Kategoria: blog

Tehtyäni kolme Helsinki-aiheista kirjaa (ja 2 uuttakin on taas työn alla), on kaupunki ja Helsingin paikallishistoria tullut kovin tutuksi moneltakin eri kantilta. Välillä tuntuu hieman turhauttavalta pitää se kaikki kertynyt tieto oman pään sisällä. Siksi päätinkin alkaa vetää opastettuja historiallisia kävelykierroksia Helsinkiin.

Lähden liikkeelle kolmella eri kierroksella, joiden aiheet ovat minulle tuttuja. Jatkossa mahdollisesti lisään valikoimaan uusia kierroksia. Pää on täynnä ideoita ja ajatuksia, joita voisin lähteä kehittelemään. Toki tällaisia historiallisia teemakävelyitä voisi vetää myös englanniksi ja venäjäksi, jos löytyy sopivat henkilöt sellaisia tekemään. Kaikki aikanaan. Nyt syyskuussa lähdetään liikkeellä tällaisilla, tervetuloa mukaan:

Helsinki sodassa -kävely

Kävelykierroksella katsotaan, mitä sodan merkkejä Helsingissä on vielä jäljellä. Jos osaa katsoa oikeista paikoista, niin talojen kivijaloista löytyy pommien jälkiä ja katoilta hälytyssireeneitä. Kierroksella kuljetaan Helsingin keskustan pommitusten paikoilla, tutustutaan ilmatorjuntaan ja muihin tärkeisiin sotakohteisiin. Kierros kestää noin 1,5 – 2 tuntia.

Syyskuun kävelyt: la 6.9. klo 11, la 13.9. klo 11 ja la 27.9. klo 11.
Hinta: 12 euroa (opiskelijat, eläkeläiset, työttömät 8 euroa, alle 12-vuotiaat ilmaiseksi).
Lähtöpaikka: Abrahaminkatu 1-5 (Metropolia-koulun portilta). Oppaan tunnistat sinisestä sateenvarjosta.

Taiteilijat patsaina -kävely

Taiteilijat ovat saaneet Helsinkiin lukuisia muistomerkkejä ja veistoksia. Kävelykierroksella tutustutaan keskustassa oleviin taiteilijapatsaisiin ja niiden jännittäviin taustoihin. Erään taiteilijan hauta aiottiin avata veistosta tehtäessä ja erään kirjailijan patsashankkeesta tuli niin suuri riita, että hän sai jopa kaksi patsasta samana vuonna. Ja mikä siellä Eino Leinon kämmenessä kiiltää?  Kierros kestää noin 1-1,5 tuntia.

Syyskuun kävelyretket: ma 8.9. klo 14 ja ma 22.9. klo 14.
Hinta: 12 euroa (opiskelijat, eläkeläiset, työttömät 8 euroa, alle 12-vuotiaat ilmaiseksi).
Lähtöpaikka: Fredrik Paciuksen patsas Kaisaniemen puistossa. Oppaan tunnistat sinisestä sateenvarjosta.

Arkkitehtuurin historiaa niin että hitaampia heikottaa

Kävelyretkellä käydään reipasta vauhtia läpi Helsingin arkkitehtuurin vaiheet Engelistä nykypäivään: jykevää empireä, koristeellista jugendia, pröystäilevää uusromantiikkaan ja hohtavaa funkkista. Kierros kestää noin 1,5 tuntia.

Syyskuun kävelyretket: ma 15.9. klo 14 ja ma 29.9. klo 14.
Hinta: 12 euroa (opiskelijat, eläkeläiset, työttömät 8 euroa, alle 12-vuotiaat ilmaiseksi).
Lähtöpaikka: Valtioneuvoston linnan edestä (Snellmaninkatu 1). Oppaan tunnistat sinisestä sateenvarjosta.

WalkHelsinki-kotisivut
WalkHelsinki Facebookissa
WalkHelsinki Twitterissä

by

Kuvan missi ei liity asiaan.

Perehdyin päivänä eräänä raittiusseura Koiton ja yhdistyksen hallinnoiman Lammassaaren historiaan. Kivinokan lähellä keskellä Vanhankaupunginlahtea oleva Lammassaari tunnettiin aikoinaan suosituista tansseistaan. Hauska yksityiskohta oli, että kesäiseksi perinteeksi muodostui Miss Lammassaaren valinta. Ensimmäinen valinta suoritettiin elokuussa 1940.

Olisipa hauskaa jos Kivinokassakin valittaisiin joka kesä Miss Kivinokka! Silmissäni näen Kivinokan emännät bikinikerroksella punaisella matolla Rosvopaistijuhlissa. Lippujen myynti saisi vauhtia! Ja näinä tasa-arvon aikoina isäntäkierros sitten siihen perään.

PS. Ei liity asiaan mitenkään, mutta yllä olevassa kuvassa on Miss Suomi vuodelta 1959 Tarja Nurmi, joka esittelee Kirjokangas Oy:n mallistoa Helsingin Seurahuoneella. (Kuva: Seppo Saves, Suomen valokuvataiteen museo/Alma Media/Uuden Suomen kokoelma)

by

Tiesitkö, että Kivinokassa on yksi muistolaatta, nimittän Dallapen muistolaatta Dallapen kivessä?

Väärin tiesit, sillä Kivinokassa on 2 muistolaattaa! Toinen on Ponnistuksen alueella aivan Ponnareiden majan vieressä. Siellä on puuhun kiinnitetty laatta, jossa lukee että… niin mitä?

Tekstistä on lähes mahdotonta saada selvää. Siinä lukee nähdäkseni, että ”Ponnistuksen tammi” ja sen jälkeen kerrotaan minä vuonna se on istutettu. Vuosiluku on ehkä 1953. Tai sitten jotain ihan muuta.

by

Kävin pitkästä aikaa Kivinokassa lenkillä (olisko jo toinen kerta kun saan lenkkitossut jalkaan tänä kesänä). Piipahdin Kivinokan virallisella kuntoilupaikalla. Jaa missä? No siinä, joka on hiekkatien vieressä hieman ennen parkkipaikkaa. Sellainen, jossa voi tehdä vatsalihasliikkeitä ja nostaa pölkkyä. Vastaavia on ympäri kaupunkia pururatojen varsilla ja urheilupuistoissa.

Tuo Kivinokan kuntoilupaikka on vuosien mittaan saanut sen verran viherkasvustoa ympärilleen, ettei sitä tieltä edes huomaa. Laitteet ovat todella huonossa kunnossa, pölkyt ovat lahonneet poikki.

Onko sitten ensin muna vai kana? Onko kuntoilupaikka mennyt huonoon kuntoon, koska sitä ei käytetä, vai käytetäänkö sitä niin vähän (= ei ollenkaan), koska se on niin huonossa kunnossa?

Anyway, tuollaisena siitä ei ole hyötyä kenellekään. Se pitäisi joko uusia kokonaan ja laittaa viereen joku kyltti, että satunnainen kuntoilijakin sen löytää tai sitten purkaa kokonaan pois. Tuollainen kuntoilupaikka Kivinokassa ehdottomasti pitäisi olla, mutta sijainti voisi olla toinen. Uimaranta? Petankkikenttä?

Tuolla se on!

Lähenee, lähenee…

On kuntoilupaikalla jotain aktiviteettia ollut. Joku on käynyt siellä tyhjentämässä parkkimittarin.

by

Olen valmistelemassa kirjaa ”Helsingin muistolaattabongarin opas”, joka ilmestyy vuonna 2015 Minerva Kustannuksen julkaisemana.

Kirjassa pyrin esittelemään mahdollisimman kattavasti Helsingin muistolaattoja, joita on satoja useiden rakennusten seinissä. Kirjasta tulee opas ja hakuteos. Se on myös ensimmäinen kirja, joka keskittyy Helsingin muistolaattoihin.

Muistolaatoista ei ole mitään kattavaa ja ajantasaista rekisteriä olemassa. Helsingin kaupunginmuseolla on jonkinlainen tietokanta, mutta sekin on jo vuosien takaa.

Haluan saada yleisön mukaan kertomaan muistolaatoista, jotta saan kirjaan mahdollisimman kattavasti kaikki kaupungin muistolaatat esittelyyn. Etenkin kaipaan tietoa uudehkoista 2000-luvulla valmistuneista muistolaatoista sekä muistolaatoista, jotka ovat lähiöissä ja uusissa kaupunginosissa.

Olen perustanut Facebook-ryhmän ”Helsingin muistolaatat” (www.facebook.com/groups/helsinginmuistolaatat), jonne voi liittyä ja jonne voi kirjoittaa missä on muistolaattoja nähnyt. Muistolaatoista voi kertoa niiden sijainnin ja mistä ne kertovat. Myös valokuvat ovat tervetulleita.

Facebookin lisäksi muistolaatoista voi lähettää minulle sähköpostia palejokinen@gmail.com. Twitteriin voi myös laittaa viestiä tagillä #muistolaatat.

Kerään tietoa muistolaatoista tämän syksyn ajan.

by

Kivinokkaa vastarannalla olevan Fastholman huvilasta on käyty kiivasta keskustelua. Kiinteistövirasto olisi halunnut purkaa vanhan huvilan. Kiinteistölautakunta kuitenkin päätti tänään, että huvilaa ei pureta, vaan ”kiinteistöstä järjestetään tarjouskilpailu, jonka arviointikriteereissä painotetaan hinnan ohella käyttötarkoituksen yleishyödyllisyyttä.”

Tarkoittanee sitä, että huvila myydään/vuokrataan halvalla, jotta ostaja/vuokraaja saa tehtyä siihen ison remontin ja aloittaa huvilassa jonkun yleishyödylliseksi katsotun toiminnan.

Hienoa tässä on se, että Vanhankaupunginlahden rannan vanhaa asutusta ja historiaa arvostetaan. Poliitikot ovat nyt puolen vuoden sisällä säästäneet Kivinokan ja Fastholman huvilan. Vanhankaupunginlahden rannalla on paljon rakennuskantaa, jonka arvo on muussa kuin rahassa. Niiden arvo on kulttuuriperinnössä.

Arveluttavaa puolestaan tuossa on se, että Fastholman huvila on ollut jo monta vuotta tyhjillään, ja se on todella huonossa kunnossa. Sille on aikaisemminkin yritetty saada ostajia tai vuokraajia, mutta kukaan ei tunnu sitä haluavan. Rakennukselle on myönnetty purkulupa. Korjausarvio on 300 000 euroa ja kaupunginmuseokin on todennut, että ”tarvittavien korjausten jälkeen rakennus olisi käytännössä uudisrakennus, eikä se vastusta purkua.”

Katsotaan kuinka käy, löytääkö huvila ottajansa.

Fastholma on siis tuossa punaisen palluran kohdalla:

by

Kivinokalla on niin monta Facebook-sivua, että vähemmästäkin menee pää pyörälle. Tässäpä lista mitä löytyy:

Kivinokkalaiset-sivu. Lähinnä Kivinokkalaiset ry:n ylläpitämä sivu, jossa kerrotaan tapahtumista yms.
Kivinokka-ryhmä. Suosittu keskustelupalsta vähän kaikesta joka Kivinokkaan liittyy.
Kivinokka kaikille -sivu. Kivinokka-liikkeen kampanjasivu, joka toimi Kivinokan pelastusoperaation aikana. Nyttemmin hiljaista.
Kivinokka Stadin helmi. Uusin tulokas Facebookiin. Teemana Kivinokan luonto ja sen vaaliminen.
Kivinokan palstaviljelijät. Vinkkejä ja ideoita palstaviljelyyn.
Kivinokka-JHL:n alueen mökkiläiset. Kuten otsikkokin jo kertoo – JHL:n kesämaja-alueen ryhmä.
Ponnareiden Kivinokka. Ponnistuksen kesämaja-alueen oma ryhmä.
Herttoniemen siirtolapuutarha. Ei liity suoraan Kivinokan kesämajoihin, mutta epäsuorasti paljonkin. Rakas naapuri.
KinoKivinokka. Elokuvatapahtuman oma ryhmä.

Alkaisko nämä olla nyt tässä? Vähempikin varmaan riittäisi, mutta kuten vanha some-sanonta kuuluu: Rakkaalla lapsella monta Facebook-sivua!

by

Kartta vuodelta 1952.

Kivinokan uimarantaa vastapäätä on Kulosaaren hautausmaana toimiva Leposaari ja sen vieressä pienempi Varjosaari. Vanhat Kivinokan konkarit muistelevat, miten nuorina uivat meren yli Kivinokasta Varjosaareen, jossa oli jonkinlainen huvilakin aikanaan. Uiintimatka on suht’ pitkä ja merivirtauksiakin on niillä kohden. Hyvä ettei nykyisin paljon näy moisia yrittäjiä. Pelkästään siitäkin syystä, että veneliikenne on siinä aika kovaa ja moottoriveneet ajavat paikoin hyvinkin lujaa.

Katsoin vanhoja karttoja, ja niissä saarten nimet ovat vielä Iso Pässi ja Pikku Pässi. Leposaari oli Iso Pässi ja Varjosaari oli Pikku Pässi vielä vuoden 1952 kartoissa, mutta vuoden 1962 kartassa niillä on jo nykyiset nimet. Saarten nimet on muutettu siis vuosien 1952-62 välillä.

Miksiköhän nimet on muutettu? Luonnollisesti ajattelin ensin, että kun Iso Pässiin perustettiin hautausmaa, niin nimi muutettiin Leposaareksi. Mutta ei se niin mennyt, sillä hautausmaa vihittiin käyttöön jo vuonna 1925.

Luulen, että saarta alettiin hautausmaan takia kutsumaan Leposaareksi, ja kun nimi vakiintui, niin sitten se virallistettiin. Ja sen varjossa oleva pienempi saari sitten nimettiin Varjosaareksi.

Jos joku tietää paremmin, niin kommentoi vapaasti.

by

Euroopanvastainen rintama jyräsi monissa maissa EU-vaaleissa. Suomessakin Perussuomalaiset saivat ”Tuplan” eli kaksinkertaistivat paikkamääränsä. Ja mikä kaikkein huolestuttavinta, Suomessakin lähes 60 prosenttia äänioikeutetuista jätti äänensä antamatta. Hävettävää.

Eipä tähän voi muuta kommentoida kuin julkaista Rubensin maalaus The Rape of Europe vuodelta 1629:

by

Viime viikonloppuna satuin olemaan Madridissa, kun kaupungin jalkapalloseura Atletico Madrid voitti sensaatiomaisesti maansa mestaruuden. Espanjassa on aina sensaatio, jos joku muu voittaa mestaruuden kuin jättiseurat FC Barcelona tai Real Madrid. Atletico Madrid voitti mestaruuden viimeksi vuonna 1996.

Atletico Madridin punavalkoisiin väreihin sonnustautuneet fanit saapuivat juhlimaan mestaruutta Madridin keskustaan Neptunus-patsaalle. Vastaavasti Real Madridin faneilla on tapana juhlia voittoja saman puiston toisessa laidassa sijaitsevan Kybele-patsaan ympärillä. Joukkuiden keskenäistä kohtaamista kutsutaankin näihin patsaisiin viitaten ”Jumalten taistoksi”.

Huomenna lauantaina Madridissa juhlat jatkuvat, sillä illalla pelataan Mestareiden liigan loppuottelu, jonka voittaja kruunataan Euroopan parhaaksi seurajoukkueeksi. Finaalissa kohtaavat Real Madrid ja Atletico Madrid. Pelin jälkeen selviää onko juhlat Neptunuksen vai Kybelen patsaalla.

Viime viikonloppuna seurasin siis Madridissa Atleticon juhlia, ja kuvasin juhlaväkeä illan pimetessä (pokkarikamera ja suora salama). Tässä kuvia Neptunus-patsaalta (klikkaamalla kuvaa saat katsottua ne esityksenä):

by