tässä hieman kuvakoostetta Glimsistä:

IMG_0217

IMG_0213

IMG_0211

IMG_0209

IMG_0226

IMG_0236

IMG_0245

IMG_0257

IMG_0260

Talomuseo Glimsin kotisivut täällä.

Lue lisää aiheesta Kaupunkimatkailua.

Kirjoittaja on kaupunkikirjailija, bloggaaja ja Kivinokan kesämaja-alueen puheenjohtaja.
Facebooktwittergoogle_plusredditpinterestlinkedinmailby feather

5 erilaista turistikohdetta Helsingissä

tuomiokirkko

Onko sukulaisesi tai tuttavasi tulossa Helsinkiin ja kovasti kyselevät matkavinkkejä? Suomenlinna ja Korkeasaari on käyty jo moneen kertaan ja jotain erikoisempaa pitäisi nähdä. Tässä vinkkejä, mitä voit suositella:

1. Kruununvuorenrannan autiohuvilat
Ehdottomasti näkemisen arvoinen paikka niin kauan kuin vielä on jäljellä. Todellinen kummistuskylä. Lue lisää aiheesta täältä.

20150712_183708-500x282

2. Mustavuoren luolat
Mustavuorelle louhittiin ensimmäisen maailmansodan aikana juoksuhautoja ja suuria luolia. Mustavuoressa yhdistyy luonto ja historia. Lisää aiheesta täältä.

20150702_123500-500x281

3. Pasilan kivilinna
Kati Sinenmaa alkoi 1990-luvulla rakentaa kivilinnaa Pasilaan. Löytyy Harwall Arenan läheltä keskeltä pientä metsikköä. Lisää aiheesta täällä.

20150721_115156-500x282

4. Rautakautinen kylä
Seurasaaren sillan vieressä on Pukkisaari, jossa on hauska rautakautinen kylä. Aikahyppy tuhansien vuosien taakse. Kotisivut täällä.

kivikautinen kylä4

5. HIFK:n kotipeli
HIFK:n jalkapallojoukkueelle on maan paras kotiyleisö. Stadin Kingit pitää tunnelmaa yllä. Osta ehdottomasti lippu fanikatsomoon Klackeniin. Tässä Youtube-tunnelmaa paikallispelistä:

Kirjoittaja on kaupunkikirjailija, bloggaaja ja Kivinokan kesämaja-alueen puheenjohtaja.
Facebooktwittergoogle_plusredditpinterestlinkedinmailby feather

Vierailu Stansvikin kesämaja-alueella

Kesällä tuli käyväistyä Stansvikissa Laajasalossa. Kivinokkalaisena minua kovasti kiinnostaa Stansvikin kesämajojen kohtalo ja olenkin asiaa sivusilmällä seurannut. Kesällä satuin pyörimään kulmilla ihan muista syistä, mutta päätin käydä Stansvikissa lounaalla ja samalla kiertelin kesämaja-alueita.

Stansvikin kartanon ympäristössä on kaksi kesämaja-aluetta. Aluetta hallinnoi ammattiyhdistys Jyty Helsinki, johon kuuluu kaupungin työntekijöitä. Kartanolla on pitkä historia, johon voi tutustua täällä.

Stansvikin kartanon alue on ollut kaupungilla 1930-1940-lukujen taitteesta lähtien. Sinne on rakennettu kaksi kesämaja-aluetta, Vanhakylä ja Uusikylä. 23 mökin Vanhakylä on rakennettu vuonna 1953 ja muutamaa vuotta myöhemmin rakennettiin 30 mökin Uusikylä.

Kaupunki on nyt tuhoamassa Uuttakylää. Suunnitelmissa on, että Kruunuvuorenrannan uusien asuinalueiden asukkaat tarvitsevat virkistysalueita ja Uusikylä tullaan purkamaan ja sen tilalle perustetaan yleinen puisto. Uudenkylän mökit siirretään Vanhaankylään, joka näin ollen tiivistyisi.

Kiertelin sekä Uudenkylän että Vanhankylän puolella. Lähinnä tuli mieleen Kivinokasta JHL:n alue. Viehättävää seutua.

Pariskunta kertoi kadehtivansa kivinokkalaisia ja sitä, miten me saimme pelastettua alueen rakentamiselta ja osasimme hyödyntää mediaa. Otin kiitokset nöyränä vastaan.Erään majan pihalla jäin juttelemaan vanhemman pariskunnan kanssa. Krister Söderman esitteli itsensä ”vanhimmaksi stanvikilaiseksi”. Hän on viettänyt Stansvikissa aikaa mökkialueen historian alkuhämäristä saakka.

Södermanilla oli vielä optimismia, että Stansvikin alue saisi jäädä nykyiselleen. He ovat tehneet paljon luontoselvityksiä, joiden mukaan alueen luonto on ainutlaatuista. Stansvikilaiset ovat ainakin kerran käyneet vierailulla Kivinokassa, jolloin Kivinokka kaikille -liikkeen aktiivit antoivat neuvoja ja tukea kamppailussa kaupunkia vastaan. Toivotin kovasti onnea taisteluun ja jatkoin kierrostani.

Stansvikissa tuli vastaan paljon asioita, joita minä puolestaan kivinokkalaisena kadehdin. Kuten tällaisia:

Lounasravintola

Laiturit

Venevaja

Tenniskenttä

Keittokatos ja grilli

Rantasauna

Palju

 

Kirjoittaja on kaupunkikirjailija, bloggaaja ja Kivinokan kesämaja-alueen puheenjohtaja.
Facebooktwittergoogle_plusredditpinterestlinkedinmailby feather

Helsinki palaa – ainakin palomuseossa

Paloauto2

Korkeavuoren pelastusasemalla on kovin vähän tunnettu Palomuseo. Palomuseossa pääsee tutustumaan pelastuslaitoksen historiaan. Vanhimmat esineet ovat 1700-luvulta. Mutta Palomuseo on myös jännittävä vierailukohde, jos on kiinnostunut Helsingin paikallishistoriasta. Tässä joitain poimintoja kaupungin tulipalojen historiasta.

Ateneumin takana sijaitsi VPK:n talo, jonka arkkitehti oli Theodor Höijerin suunnittelema – samoin kuin Erottajan paloasemakin. VPK:n talo purettiin vuonna 1967. Palomuseossa on kuva rakennuksesta, tältä se näytti:

IMG_8684

VPK:n talon juhla-aulassa oli neljä ritari-patsasta. Niistä kaksi on Palomuseon suojissa. Kaksi muuta on Albertinkadulla sijaitsevassa ravintola Pompierissa.

IMG_8641

Palomuseoon on tehty pienoismalli vanhan Ruotsalaisen teatterin palosta. Svenska teatern paloi toukokuussa 1863.

IMG_8647

1950- ja 1960-luvulla eläneet muistavat ehkä vielä palokellot, joilla hälytettiin palokunta paikalle tulen päästessä irti. Tämä yksilö oli osoitteessa Itäinen puistotie 7.

IMG_8663

Ja tämä kyltti oli jossain Kalliossa.

IMG_8661

Palomuseossa on paljon valokuvia historian saatossa sattuneista tulipaloista. Tässä liekeissä on Messuhalli (so. Kisahalli) vuonna 1966.

IMG_8674

Tässä puolestaan kuvia Annankadulla sijainneen Tilgmannin kirjapainon palosta vuodelta 1960. Räjähdyksessä sai surmansa kolme palomiestä.

valokuva

Palomuseon perinneaulassa on seinälaattoihin kaiverrettu niiden henkilöiden nimet, jotka pelastuslaitoksella ovat vuosien varrella työskennelleet. Silmään pisti heti kolmen suomenmestaruuden lätkäjätkä Matti ”Hakki” Hagman.

IMG_8622

Paloaseman torni kohoaa 42 metriin maan pinnalta, ja meren pinnasta katsottuna noin 60 metriin.

IMG_8704

Torniin ei normaalisti museovieraat pääse, mutta jos ryhmät varaavat opastuksen, niin silloin ryhmä saa kivuta portaat ylös asti. Näkymät ovat hienot. Yhtään paloa ei näkynyt.

IMG_8686

Palomuseossa pääsee tutustumaan Helsingin historiaan erinomaisesti myös siksi, että museota ylläpitää ja näyttelyn on suunnitellut paikallishistoriasta kiinnostunut Jari Auvinen. Auvinen on tehnyt lukuisia kirjoja, joista tuorein on keväällä ilmestynyt Puu-Pasilan historiikki.

Helsingin pelastuslaitoksen palomuseo (Korkeavuorenkatu 26)

Avoinna ke ja su 12-16.

Museon kotisivut.

 

Kirjoittaja on kaupunkikirjailija, bloggaaja ja Kivinokan kesämaja-alueen puheenjohtaja.
Facebooktwittergoogle_plusredditpinterestlinkedinmailby feather

Pohjois-Pasilan piilolinna täytää vuosia

20150721_115156

Pasilassa sijaitsee omituinen ”linna.” Harva sitä on nähnyt, vaikka se on aivan vilkaisliikenteisen Hakamäentien vieressä. Hartwall Arenasta on sinne noin 300 metriä. Linna on liittymän keskellä hyvin suojassa.

20150721_114923

Olin lukenut paikasta aikaisemmin, mutta en ollut siellä käynyt. Nyt pysähdyttiin ohimenomatkalla ja käytiin katsomassa, onko ketään kotona.

20150721_115623

Linnalla on hauska historia. Kati Sinenmaa lähti paikalle telttailemaan vuonna 1995. Sitten hän alkoi hiljalleen rakentaa ympärilleen harmaista kivistä linnamaista rakennelmaa. 20 vuotta hän on pikkuhiljaa rakennellut linnaansa.  Ylen jutun mukaan Sinenmaa asui linnassaan kesät talvet 1995-2008.

Harmi, ettei linnan emäntä ollut kotosalla. Olisi ollut mukava vaihtaa pari sanaa hänen kanssaan.

Olen jäänyt käsitykseen, että Sinenmaa toivottaa vieraat avosylin tervetulleiksi linnaansa.

20150721_115716

Paikka muistuttaa arkeologisia kaivauksia. Keskellä pihaa on syviä kuoppia, liekö Sinenmaa yrittänyt kaivoa tai kellaria kaivaa.

20150721_115410

20150721_115540

Kivilinna on saanut viranomaisilta jonkinlaisen hiljaisen hyväksynnän. Se on pois näkyvistä, eikä kenenkään tiellä. Mutta pian asia voi olla toisin. Pasilan aluetta myllätään ja rakennetaan vauhdilla. Olisi hauskaa, jos Sinenmaan kivilinna jäisi rakennusten väliin eräänlaiseksi urbaaniksi muistomerkiksi.

Lisätietoa Sinenmaan kivilinnasta:
Sijainti kartalla
Sinenmaan blogi
Kivilinna Wikipediassa ja Facebookissa
Juttu Sinenmaasta Ylen sivuilla.
Juttu City.fissä

Kirjoittaja on kaupunkikirjailija, bloggaaja ja Kivinokan kesämaja-alueen puheenjohtaja.
Facebooktwittergoogle_plusredditpinterestlinkedinmailby feather

Mustasaaressa valloittavaa paikallishistoriaa ja luontoa

20150627_155455

Mustasaari on oivallinen paikka tehdä rentouttava kesäretki. Mustasaari on pienehkö saari Seurasaaresta lounaaseen, aivan Kaskisaaressa kiinni. Kaskisaaresta menee huoltosilta Mustasaareen, mutta se ei ole yleisessä käytössä. Ainoa vaihtoehto päästä Mustasaareen on Valhalla. Se on Taivallahden rannasta lähtevä yhteysalus. Merimatka kestää noin 15 minuuttia (hinta 4 euroa, aikataulut täällä).

20150627_120102

20150627_121610
Mustasaari on seurakunnan omistuksessa, mutta se on avointa virkistysaluetta. Saari oli muinoin Lauttasaaren lehmien laidunta, kunnes arkkitehti Florentin Granholm hankki sen omakseen 1800-luvun lopulla. Granholm tunnetaan muun muassa Bengtskärin majakan suunnittelijana. Hän suunnitteli myös Mustasaaren päärakennuksen, jossa nykyään toimii ravintola. Kieltolain aikana siellä oli salakapakka.

20150627_121902
1930-luvulla Mustasaari siirtyi seurakunnalle, kun nuorisopastori Heimer Virkkunen ihastui saareen talvisella hiihtoretkellään.

Mustasaarella on myös paikka suomalaisen urheilun historiassa. Virkkunen oli Amerikan matkallaan tutustunut lentopalloon ja toi lajin Suomeen. Se tunnettiin silloin vielä kaaripallona. Ensimmäiset lentopallopelit pelattiin Mustasaaressa ja siellä on maamme ensimmäinen lentopallokenttä.

20150627_151118
Mustasaaressa on päärekannuksen lisäksi muitakin vanhoja rakennuksia. Stidilodjuksi kutsuttu rakennus sai nimensä siitä, että tarinan mukaan se suunniteltiin Klubi-askin kanteen (Toimituksen huom. Esimerkiksi Kulttuuritalosta liikkuu vastaava legenda). Stidilodju valmistui vuonna 1938. Sen oli tarkoitus palvella kesäkahvilana vuoden 1940 olympialaisissa.

20150627_124058
Vanhaa huvilaa kutsutaan Tyttöjen taloksi, sillä se on aikanaan toiminut tyttöjen majapaikkana. Rakennus on valmistunut kahdessa osassa vuosina 1888 ja 1903.

20150627_124018
Sympaattinen pieni kappeli sijaitsee kivenheiton päässä päärakennuksesta. Se rakennettiin 1930-luvulla poikien majoitustilaksi. Alttarikivenä toimii keittiön palvelijoiden vanha porraskivi 1800-luvulta.

20150627_161136
Mustasaaressa on miellyttävä hiekkaranta, jossa saa aikaa kulumaan lasten kanssa. Rannan vieressä on leikkipaikka.

20150627_150659

20150627_151045
Mustasaaren ympäri kiertää polku. Saaren kiertää noin 15 minuutissa. Jos hyvää tuuri käy, voi kedolla nähdä lampaita.

20150627_160929

20150627_160848
Pastori Ilmo Launis on tehnyt vuonna 1938 kalliokirjoituksen ”Taivas ja maa katoavat, mutta minun sanani eivät koskaan katoa.” Teksti on vain vaivoin luettavissa Stidilodjun viereisessä lipputankokalliossa.

20150627_124612
Mustasaaresta pääsee pientä siltaa pitkin myös naapurisaareen, Hevossaareen. Hevossaari on asumaton. Saaren rannassa on valtava siirtolohkare ja hyvät merinäkymät Lauttasaaren suuntaan.
20150627_155857

20150627_153211

20150627_153706

Mustasaaressa menee mukavasti koko päivä. Aika menee kuin siivillä, kun kiertelee saarta, maleksii uimarannalla ja käy välillä ravintolassa syömässä ja kahvilla. Pitää muistaa vaan ehtiä viimeiseen vesibussiin, joka lähtee noin klo 18 maissa.

Lisätietoa:

Mustasaaren esittely seurakunnan sivuilla.

 

Kirjoittaja on kaupunkikirjailija, bloggaaja ja Kivinokan kesämaja-alueen puheenjohtaja.
Facebooktwittergoogle_plusredditpinterestlinkedinmailby feather

Korkeasaari ilman eläimiä

IMG_4469

Kuluvana kesänä olen käynyt Korkeasaaressa jo kahdesti. Ulkopaikkakunnilta saapuvat kaverit haluavat aina käydä Korkeasaaressa ja lapset tykkäävät tietysti kovasti eläimistä. Itse olen nähnyt leijonat, okapirut ja lapinpöllöt sen verran useasti, että päätin vaihteeksi kääntää katseet pois eläimistä ja katsoa mitä muuta saarella on tarjottavanaan. Aika paljon oli, etenkin mielenkiintoista arkkitehtuuria.

Korkeasaaren silta. Silta saareen rakennettiin vuonna 1974, mutta se purettiin pois vuonna 2004, jolloin rakennettiin nykyinen silta. Suomen Rakennusinsinöörien Liitto valitsi sillan vuoden sillaksi 2005.

IMG_4404

Monien mielestä laiva on ainoa oikea tapa tulla Korkeasaareen. Vuonna 1887 rannan tuntumaan valmistui koristeellinen odotushuone laivamatkustajille.

IMG_4520

IMG_4420

Korkeasaaressa on kaupungin vanhimpia kioskirakennuksia.

IMG_4414

Arkkitehti Theodor Höijerin suunnittelema ravintolarakennus on vuodelta 1884.

IMG_4475

IMG_4441

Saarenvartijan rakennus on vuodelta 1890. Rakennuksessa on nykyään kahvila.

IMG_4489

Korkeasaaressa on myös taidetta. Pukki-veistoksen on tehnyt italialainen Constantino Pandiani. Veistos on vuodelta 1892. Pukki ostettiin Helsinkiin Pariisin maailmannäyttelystä.

IMG_4453

1800-luvulla perustetun eläintarhan yksi vanhimmista eläimille tarkoitetuista rakennuksista on vanha karhulinna. Karhut saivat uuden ”linnan” 1950-luvulla, mutta vuonna 1903 rakennettu vanha karhulinnakin on edelleen olemassa.

IMG_4468

Jääkarhujen linna valmistui vuonna 1914. Jääkarhuja ei ole Korkeasaaressa nähty sitten 1980-luvun. Jääkarhujen linnassa on ollut parina viime kesänä tilataidetta.

IMG_4411

IMG_4406

Modernimpaa arkkitehtuuria edustaa Kupla-näkötorni. Vuonna 2002 valmistuneesta tornista on kivat näkymät kaupungin suuntaan. Arkkitehtiopiskelija Ville Hara suunnitteli tornin opinnäytetyönään.

IMG_4493

IMG_4494

Tietysti kannattaa käydä vilkaisemassa myös ikivanhaa uhrikiveä, jonka harrastaja-arkeologi löysi sattumoisin vuonna 2014. Kuvaa ei siitä nyt ole, mutta juttu Korkeasaaren sivuilta löytyy täältä.

Kirjoittaja on kaupunkikirjailija, bloggaaja ja Kivinokan kesämaja-alueen puheenjohtaja.
Facebooktwittergoogle_plusredditpinterestlinkedinmailby feather

Kruunuvuoren autiotalojen outo historia

20150712_183708

Helsingin Kruunuvuorenrannassa on lukemattomia hylättyjä huviloita. Nyt alkaa olla viimeisiä hetkiä käydä niitä tutkailemassa, sillä muutamien vuosien kuluttua ne on luultavasti jyrätty pois Kruunuvuoren lähiörakentamisen tieltä. Tai poltettu maan tasalle yksi kerrallaan.

Huviloilla on omituinen historia. Huvilat ovat 1800-luvulta ja 1900-luvun alkupuolelta. Ne olivat ennen sotia saksalaisessa omistuksessa ja sodan jälkeen ne päätyivät Neuvostoliiton haltuun. Alue oli myös Suomen kommunistisen puolueen virkistysaluetta.
1950-luvulla alueen osti vuorineuvos Aarne J. Aarnio, joka päätti perustaa alueelle tuhansien asukkaitten lähiön. Kaupunki kuitenkin oli toista mieltä ja määräsi alueen rakennuskieltoon. Huviloiden asukkaat muuttivat sieltä yksitellen pois epävarman tulevaisuuden takia. Lopulta huvilat autioituivat ja pääsivät rappeutumaan.

Teimme sunnuntain kuluksi retken alueelle. Vielä kun siellä on huviloista jotain jäljellä.

Sinne ei ihan sattumalta eksy. Ensin pitää mennä omakotialueen ohi Päätien päähän asti. Herttoniemestä lähtevän bussi 88:n päättäri on hyvin lähellä. Päätien päästä alkaa kapea metsätie, jonka edessä on punakeltainen puomi.

20150712_163956
Puomin jälkeen metsätie jatkuu mäkeä ylös muutama sataa metriä.
20150712_164203
Tie tulee Kruununvuorenlammen reunaan, jossa se haarautuu. Suurin osa huviloista on lammen ja meren välisellä alueella. Lampea voi lähteä kiertämään kumpaa suuntaan tahansa, koska polku tekee lenkin ja tulee samaan paikkaan takaisin.
20150712_173516
Metsäpolku on välillä aika huonokuntoinen.
20150712_165140
Saavumme ensimmäisenä palaneen huvilan kohdalle. Alueella on viime aikoina poltettu useita huviloita. Ilmiselviä tuhopolttoja. Aika rauhassa saavat palaa, sillä pelastuslaitoksen on hyvin vaikea päästä alueelle.
20150712_165659
Seuraavaksi tulee vastaan täysin romahtanut huvila.
20150712_170409

Välillä pysähdyttiin evästauolle ja katseltiin Korkeasaaren suuntaan. Tuolta se Kruunuvuorensilta tulee joskus.

20150712_171618

Kiertelemme alueella parisen tuntia ja tutkimme huviloita. Luonto on ottanut vallan useissa paikoissa, vandaalit ovat tuhonneet ja polttaneet huviloita, ikkunat on rikottu ja seiniin on spreijattu. Monet talot ovat olleet myös kodittomien leposijoina. Useimpiin ei uskaltanut mennä sisään.

Tässä kuvakoostetta huviloista. Mystistä ja surullista.

20150712_183457

20150712_183258

20150712_181421

20150712_175719

20150712_174203

20150712_174125

20150712_182256

Kaupungin olisi pitänyt jo vuosikymmenet sitten herätä ja jämäkästi suojella huvilat. Nyt alkaa olla myöhistä. Muutamaa ”hyväkuntoisinta” huvilaa suunniteltiin suojeltavaksi jokunen vuosi sitten, mutta en ole seurannut niin tarkkaan miten projekti on edennyt.

Lisätietoa:

HS:n juttu Kruunuvuoren rakentamisesta.

Kruunuvuorenranta Wikipediassa.

Kirjoittaja on kaupunkikirjailija, bloggaaja ja Kivinokan kesämaja-alueen puheenjohtaja.
Facebooktwittergoogle_plusredditpinterestlinkedinmailby feather

Linnoitusretki Mustavuorelle – luolia ja rotkoja

20150702_123316

Vuosaaren pohjoisosassa sijaitsevalla Mustavuorella on kenties edustavimmat linnoitusjärjestelmän jäänteet ensimmäisen maailmansodan ajoilta. Venäläiset rakensivat silloin Helsingin ympäri puolustusjärjestelmää.

Mustavuoren miinukseksi laskettakoot se, että siellä ei ole minkäänlaisia opasteita. Aikalailla summamutikassa piti linnoituslaitteita lähteä etsimään, sillä en ollut siellä aikaisemmin käynyt. Mutta sitä suurempi oli löytämisen riemu, kun metsän kätköistä tuli vastaan suuria luolia. Kaupungin tekemä esite oli ainoa matkaoppaamme (pdf-versio täällä).

Kävelimme lasten kanssa vanhaa tykkitietä Mustavuoren huippua kohti.

20150702_125121

Poikkesimme tieltä sellaisessa kohdassa, jossa arvelin yhden luolan olevan. Ja kerralla osuimme oikeaan paikkaan. Lapset olivat aivan haltioissaan.

20150702_123123

20150702_123500

Jatkoimme matkaa ja päädyimme polulle, joka kulkee Itäväylän suuntaisesta. Polun läheltä lähti kohti kallion huippua juoksuhaudan tapainen kaivaus. Lähdimme seuraamaan sitä ja kulman takaa löytyi jälleen suuri luola. Luola oli täynnä vettä, joten sinne ei ollut asiaa.

20150702_135247

Juoksuhauta alkoi muistuttaa enemmänkin rotkoa, jonka reunat kohosivat lähes kymmeneen metriin. Lasten kanssa on turvallisempaa olla rotkon pohjalla kuin yläreunoilla.

20150702_135322

Jatkoimme rotkoa eteenpäin ja pian löytyi taas uusi luola. Vettä täynnä sekin.

20150702_135521

Ensi kerralla jätän lapset kotiin ja tulen tutustumaan Mustavuoreen kunnolla ajan kanssa.

Kirjoittaja on kaupunkikirjailija, bloggaaja ja Kivinokan kesämaja-alueen puheenjohtaja.
Facebooktwittergoogle_plusredditpinterestlinkedinmailby feather

Levollinen Leposaaren hautausmaa

20150625_162110

Jos etsitään Helsingin viehättävintä hautausmaata, niin omaksi suosikikseni nousee Kulosaaren hautausmaa. Se sijaitsee pienessä Leposaaressa Vanhankaupunginlahdella. Vaikka kyseessä onkin saari, niin hautausmaalle pääsee jalat kuivina tietä pitkin.

Hautausmaa perustettiin 1920-luvulla Iso Pässin saareen ja sittemmin saaren nimeksi vakiintui Leposaari. Osuva nimi. Saaressa on levollista kävellä, vain merituuli humisee puissa.

20150625_161145

Saaren korkeimmalle kohdalle arkkitehti Armas Lindgren suunnitteli kappelin. Lindgren asui Kulosaaressa ja hänet muistetaan erityisesti maineikkaasta Saarinen-Gesellius-Lindgren-arkkitehtitoimistosta.

20150625_160247

Lindgren on myös haudattu saareen.

20150625_160605

Juoksijalegenda Hannes Kolehmaisen hauta.

20150625_160703

Kenraali Talvela on päässyt meren rannalle. Kuulin taannoin tarinan, että eräs vanhempi mies kävi yön pimeydessä hautaamassa kissansa Talvelan haudan viereen. Niinpä kissa-vainaa saa säännöllisesti kukkia haudalleen. Shhh, ei kerrota kenellekään.

20150625_160942

Näyttelijä Adolf Lindfors.

20150625_161554

Pro Patria -muistomerkin on tehnyt taiteilija Ben Renvall. Hautausmaalle on haudattu parikymmentä sankarivainajaa.

20150625_160134

Menneille sukupolville.

20150625_160319

Kirjoittaja on kaupunkikirjailija, bloggaaja ja Kivinokan kesämaja-alueen puheenjohtaja.
Facebooktwittergoogle_plusredditpinterestlinkedinmailby feather