Kari Juvan muisto elää Helsingin katukuvassa

Kuvanveistäjä Kari Juva (1939-2014) kuoli eilen. Juva oli viime vuosisadan tunnetuimpia kuvanveistäjiä Suomessa. Helsingissä hänen kädenjälkensä on näkyvissä monissa paikoissa. Hän teki lukuisia julkisia veistoksia kuten nämä:

Lukusali, Töölön kirjaston edessä.

Thalia ja Pegasos, kaupunginteatterin edustalla.

Tannerin portti, Hämeentiellä.
Facebooktwitterredditpinterestlinkedinmailby feather

Miksi Kaisaniemen metroaseman nimi muutetaan?

Kaisaniemen metroaseman nimi tullee muuttumaan. Uudeksi nimeksi tulee Helsingin yliopisto. Täsmällisemmin Helsingin yliopisto–Helsingfors Universitet–University of Helsinki. Perusteluna lähinnä se, että asema sijaitsee yliopiston vieressä. Kaupunginhallitus käsittelee asiaa 22.4. ja kaiketi näyttää ehdotukselle vihreää valoa.

Nettikeskusteluissa nimenmuutosta on pääasiassa ylistetty. Maailmalla on useita University-nimisiä metroasemia.

Itse olen sitä mieltä, että nimenmuutos on turha. Jos maailmalla onkin useita yliopistojen mukaan nimettyjä metroasemia, niin mitä sitten? Maailmalla ei ole yhtään Kaisaniemi-nimistä metroasemaa. Kaisaniemi on vain ja ainoastaan Helsingissä.

Kaisaniemi sopii metroaseman nimeksi luonnollisesti sen takia, että asema on Kaisaniemessä (alkujaan asema kulki työnimellä Kluuvin asema). Kaisaniemi on tunnettu osa kaupunkia ja sillä on historiansa. Kaisaniemi on saanut nimensä 1800-luvulla puistoon ravintolan perustaneen ravintoloitsija Kaisa Walhllundin mukaan, ja kartoissa Kaisaniemi on ollut 1800-luvun puolivälistä.

Kaisaniemi-nimellä on oma historiansa ja se puoltaa paikkansa metrokartoissa. Nimistötoimikunta on myös käsitellyt asiaa, ja toimikunta ei puolla muutosta. Olen samaa mieltä: Nimenmuutokseen ei ole mitään syytä.

Kumpaa nimeä sinä kannatat? Ota kantaa täällä.

Facebooktwitterredditpinterestlinkedinmailby feather

Kiseleffin talon rappio – kuvakooste

Senaatintorin laidalla oleva Kiseleffin ”kauppakuja” uudistettiin isolla rahalla vuonna 2011. Vanhat kauppiaat ajettiin pois ja uusia design-merkkejä otettiin tilalle. Kävin siellä silloin tuoreeltaan ja havaitsin, ettei talo tarjoa minulle mitään. Jäi vaikutelma, että se kalasteli lähinnä turisteja.

Nyt kävin siellä parin vuoden tauon jälkeen uudestaan. Näky oli aika karu. Liikkeitä on lopettanut, liiketiloja oli tyhjillään eikä asiakkaita näkynyt.

Kuvia Kiseleffin talosta huhtikuussa 2014:

Ulko-ovi ei varsinaisesti houkuttele sisään.

On todella sääli, että Kiseleff on päästetty tuollaiseen kuntoon. Kaupunki on surkeasti epäonnistunut Kiseleffin tapauksessa. Markkinointi ei ole toiminut, ihmiset eivät löydä sinne, ja uskoisin että vuokrat ovat todella korkeat, joka varmasti asettaa yrittäjille omat haasteensa.

Kiseleffillä on pitkä historia ja se on upea rakennus. Nyt se kaipaisi suuren suunnanmuutoksen.

(Juttu on julkaistu alkujaan Cult24:ssä)

Facebooktwitterredditpinterestlinkedinmailby feather

Saara Aalto ja tyhmä toimittaja

Laulaja Saara Aalto järjesti aamiaistreffit toimittajille Casinolla. Hän aloittaa huhtikuun lopulla Casinon ravintolassa Hollywood-illat, jossa hän esittää tunnettuja elokuvasävelmiä. Toimittajille hän esitti biisin I Will Always Love You.

Kysyin Aallolta että mitä muita kappaleita Hollywood-illoissa kuullaan kuin tuo juuri laulamasi Titanicin tunnari?

– Ööö. Ei se ollut Titanicista, vaan Bodyguardista, Aalto vastasi.

Niinpä! Enpä tiedä miten nuo biisit menivätkin päässäni sekaisin, mutta hävetti kuitenkin pikkaisen.

Haaste toimittajille:

Mitä tyhmiä kysymyksiä itse olette haastateltaville heittäneet? Milloin on hävettänyt? Tai toisinpäin: Onko tyhmä toimittaja haastatellut juuri sinua. Kommentoi alle tai Twitteriin tagillä #tyhmätoimittaja.

Facebooktwitterredditpinterestlinkedinmailby feather

Hillsborough ja Steven Gerrardin kyyneleet

Muistan hämärästi lehtiuutiset ja kuvat Hillsborough’n tragediasta. Olin nuori ja hiljattain aloittanut jalkapallon seuraamisen. Siitä tulee tänään kuluneeksi tasan 25 vuotta. Sheffieldissä kohtasivat Liverpool ja Nottingham. Hillsborough’n stadionin keskikatsomoon oli päästetty liikaa katsojia. Syntyi paniikki ja kaaos. 96 ihmistä rutistui tai tallottiin kuoliaaksi. Yli 700 loukkaantui. 

Tässä uutispätkää tapahtuneesta:

Hillsborough’ssa menehtyi 10-vuotias Jon-Paul Gilhooley. Hän oli nuori poika, joka oli viime hetkellä saanut liput kannattamansa ja ihailemansa Liverpoolin otteluun. Gilhooney oli nuorin uhreista. 

En silloin nuorena poikana täysin tajunnut, mitä kaukaisessa Englannissa oikein oli tapahtunut. Nyt murhenäytelmän ymmärtää paremmin.


Se tuli koskettavasti esille viime sunnuntaina.


Liverpool oli 1980-luvun suurseura, joka voitti lähes kaiken mahdollisen. Pian Hillsborough’n tapahtumien jälkeen alkoi Liverpoolin kuiva kausi: Seura ei ole voittanut Englannin liigaa 24 vuoteen.


Nyt Liverpool on lähempänä mestaruutta kuin aikoihin. Ensimmäistä kertaa sitten Hillsborough’n aikojen. Sunnuntaina se kohtasi yhden pahimmista kilpailijoistaan, Manchester Cityn. Liverpool voitti 3-2. 


Liverpoolin kapteeni on Steven Gerrard, yksi Englannin kautta aikojen parhaista pelaajista. Hän on pelannut Liverpoolissa koko uransa ja pelaa nyt viimeisiä kausiaan. Hän on pelannut Liverpoolissa väärään aikaan, sillä hänen uransa aikana Liverpool ei ole koskaan ollut Englannin paras. Nyt joukkueella on kaikki mahdollisuudet voittaa mestaruus. Se olisi sympaattisen Gerrardin ensimmäinen – ja kenties viimeinen, sillä hän on jo 33-vuotias.


Kun peli Manchester Cityä vastaan päättyi, Gerrard puhkesi kyyneliin. Hän tiesi, että mestaruus on lähellä.


Toinen syy tunteikkaaseen hetkeen oli se 10-vuotias Jon-Paul Gilhooley, joka menehtyi Hillsborough’ssa. Hän oli Steven Gerrardin serkku. Molemmat suunnilleen samanikäisiä poikia Liverpoolista. “Se olisi yhtä hyvin voinut olla minä,” on Gerrard muistellut. 


Mutta kun ei ollut. Gerrard on nyt auttamassa Liverpoolia seuran ensimmäiseen mestaruuteen sitten vuoden 1990.


Sunnuntain pelin yhteydessä muisteltiin Hillsborough’n uhreja. Tämä kaikki sai Gerrardin itkemään vuolaasti päätösvihellyksen jälkeen. 


Video Gerrardin kyyneleistä löytyy täältä:


Hetki oli äärimmäisen liikuttava myös kotisohvalla. Toivon sydämestani, että Steven Gerrard ja Liverpool voittavat mestaruuden (mutta vain siksi, että Manchester Unitedilla ei ole enää mahdollisuuksia). He ovat sen ansainneet. Ja kenties helpottaa sitä taakkaa, jota Merseysiden ihmiset ovat Hillsborough’n tragediasta lähtien kantaneet. 

Syyllisiä etsitään yhä. The Sun -lehti syytti aikanaan liverpoolilaisia jalkapallohuligaaneja tapahtuneesta. Liverpoolissa sitä ei ole annettu anteeksi, ja monet kaupungissa edelleen boikotoivat The Sunia. Sittemmin raportit ovat antaneet viitteitä, että moka oli viranomaisten. Poliisit ja järjestysmiehet päästivät liikaa katsojia sisään. Ketään ei kuitenkaan ole 96 kuolemasta koskaan tuomittu.
 

Facebooktwitterredditpinterestlinkedinmailby feather

Kokoomus, Kivinokka ja Turun tauti

Syksyinen Kivinokka.

Kokoomus aikoo viedä Kivinokan kaupunginhallituksen käsiteltäväksi, jos kaupunkisuunnittelulautakunta ei tiistaina (14.4.) tee kokoomukselle mieluista ratkaisua eli valitse Kivinokan rakentamista.

Lautakunnan puheenjohtaja, kokoomuksen Risto Rautava kutsuu rakentamisen vastustajia vastuuttomiksi päättäjiksi (HS 13.3.).

Mutta hyvä Risto Rautava: Asiahan on aivan päinvastoin! Näkemyksesi edustaa niin sanottua Turun tautia, jossa vanhoja rakennusalueita puretaan pois uudisrakennusten tieltä (Turun taudin määritelmä Wikipediassa).

Vastuutonta olisi Kivinokan tuhoaminen.

Kivinokka on ollut jo toista sataa vuotta työläisten kesäaluetta ja nykyisistä kesämajoista vanhimmat ovat 1940-luvulta. Helsingin kaupunginmuseo totesi, että kesänviettokulttuuri Kivinokassa on säilynyt hyvin muuttumattomana vuosikymmeniä ja sitä kulttuuria tulisi ehdottomasti vaalia. Museon mukaan ainoa oikea ratkaisu Kivinokan kohdalla on säilyttää se virkistysalueena.

Kivinokkaan tultiin aikanaan veneillä Sörnäisten, Hermannin ja Kallion työläiskortteleista. Siinä missä porvarisväki meni kesänviettoon merenrantahuviloihin, duunarit tulivat Kivinokkaan. Kivinokassa vietettiin vapaa-aikaa, rentouduttiin, juhlittiin, urheiltiin, nautittiin luonnosta ja kerättiin voimia että taas jaksettiin palata sorvin ääreen.

Sitä samaa Kivinokassa tehdään edelleen. Ja lisäksi paljon muuta.

Kesänviettoa Kivinokassa 1950-luvulla. Kuva: Istvan Racz, Helsingin kaupunginmuseo.

Kivinokan 600 kesämajan virkistysalueen tuhoaminen olisi hieman sama, jos porvarishuviloita ryhdyttäisiin laittamaan maan tasalle Laajasalosta, Vartiosaaresta, Kaivopuistosta ja muista paikoista. Minkä metelin kokoomus siitä nostaisi!

Myös kokoomuksen tulisi ymmärtää vastuunsa stadin kulttuurihistoriasta ja sen vaalimisesta. Ei Kivinokkaa tule museoida, mutta sen kulttuurihistoriallinen arvo tulee ymmärtää. Kehitetään Kivinokkaa, ei rakenneta. Ei Kivinokan historiallista arvoa tule väheksyä sen takia, että se kuuluu osaksi työväen historiaa. Vastakkaisasettelun aika on ohi, sanoi eräs merkittävässä asemassa oleva kokoomuspoliitikko. Pidetään siitä kiinni.

Loppuun vanha sananlasku Itä-Helsingistä: Demokratiassa kansa päättää, mutta edustuksellisessa demokratiassa kokoomus (tuntematon).

(Kirjoittajan sidonnaisuus: Kesämaja Kivinokassa)

Lisää kirjoituksia Kivinokasta:

4 virhekäsitystä Kivinokasta
Mitä Kivinokan rakentaminen tarkoittaisi?

Facebooktwitterredditpinterestlinkedinmailby feather

Talvipuutarhasta löytyi ilma-akrobaatti

Talvipuutarhan rakennuttajan Jakob Julius af Lindforsin patsas.

Kävin pitkästä aikaa Helsingin Talvipuutarhassa. Rakennus on arkkitehtoonisesti mielenkiintoinen, suunnittelija on sankariarkkitehti Gustaf Nyström.

En ole erityisen innokas kasvien harrastaja, mutta siellä oli kaikkea muutakin nähtävää, kuten…

Levysoitin.

Kahvitarjoilua.

Pääsiäisnoita.

Suihkulähde.

Pääsiäistipuja.

…ja sitten katosta roikkuva Ilona Jäntti.

Ilona Jäntti oli se syy, miksi Talvipuutarhaan menin. Jäntti on taidokas ilma-akrobaatti, joka on luonut oman ilmaratansa Talvipuutarhaan. Jäntin taituruutta pääsee seuraamaan livenä 11. ja 13. toukokuuta. Esitykset ovat osa Circo Festivaalia. Mutta siitä sitten lisää toukokuun alussa ilmestyvässä Cult24-lehdessä.

Matkalla Talvipuutarhaan ajattelin pistäytyä Kalliossa sijaitsevassa taidegalleria Kalleriassa katsomassa Karhupuistossa kuvattuja muotokuvia. Mutta siellä oli ovet tiukasti kiinni. Huomio kiinnittyi ikkunassa olevaan lappuun, jossa kerrotaan että sisäänpääsy ei maksa, mutta kaljaa voi tuoda. Hauska vitsi:)

Otinpa kuitenkin näyttelystä kuvan ikkunan läpi. 
Facebooktwitterredditpinterestlinkedinmailby feather

Pappi halusi naulata käskyt kirkon oveen – kirkko kielsi

Pappi Kai Sadinmaa julkaisi tänään kirjan 10 käskyä kirkolle, jossa hän kritisoi kirkon vanhoollisia käsityksiä. Sadinmaa ja kustantaja (Into) olivat keksineet hauskan tempun, jolla herätetään median huomio: Sadinmaa naulaa käskynsä Helsingin tuomiokirkon pääoveen.

Mediaa ja muuta väkeä oli kokoontunut paikalle, mutta sitten tulikin stoppi: seurakunnan edustaja oli saanut vihiä asiasta ja tuli kieltämään moisen häiriköinnin.

Itse olen hieman samaa mieltä: arvokkaita ja vanhoja ovia ei kannata tuhota nauloilla. Mutta luulenpa, että seurakunnan edustaja kielsi tapauksen enemmänkin Sadinmaan käskyjen sisällön takia.

Tässä video koko hässäkästä, katso miten homma eteni:

Facebooktwitterredditpinterestlinkedinmailby feather

Valokuvaajagurun neuvo turisteille: ”Osta postikortti”

Arkkitehtuurimuseon johtaja Juulia Kauste (vas.), valokuvaaja Jussi Tiainen ja näyttelyn tekstit kirjoittanut Hüseyin Yanar.

Arkkitehtuurimuseossa on kaunis näyttely Kaksi polkua hiljaisuuteen (9.4.-1.6.), jossa esitellään suomalaisia nykykirkkoja. Valokuvat on ottanut Jussi Tiainen, joka on perehtynyt erityisesti arkkitehtuurin kuvaamiseen.

Kysyin Tiaiselta, että mitä vinkkejä hän antaisi turisteille, jotka matkoillaan kuvaavat paljon rakennuksia eli arkkitehtuuria.

Tiainen aloitti vastauksensa ihmettelemällä ihmisiä, jotka väittävät että ”Pariisissa on niin kiva valo”. Tiaisen mukaan Suomen leveysasteella on aivan uniikki valo. Pohjolassa on maailman erikoisin valo. Valo kääntyy kuudessa tunnissa 90 astetta. Kuvatessaan Tiainen odottaa juuri oikeaa hetkeä ja valoa. Hän otti esimerkiksi kuvan Laajasalon kirkosta (alla). Hän sanoi odottaneensa pitkään, että sai kuvan ristin varjosta. Se on pieni hetki, kun aurinko paistaa juuri oikeasta kohdasta ja luo ristin varjon seinälle.

Joten saadakseen juuri oikeanlaisen kuvan, turistin tulisi odottaa tuntikausia, eikä siihen ole yleensä mahdollisuuksia. Tiaisen vinkki turisteille onkin: ”Osta postikortti”

Näyttely on tutustumisen arvoinen, kuvakoosteeseen voit tutustua ennakkoon Cult24:n sivuilla.

Kun kävelin pois Arkkitehtuurimuseosta, satuin Glorian kohdalla huomaamaan mainosjulisteen: The Quarrymen tulee Suomeen! En tiennyt, että bändiä on enää olemassakaan. Luulin sen hajonneen jo joskus 60 vuotta sitten.

The Quarrymen oli siis The Beatlesin edeltäjä. John Lennon perusti bändin vuonna 1956, ja siinä soittivat myös Paul McCartney ja George Harrison. Ja nyt se esiintyy Gloriassa vuonna 2014 – huimaa! Vaikea sanoa millainen kokoonpano lauteilla nähdään. Luultavasti joku bändin alkuperäinen huuliharpunsoittaja vahvistettuna hänen pojallaan ja tämän parhaan kaverin serkulla.

Facebooktwitterredditpinterestlinkedinmailby feather

Mitä Kivinokan rakentaminen tarkoittaisi?

Kuvakaappaus Kaupunkisuunnitteluviraston esityksestä.

Kaupunki on esittänyt, että Kivinokan alueelle rakennnettaisiin asuntoja 6000 ihmiselle (esitys täällä). Ylhäällä kuva rakennettavasta alueesta. Kovin ahdasta tulisi.

Alue on hankala rakennettava, sillä sitä ympäröi monet esteet. Suojelut siirtolapuutarha ja Kulosaaren kartano ovat ensimmäiset esteen kaakossa ja idässä. Pohjoispuolella on arvokas metsäalue, jota missään nimessä ei tulla tuhoamaan. Lisäksi pohjoisosaan on suunniteltu jätettäväksi 200 kesämajan alue. Muuta pohjoisrantaa reunustaa luonnonsuojelualue, jolle pitää jättää suojavyöhyke. Lännessä ja etelässä on meri. Merenrantaan on suunniteltu rantareitti, joten ihan rantaan ei voi rakentaa.

Vaikka miten pyörittelisi, niin rakennettava alue on Helsingin paikkatietoppalvelun kartalla mitattuna runsaat 30 hehtaaria (Ja siinäkin laskelmassa on Kulosaaren kartano vahingossa jyrätty:). Tässä kuvakaappaus kartasta:

Ja sinne 30 hehtaarin alueelle pitäisi mahduttaa 6000 henkeä. Melkoisen ahtaalta vaikuttaa. Se tarkoittaa Elon laskuopin mukaan, että väestöntiheys olisi noin 20 000 ihmistä/neliökilometri. Ja se on paljon. Vertailun vuoksi väestötiheyksiä eri kaupunginosista (lähteenä pääasiassa Wikipedia):

– Ruoholahti 5000 km2
– Herttoniemenranta 8600 km2
– Kruununhaka 12 000 km2
– Kallio 16 500 km2
– Kivinokkan väestöntiheys, jos kaupungin suunnitelmat toteutuvat: 20 000 km2

Jotenkin kuulostaa melko epärealistiselta suunnitelmalta. Väestöntiheys olisi yli kaksinkertainen Herttoniemenrantaan verrattuna. Toki voidaan tehdä tornitaloja, joihin saadaan kaikki ne ihmiset mahtumaan, mutta se ei liene tarkoitus Kivinokan kohdalla.  Kaupungin esityksen mukaan ”Kivinokasta suunnnitellaan maastoon sopeutuvaa kerrostalovaltaista puutaloaluetta.”

Jotta suunnitellut 6000 asukasta saataisiin Kivinokkaan järkevästi mahtumaan, ensimmäinen operaatio olisi poistaa ne viimeisetkin mökit, joita sinne on suunniteltu jätettäväksi. Kenties jopa suojeltua siirtolapuutarhaa pitäisi hieman tiivistää.

Sitten tulee vielä autopaikat. Autopaikkanormien mukaan (normit löytyvät täältä) Kivinokka kuuluu alueeseen, jossa pitää rakentaa noin 1 autopaikka / 100 neliötä. Ja koska Kivinokkaan on suunniteltu asuinpinta-alaa 260 000 neliötä, se tarkoittaa 2600 autopaikkaa.

Kaikkiaan 6000 asukasta, 2600 autopaikkaa ja Kivinokka ei vain ole kovin toteuttamiskelpoinen yhtälö.

(Kirjoittajan sidonnaisuudet: Kesämaja Kivinokassa)

Lue myös: 4 virhekäsitystä Kivinokasta.

Lisäys kirjoitukseen 9.4.: Kirjoituksesta unohtui se, että kaupungin suunnitelman mukaan Kivinokkaan tulisi vielä 1000 työpaikkaa. Nekin siis pitäisi jotekin sinne vielä saada.

Facebooktwitterredditpinterestlinkedinmailby feather

Kovaäänisin näyttely jossa olen ollut – kuuntele näyte

Jean Tinguelyn kaljapullonhajoituskone. Kuva: Christian Bauer.

Amos Andersonin taidemuseossa on esillä Jean Tinguelyn (1925-1991) näyttely. Tämä sveitsiläinen modernisti tunnetaan motorisoiduista töistä ja Amos Andersonin museossa onkin esillä mitä ihmeellisimpiä härveleitä jotka pitävät hirvittävää meteliä. Tämä on ehdottomasti kovaäänisin näyttely, jossa olen ollut.

Esittelenkin nyt näyttelyn lyhyesti ääniklipin avulla – tältä se kuulostaa:

Tinguelyn näyttelyn lomassa Ivan Puopolo haastatteli minua samalla tuohon mainioon Strada-ohjelmaan. Aiheena kulttuuriblogit. Perjantaina 4.4 klo 21.30 ja sen jälkeen Yle Areenassa.

Ja kannattaa ehdottomasti käydä myös katsomassa Tinguelyn näyttely, se on yksi taidekevään merkkitapauksista. Näyttely on auki 26.5. asti.

Facebooktwitterredditpinterestlinkedinmailby feather

4 virhekäsitystä Kivinokasta

Rosvopaistijuhla Helsingin ja Kivinokan taivaan alla.

Kivinokan alueen tulevaisuudesta päätetään kaupunkisuunnittelulautakunnassa tiistain 8. huhtikuuta. Alueelle suunnitellaan asuntoja. Monissa nettikeskusteluissa Kivinokkaa luonnehditaan ”metron lähellä olevaksi suljetuksi pienen eliitin alueeksi.” Tuossa lauseessa on 4 virhettä, jotka haluan korjata tässä.

1. virhekäsitys: Kivinokka on metron lähellä

Kivinokan rakentamista puolustellaan sillä, että se on metron lähellä ja sinne on siten hyvät kulkuyhteydet. Kyllä, metro kulkee Kivinokan vierestä. Mutta ei Kivinokan kohdalla ole metropysäkkiä. Pysäkit ovat Kulosaaressa ja Herttoniemessä. Kivinokka jää pysäkkien väliin.

Herttoniemin metroasemalta on Kivinokan kahvilaan matkaa 2000 metriä. Kampin metroasemalta on sama matka Kaivopuistoon. Tuskinpa kukaan kaivarilainen mieltää asuvansa metron vieressä.

Tämä tarkoittaa sitä, että Kivinokasta tulisi väistämättä yksityisautoilijoiden keidas. Ei kukaan päivittäin kävele metrolle kahta kilometriä. Ja sekin on hieman kyseenalaista, onko järkevää tehdä kahden kilsan takia bussiyhteyttä Kivinokasta metroasemalle.

Kamppi – Kaivopuisto 2 kilometriä.

Herttoniemi – Kivinokka 2 kilometriä.

2. virhekäsitys: Kivinokka on suljettu alue

Kivinokassa on kesämaja-alue, luontopolku, metsää, rantaa, kahvila, pallokenttiä yms. Alue ei ole koskaan ollut suljettu, ei ole nytkään, eikä tulevaisuudessakaan. Kivinokkaan on kaikki tervetulleita viettämään kesäisiä päiviä, kävelemään luonnossa, bongaamaan lintuja, pelaamaan jalkapalloa, yms. Kesämaja-alue on siirtolapuutarhaan verrattuna siitä erilainen, että kesämajoilla ei ole rajattuja tontteja, vaan ne ovat luonnon helmassa ja niiden välissä kulkee polkuja, joissa kuka vaan voi kävellä.

Kivinokassa järjestetään tapahtumia, jotka ovat kaikille kaupunkilaisille avoimia: Juhannusjuhlia, KinoKivinokka elokuvafestari, konsertteja, yms.

Kivinokka ei ole suljettu, ja toivottavasti hieno alue olisi jatkossa yhä useamman kaupunkilaisen käytössä.

Kivinokka on avoin virkistysalue, jota käyttää tuhannet kaupunkilaiset.

3. virhekäsitys: Kivinokka on pienen porukan alue

Kivinokassa on noin 600 mökkiä (lähes 1000 jos siirtolapuutarha lasketaan mukaan). Yhdessä mökissä on yleensä 1-4 käyttäjää, joten pelkästään mökeissä on tuhansia käyttäjiä. Sen lisäksi monet tuhannet ihmiset käyttävät Kivinokkaa virkistäytymiseen. Alueella käy lenkkeilijöitä, koiranulkoiluttajia, retkeilijöitä, koululaisia ja monia muita. Tapahtumat ja juhlat vetävät paikalle tuhansia ihmisiä. Kivinokka ei ole pienen porukan suljettu paikka, vaan verrattain ison porukan avoin alue.

4. Kivinokka on eliitin paikka

Meidän perheellä (2 aikuista + 2 lasta) on kesämaja Kivinokassa. Meillä ei ole autoa. Polkupyörän perään on kiinnitetty kärry, jolla roudaamme Herttoniemestä ruokaa, juomaa, kaasupulloja ja muuta tarvittavaa Kivinokkaan. Mökkiin ei tule sähköä. Lämmintä vettä ei tule. Kylmä vesi tulee sadan metrin päähän. Siinä on elitismi kaukana.

Kesämajojen hinnatkaan eivät ole elitistisiä. Niitä on viime aikoina myyty halvimmillaan 8000 eurolla. Useimmiten hinnat ovat asettuneet 15 000 -25 000 euron välille. Mökkejä on jatkuvasti myynnissä, joten käytänössä kivinokkalaiseksi pääsee kuka vaan (pienellä säästöllä tai kohtuullisella lainalla). Tuttu yksihuoltajaäiti osti viime kesänä mökin Kivinokasta. Esimerkiksi siirtolapuutarhoissa mökkihinnat ylittävät usein 100 000 euron.

Kivinokkalaisuus on kaikkea muuta kuin elitismiä.  

Kivinokan virkistyskäytön puolesta järjestetään mielenilmaus perjantaina 4.4. klo 16-17 Narinkkatorilla. Tule mukaan, jos haluat säilyttää Kivinokan virkistyskäytössä! Tapahtuman FB-sivut täällä.

Facebooktwitterredditpinterestlinkedinmailby feather

Kaupunkisuunnittelun suljetut ovet avautuvat

Tavallaan perverssiä, mutta olen hyvin innoissani siitä, että kaupunkisuunnittelulautakunta pitää yleisölle avoimen kokouksen 1.4. Ensimmäistä kertaa vuosiin. Siellä on mahdollisuus päästä seuramaan miten yleensä suljettujen ovien takana kokoontuva lautakunta asioista päättää. Kokous alkaa 14.30 ja paikkana on kaupunkisuunnitteluvirasto Kansakoulunkadulla. Kokousta voi myös seurata netistä www.helsinkikanava.fi

Avoimella kokouksella kaupunkisuunnittelulautakunta ja -virasto juhlistavat 50-vuotista taivaltaan.

Esityslistalla 1.4. muun muassa Koirasaarten asemakaavaluonnos ja Erottajan ympäristön asemakaavan muutosehdotus. Huimaa!

Popparit ja kokikset mukaan! Lauteilla tavataan!

Tulisko avoimeen kokoukseen yhtä paljon väkeä kuin oli syksyllä Kivinokan asukastilaisuudessa?

Facebooktwitterredditpinterestlinkedinmailby feather

Parhaat kulttuuriblogit – ja varjolista

Viestintätoimisto Cision on listannut suomalaisia blogeja vuosikausia. Cisionin listaukset ovat jo pienimuotoisia klassikoita. Nyt Cision on listannut suosituimmat kulttuuriblogit. Onnea Linnealla, jonka Kujerruksia-blogi on listan kärjessä. Oma blogini Kulttuurin sekakäyttäjä näyttää olevan sijalle viisi.

Tässä Cisionin top 10 -lista:

1. Kujerruksia
2. Herrasmiehen päiväkirja
3. Being Alive – Rakkaudesta Musikaaliin
4. Some Superfluous Opinions
5. Kulttuurin sekakäyttäjä
6. Kirjava Kukko
7. One Night In Theatre
8. Teatterikärpäsen puraisuja 2
9. 365 kulttuuritekoa
10. Kulttuurielämää Helsingissä 

Itse olen hieman yllättynyt Cisionin valinnoista. Seuraan kulttuuriblogeja aika paljon, mutta Cisionin listalla on useampikin blogi, josta en ole koskaan kuullut. Hauskoja uusia tuttavuuksia. Ja onhan Suomessakin blogeja jo niin mieletön määrä, ettei millään voi kaikkia tietää ja tuntea.

Listaanpa tähän nyt omat suosikkini kulttuuriblogeista. Oma lista ei ole mikään parhaiden blogien listaus, vaan siinä on blogeja joita itse seuraan ja joista tykkään.

Omat suosikkini kulttuuriblogeista:

1. Alaston kriitikko. Taidekriitikko Otso Kantokorven mainioita päiväkirjamaisia huomioita taidemaailmasta.
2. Turmio ja perikato. Kriitikko Putte Wilhelmssonin kirjoituksia kulttuurista laidasta laitaan. Mukana myös syvällisiä ajatuksia (joka ei blogeille ole ollenkaan itsestäänselvää).
3. Kuvien takaa. Elokuvatoimittaja Kalle Kinnusen kirjoituksia Suomen Kuvalehden blogissa. Joskus mukana myös skuuppeja.
4. Kotus-blogi. Kotimaisen kielten keskuksen blogi, jossa kirjoitetaan suomesta.
5. Sikses kiva paikka. Uudenkaupungin museon johtajan Mari Jalavan sympaattinen blogi, jossa havaintoja ja vinkkejä erilaisita kulttuurikohteista. Iltalukemista.
6. Pasi Lyytikäisen blogi. Säveltäjä Pasi Lyytikäinen kirjoittaa innostavasti musiikista ja säveltäjän työstä. Maallikolta menee välillä osa yli hilseen.
7. Kaponieeri. Turun museokeskuksen tutkijan Kari Hintsalan blogi keskittyy historiaan. Tutustumisen arvoinen on myös Varsinais-Suomen kulttuuriperintöblogi, jossa tutkijat sukeltavat hauskalla tavalla menneeseen maailmaan.
8. Rocktoimittajan päiväkirja. Kiistelty rocktoimittaja Nalle Österman pureutuu intohimolla musamaailman ilmiöihin.
9. Hannu Salmi. Turkulaisen elokuvatutkijan matka elokuvan historiaan. Sivistävä, vaikkakin välillä paperinmakuinen.
10. Miina S. Kirjailija Miina Supinen kirjoittaa lähinnä Shakespearesta. Marginaalinen juttu, mutta just siks niin ihQ.

Mitä muita hyviä kulttuuriblogeja tiedätte? Kommentoikaa alle:

Facebooktwitterredditpinterestlinkedinmailby feather

Mediatuki suosii isoja ja unohtaa pienet

Vaikeuksissa oleva mediakenttä tullee saamaan valtiovallalta tukea muutaman vuoden ajaksi. Liikenne- ja viestintäministeriö teetti ”Median murros”-nimisen selvityksen, jossa ehdotetaan toimenpiteitä median tukemiseksi. esitys kokonaisuudessaan löytyy täältä.

Raportissa ehdotetaan, että medialle myönnetään tuotantotukea 25 miljoonaa euroa. Tukijärjestelmä olisi määräaikainen, esimerkiksi 3 vuotta.

Suhtaudun selvitykseen hyvin kaksijakoisesti.

Raportin mukaan tukea voisivat saada ”laajalle yleisölle suunnatut julkaisut, jotka ovat toimineet vähintään 4 vuotta.” Tämä sulkee esimerkiksi julkaisemamme kaupunkilehti Cult24-lehden kokoaan pois tuen piiristä. Miksi pitää olla toiminut neljä vuotta? Millä se perustellaan? Tämä sääntö tiputtaa pelistä pois kaikki uudet julkaisut ja suosii vanhoja tervaskantoja. Täydellistä kilpailun vääristämistä ja uusien medioiden halveksuntaa.

Lisäksi raportin mukaan toimituksessa tulisi olla vähintään 4 henkilötyövuotta toimituksellista henkilökuntaa. Me teemme lehteä pääasiassa freelance-voimin, kuten monet muutkin julkaisut. Me olemme valinneet sen linjan heti alusta asti, mutta monet muut lehdet ovat joutuneet taloudellisessa kurimuksessa sanomaan toimittajia irti ja sen jälkeen ovat siirtyneet yhä enemmän käyttämään freelancereita. Useat maakuntajulkaisut toimivat pelkästään freevoimin. Se että lehdellä on mennyt huonosti ja on pakotettu irtisanomisiin, tiputtaa julkaisun pois tuen piiristä (vrt. Uusi-Pori). Tämä sääntö suosii isoja ja syrjii pieniä julkaisuja. Pitäisikö pienten lehtien nyt nopeasti palata muutama toimittaja vain sen takia, että voisivat osallistua kilpailuun tuesta?

Raportti ehdottaa myös, että tuen saajat ovat sitoutuneita Julkisen Sanan Neuvoston sääntöihin. Ok, näin kuuluukin olla.

Mutta kaikkinensa raportti suosii isoja ja perinteisiä medioita ja syrjii pieniä ja uusia. Isot jyräävät ja pienet joutuvat entistä vaikeampaan tilanteeseen.

Monet uudet mediat edustavat sellaista innovatiivisyyttä, mistä isot omassa byrokraattisuudessaan voivat vain haaveilla (Long Play, City Digital, yms.). Monet uudet mediat ovat ketteriä ja nopeita käänteissään ja pystyvät vastaamaan muuttuneeseen markkinatilanteeseen isoja paremmin. Uudet mediat on pakotettu siihen. On ollut pakko keksiä uusia keinoja pärjätä.

Nyt valtiovalta on tukisysteemillään vetämässä mattoa alta uusilta ja innovatiivisilta medioilta.

Eikä ihme, että raportin lopputulos on suuria medioita suosiva: Raportin lopussa on lista selvitystyössä kuultuja henkilöitä. Lista koostuu pääasiassa suurten medioiden edustajista: Yleisradio (josta kuultiin 5 henkilöä), KSF-Media (julkaisee mm. Huvudstadsbladetia), Suomen Lehtiyhtymä, MTV (josta kuultiin 4 henkilöä), Alma Media, Maaseudun Tulevaisuus, STT, Demari, Itella, Sanoma, yms.

Jos valtio haluaa medioita verovaroin tukea, tehdään se tasapuolisesti tai sitten ei tehdä ollenkaan.

Facebooktwitterredditpinterestlinkedinmailby feather