Erikoisia nähtävyyksiä: Väinämöisen kello

Erikoisia nähtävyyksiä: Väinämöisen kello

Suomenlinnasta löytyy panssarilaiva Väinämöisen laivakello. Se on ripustettu Merisotakoulun pääoven viereen.

Väinämöinen valmistui vuonna 1932 ja sen sisaralus Ilmarinen vuotta myöhemmin. Ilmarinen upposi sodassa  ja Väinämöinen luovutettiin rauhanehtojen mukaisesti Neuvostoliitolle 1944. Laivakello kuitenkin pidettiin muistona.

Väinämöinen oli Neuvostoliitolla Vyborg- nimellä ja laiva romutettiin myöhemmin.

Merisotakoulu sijaitsee Pienessä Mustasaaressa. Sen piha on yleistä aluetta, jonne on vapaa pääsy.

Kirjoittaja on kaupunkikirjailija, bloggaaja ja Kivinokan kesämaja-alueen puheenjohtaja.
Facebooktwittergoogle_plusredditpinterestlinkedinmailby feather
Lonnassa solmittiin Viaporin häpeärauha

Lonnassa solmittiin Viaporin häpeärauha

Lonnan saaressa käytiin neuvotteluja Suomen sodassa vuonna 1808. Neuvotteluissa sovittiin, että Viapori antautuu venäläisille. Viapori luovutettiin venäläisille ilman taisteluja. Sitä pidettiin ja on pidetty myöhemminkin häpeällisenä. Venäläiset olivat piirittäneet Viaporia eli Suomenlinnaa pitkään ja Carl Olof Cronstedt oli siinä uskossa, että apuja ei ole tulossa ja ruutivarastot eivät riittäneet linnoituksen puolustamiseen. Neuvottelut käytiin saarta vuokranneen leskirouvan talossa, joka on purettu jo ajat sitten.

Suomenlinnan vieressä sijaitseva Lonna on toiminut sotilassaarena ja se avattiin siviileille muutama vuosi sitten. Nykyään saarelle pääsee yhteysaluksella Kauppatorilta ja siellä on ravintola, sauna ja juhlatiloja. Niitä ylläpitävän Lonnan Hyväntuulenkeitaan ravintolatoimenjohtaja Tanja Aromäki esitteli minulle paikkoja.

Saarella toimi 1940-luvulta lähtien demagnetisointiasema, joka rakennettiin saksalaisten avustamana 1944. Siellä poistettiin laivoista magneettisuutta, jotta meren pohjassa olleet herätemiinat eivät reagoineet niihin.

Lonnan ravintolan takahuoneessa on museohuone, jossa esitellään dieselmoottoreita, joita käytettiin magneettisuuden poistamisessa.

– Noin kerran vuodessa täällä käy mies, joka kertoo, että hän on ainoa ihminen maailmassa, joka osaisi näitä koneita käyttää. En yhtään tiedä kuka hän on, mutta ilmeisesti hän on joskus työskennellyt täällä, Aromäki sanoo.

Suomenlinnan sivuilla kerrotaan asiasta näin:

”Demagnetisointiasemaan kuului merenpohjaan laskettujen kaapeleiden muodostamat kaksi magneettisuuden mittauskenttää ja yksi magneettisuuden poistokenttä. Kaapeleiden toimintaa ohjattiin laitteistopöydästä. Tarvittava sähkö saatiin viereiseen rakennukseen sijoitetusta kahdesta dieselkoneesta. Toimituksen aikana alukset ajoivat kierroksen tai useampia Lonnan ympäri. Demagnetisointia tarvittiin aina 1960-luvun loppuun, jolloin merimiinojen raivaustyö oli pääosin päättynyt.”

Lonnan ravintolassa voi nauttia vaikka lounasta tai lasin viiniä. Alakerrassa toimii Vohvelibaari.

– Lihaa, kalaa ja kasvista on tarjolla päivittäin. Suosimme luomua ja lähiruokaa, Aromäki sanoo.

Lonnan miinamakasiineissa järjestetään juhlia, kuten häitä ja seminaareja.

Makasiineissa on säilytetty miinoja. Rakennuksissa on jykevät miinahyllyt vielä jäljellä.

Pihalla on vanha miinojen kuljetukseen käytetty kärry.

Saaressa on kiskoja maassa, joilla miinoja on kärrätty laivoihin.

Lonnan saunasta tulee juttua myöhemmin.

Lonnan kotisivut löytyvät täältä.

Kirjoittaja on kaupunkikirjailija, bloggaaja ja Kivinokan kesämaja-alueen puheenjohtaja.
Facebooktwittergoogle_plusredditpinterestlinkedinmailby feather
Erikoisia nähtävyyksiä: Vastarintajärjestön muistokivi

Erikoisia nähtävyyksiä: Vastarintajärjestön muistokivi

Laajasalossa Tullisaaren puistossa Aino Acktén huvilan lähettyvillä on erikoinen kivipaasi. Kiveen on hakattu sekä suomeksi että ruotsiksi päivämäärä 3. elokuuta 1901. Mitä tuolloin tapahtui?

Muistokivi on perustettu vastarintajärjestön kunniaksi, joka toimi venäläisen sortokauden aikana 1899-1905. Vastarintajärjestö eli kagaali oli eräänlainen salaseura, joka vastusti pyrkimyksiä tehdä Suomesta venäläinen. Kagaali piti perustaa 3. elokuuta 1901 hotelli Kämpissä, mutta perustava kokous siirrettiin turvallisuussyistä pidettäväksi Tullisaareen Turholman kartanoon (nykyään Aino Acktén huvila).

Turholman kartanon kokoukseen saavuttiin Helsingistä höyrylaivalla. Helsingin taidemuseon mukaan joukossa oli todennäköisesti maamme mahtimiehiä, kuten Adolf von Bonsdorff, E. Castrén, Eero Erkko, Ernst Erlander, Th. Homén, P.E. Svinhufvud ja William Zilliacus.

Myöhemmin perustettiin myös naiskagaali. Kumpikaan ei toiminut kovin pitkään.

Tullisaaressa on toinenkin kivipaasi. Se on koiran hautakivi. Maahan on haudattu huvilan omistajan Leonhard Borgströmin perheen Tim-koira. Borgströmin vaimo oli englantilainen Alice Travers, joten siksi hautakivessä lukee Faithful little Tim ja vuosi 1908.

Kirjoittaja on kaupunkikirjailija, bloggaaja ja Kivinokan kesämaja-alueen puheenjohtaja.
Facebooktwittergoogle_plusredditpinterestlinkedinmailby feather
Testissä Lapinlahden sairaalan sauna – Helsingin vanhin sauna

Testissä Lapinlahden sairaalan sauna – Helsingin vanhin sauna

Lapinlahden entisen mielisairaalan sauna on Helsingin vanhin edelleen käytössä oleva sauna. Näin saunaa ylläpitävä Lapinlahden Lähde ainakin ilmoittaa. Varmaan pitänee paikkansa. Sauna on rakennettu sairaalarakennuksen viereen 1880-luvulla. Esimerkiksi Merisotakoulun sauna Suomenlinnassa on 1900-luvun alusta ja Kallion alueen korttelisaunat ovat reippaasti nuorempia.

Lapinlahden sauna avattiin viime vuonna yleiseksi saunaksi. Sauna on yleisön käytössä päivisin, iltaisin sitä vuokrataan yksityistilaisuuksiin. Siellä on miesten ja naisten vuorot erikseen, mutta myös sekasaunaan pääsee kolmena päivänä viikossa. Saunamajuri Risto Ruuthin mukaan sekasaunat ovat sujuneet hyvin, vaikka saunassa on vain yksi pukuhuone. Ruuthin mukaan pukukoodi on vapaa, saa saunoa uimapuvussa tai ilman.

Kävin saunomassa miesten vuorolla, joten tätä probleemaa ei tarvinnut miettiä. Saunan normaali lippu maksaa 7 euroa.

Lapinlahden sairaalan sauna on rakennettu ylempien virkamiesten saunaksi. Siellä saunoivat alkujaan lääkärit ja muu sairaalan johto. Ruuth uskoo, että Jean Sibelius on suurella todennäköisyydellä käynyt saunassa.

– Jean Sibeliuksen veli Christian Sibelius oli mielisairaalan ylilääkäri 1904-1921. Kansalaissodassa vuonna 1918 Christian Sibelius oli punaisten vankina kaksi vuorokautta. Vapauduttuaan hän pelästyi, miten veljelle mahtaa käydä. Hän kutsui kapellimestari Robert Cajanuksen ja taidemaalari Eero Järnefeltin koolle ja sanoi, että veli pitää saada Järvenpäästä turvaan. Cajanus lähti Järvenpäähän Ainolaan hakemaan Jean Sibeliusta Helsinkiin. Tämä saapui kaupunkiin ja asettui ylilääkärin virka-asuntoon. Uskon vahvasti, että Sibelius kävi täällä veljensä kanssa kylpemässä, Ruuth kertoo.

Risto Ruuth tarinoi saunan pukuhuoneessa.

Saunasta tehty sähkösauna Ruuthin arvion mukaan 1960-luvulla. Lauteille mahtuu noin 10 henkeä kerralla. Löylyt ovat kuumat ja pistävät, melko kuivat. Ei ihme, että hieman polttaa, sillä mittari näyttää 95 astetta.

Kylpyhuoneen puolelle tai pihalle pääsee viilentymään välillä. Vaikka meri on vieressä, niin uimaan ei rannasta kunnolla pääse. Noin sadan metrin päässä on sairaalan potilaille rakennettu uimaranta, mutta sinne saakka en tällä erää lähde.

Lapinlahden sauna on erittäin tunnelmallinen ja historiallinen sauna. Kannattaa käydä testaamassa.

Linkki saunan kotisivuille.

Kirjoittaja on kaupunkikirjailija, bloggaaja ja Kivinokan kesämaja-alueen puheenjohtaja.
Facebooktwittergoogle_plusredditpinterestlinkedinmailby feather
Käpylän arkkitehtuurilenkki – 12 kohdetta

Käpylän arkkitehtuurilenkki – 12 kohdetta

Illansuussa kiskoin Karhut jalkaani ja lähdin lenkille. Tapanani on silloin tällöin tehdä erilaisia teemalenkkejä. Nyt vuorossa oli Käpylä ja alueen rakennushistoria.
Lähdin liikkeelle Olympiakylästä. Alue rakennettiin vuoden 1940 olympiakisoihin, joita ei sodan takia pidetty. Rakennukset suunnitteli arkkitehdit Hilding Ekelund ja Martti Välikangas.

Olympiakylän vieressä on Karjalatalo. Into Pyykön suunnittelema talo valmistui 1974. Karjalaisen kulttuurin kehto.

Käpylän pelastusaseman suunnitteli kaupunginarkkitehti Gunnar Taucher vuonna 1931. Kolmanneksi vanhin kaupungin pelastusasemista.

Matka jatkui Pohjolanaukiolle, jossa on Käpylän toinen lippakioski. Kaarevaseinäiset lippikset suunnitteli alkujaan Gunnar Taucher 1930-luvulla.

Aukion toisella laidalla on Park Hotelin talo. Vuonna 1949 valmistunut hotelli on tunnettu myös nimillä Uusimaa ja Kinohotelli. Kivijalassa toimi aikanaan elokuvateatteri.

Seuraavaksi lenkkeilin halki Puu-Käpylän. Alue rakennettiin 1920-luvulla. Suunnittelijana Martti Välikangas.

Puu-Käpylän laidalla Osmontiellä on Virkamiestalot. Ne rakennettiin alkujaan rautatien virkamiehille 1920-luvulla.

Juoksin alikulkutunnelista Mäkelänkadun länsipuolelle. Ensimmäisenä eteen tuli kiemurteleva Käärmetalo. Rakennuskokonaisuuden suunnitteli Olympiastadionistakin tuttu arkkitehti Yrjö Lindegren ja vuosi oli 1951.

Käärmetalon vieressä on Käpylän toinen lippis. Näiden kioskien tyyppipiirrustukset teki Hilding Ekelund 1940- ja 1950-lukujen taitteessa.

Viereisessä korttelissa on Työväentalo, joka rakennettiin vuonna 1925 talkoilla Käpylän Urheilijoiden taloksi.

Lenkin seuraava kohde oli Kisakylä Koskelantien eteläpuolella. Siellä majoittui 1952 olympialaisten urheilijat. Talot suunnitteli Pauli Salomaa.

Iltalenkki päättyi Käpylän kirkolle. Funkkiskirkon suunnitteli Erkki Ilmari Sutinen ja se valmistui 1930.

Näin oli iltalenkki suoritettu ja Sports Tracker näytti 5,2 km. Lenkki sujuu paljon mukavammin, kun on pieniä etappeja matkan varrella.

Kirjoittaja on kaupunkikirjailija, bloggaaja ja Kivinokan kesämaja-alueen puheenjohtaja.
Facebooktwittergoogle_plusredditpinterestlinkedinmailby feather
Helsingin vanhat rautatieasemat kuvina

Helsingin vanhat rautatieasemat kuvina

Helsingin ja Suomen ensimmäinen rautatieosuus avattiin Hämeenlinnaan vuonna 1862. Radan varteen tarvittiin myös asemia. Joitain vanhoja asemia on vieläkin jäljellä. Tässä kuvia Helsingin vanhoista ja hieman uudemmistakin asemarakennuksista.

Päärautatieasema

Ensimmäisen päärautatieaseman suunnitteli arkkitehti Carl Albert Edelfelt ja asema valmistui vuonna 1861, juuri ennen liikenteen avaamista. Alla olevassa kuvassa oikealla vanha asemarakennus. Kuva on vuodelta 1914. Eliel Saarisen suunnittelema uusi asemarakennus on juuri valmistumassa vanhan aseman viereen.

Pasilan asema

Vuodesta 1920 lähtien asemana toimi Karjalasta Vammeljoelta siirretty asemarakennus. Rakennus siirrettiin 1984 sivummalle, ja on nykyään tunnettu Rauhanasemana.

1990 valmistui uusi asema, jonka purkaminen alkoi vuonna 2016.

Käpylän asema

Käpylän vanha asema valmistui 1923. Rakennus purettiin 1970-luvulla.

Oulunkylän asema

Oulunkylän vanhin asema paloi 1910-luvulla. Pieni asema ehti olla paikallaan vain noin 10 vuotta.

Nykyäänkin olemassa oleva asemarakennus valmistui Oulunkylään 1919.

Pukinmäen asema

Pukinmäkeen rakennettiin asema 1910. Se kävi nopeasti pieneksi ja purettiin 1930-luvulla.

Pukinmäki sai uuden asemarakennuksen vuonna 1934. Rakennus purettiin 2010.

Malmin asema

Malmilla on ollut kolme asemarakennusta. Viimeisin niistä valmistui 1930-luvulla. Rakennus on edelleen olemassa.

Tapanilan asema

Tapanilan asema rakennettiin 1908 ja purettiin 1930-luvulla.

Tapanila sai uuden aseman 1939. Asema on siirretty Pikku Huopalahteen asukastaloksi vuonna 1991.

Puistolan asema

Puistolan asema valmistui 1925 ja purettiin maan tasalle 2001.

Huopalahden asema

Pääradan asemia suunnitteli arkkitehti Carl Albert Edelfelt, myös Thure Hellström suunnitteli joitain asemia. Rantaradalle asemia suunnitteli Bruno Granholm. Hän suunnitteli mm. Huopalahden aseman, joka valmistui 1906.

 

Huopalahden vanha asema purettiin 1920-luvulla sen käytyä pieneksi. Uusi asemarakennus valmistui 1920-luvun alussa. Rakennus on edelleen radan varressa.

 

Pitäjänmäen asema

Granholm suunnitteli myös Pitäjänmäen aseman. Rakennus valmistui 1901 ja on edelleen radan poskessa.

 

Kuvalähteet:

Helsingin kaupunginmuseo, Wikimedia Commons.

Kirjoittaja on kaupunkikirjailija, bloggaaja ja Kivinokan kesämaja-alueen puheenjohtaja.
Facebooktwittergoogle_plusredditpinterestlinkedinmailby feather
Täällä murhattiin Bobrikov ja sinetöitiin itsenäisyys

Täällä murhattiin Bobrikov ja sinetöitiin itsenäisyys

Sain tilaisuuden tutustua Valtioneuvoston linnan sisätiloihin. Rakennuksen sisätilat huokuvat historiaa. Jos seinät osaisivat puhua, niin tämän rakennuksen seinillä olisi satoja tarinoita kerrottavanaan.

Carl Ludvig Engel suunnitteli rakennuksen senaatille. Vuonna 1822 valmistunut rakennus oli ensimmäinen Engelin suunnittelema talo Senaatintorin varrelle.

Valtioneuvoston pääovien jälkeen avautuu rakennuksen pääportaikko – eräs kaupungin ja koko maan upeimmista ja tunnetuimmista portaikoista.

Portaikon ylätasanteella on rakennuksen arkkitehdin Engelin rintakuva. Patsaan on veistänyt Ville Vallgren. Jalustassa olevan tekstin mukaan se on tehty Pariisissa vuonna 1887.

Portaikon seinällä on myös muistolaatta, joka kertoo tapahtumasta kesäkuulta 1904. Senaatin virkamies, kansallismielinen Eugen Schauman ampui portaikossa kenraalikuvernööri Nikolai Bobrikovin.

Valtioneuvoston linnan sydän on Presidentin esittelysali. Huonetta käytetään presidentin ja valtioneuvoston yhteisiin istuntoihin. Presidentin esittelysalia hallitsee pitkä ja massiivinen pöytä.

Pöydällä on Raamattu 1600-luvulta. Ministerit vannovat virkavalansa sormet juuri tämän kyseisen Raamatun päällä.

Huoneessa allekirjoitettiin 4.12.1917 Suomen itsenäisyysjulistus, joka kahta päivää myöhemmin hyväksyttiin eduskunnassa.

Presidentin esittelysalin seiniä somistaa entisten presidenttien muotokuvat. Päätyseinä on tarkoitettu istuvan presidentin muotokuvalle, mutta Sauli Niinistöstä ei ole vielä virallista presidenttimuotokuvaa tehty, joten seinällä on edelleen taiteilija Rafael Wardin kiistoja herättänyt maalaus Tarja Halosesta.

Presidentin esittelysalin vieressä on odotushuone, jonka seinällä on uudempien presidenttien muotokuvat, joita tilan puutteen vuoksi ei ole voitu esittelysaliin ripustaa.

Naapurihuone on Valtioneuvoston istuntosali ja siellä kokoontuu Suomen hallitus. Ministerien toimia valvoo lähes koko seinän kokoinen maalaus, joka kuvaa Porvoon valtiopäiviä. Maalauksen on tehnyt Robert Wilhelm Ekman vuonna 1858.

Kirjoittaja on kaupunkikirjailija, bloggaaja ja Kivinokan kesämaja-alueen puheenjohtaja.
Facebooktwittergoogle_plusredditpinterestlinkedinmailby feather
Kävelyllä Käpylän taideteoksilla

Kävelyllä Käpylän taideteoksilla

Olen Käpylän katuja kävellessäni kuvannut taideteoksia, kun niitä on vastaan tullut. Uskoisin, että olen saanut kaiken Käpylän julkisen taiteen tallennettua kännykkäkamerani linssillä.

Urheilija (Akseli Toivosen kenttä)

Erkki Toukolehdon veistos vuodelta 1937. Tiettävästi Toukolehto sai idean veistokseensa uutisesta, joka kertoi kaatuneesta juoksijasta, joka loukkasi kätensä, mutta voitti silti kisan. Ehdoton suosikkini Käpylän veistoksista. Klassinen urheilijaveistos.

Päivän lapset (Ala-asteen pihalla, Väinölänkatu 7)

Sakari Tohkan veistos vuodelta 1938 on ilahduttanut koululaisia jo vuosikymmenet. Toinen suosikkini. Veistoksessa on jotain tulevaisuudenuskoa.

Version samasta veistoksesta bongasin myös Riihimäen taidemuseon aulasta:

Kallioaurinko (Kuutamotie 17)

Matti Peltokankaan ympäristöteos vuodelta 1994. Melko huomaamattomassa paikassa. Ehkä hieman epäonnistunut sijainti.

Lentoon (Pohjolankatu 45)

Outi Leinonen teki taidetta ruotsalaisen koulun seinään vuonna 2000. Julkisivussa leijailee parisen kymmentä keramiikkasiementä. Pieni herkkupala ohikulkijoille.

Omille siiville! (Mäkelänkatu 93)

Koulurakennuksen yli kulkee Kaarina Kaikkosen veistos, joka on paljastettu 2012. Piristää vilkasta Mäkelänkatua.

Evakkoäiti (Käpylänkuja 1)

Evakkoäiti Karjalatalon pihalla lienee Käpylän uusin veistos. Juhani Honkasen veistos paljastettiin 2015. Hyvin perinteinen näköisveistos – hyvässä ja pahassa.

Karjalatalon sisälläkin on taidetta. Ensimmäisenä vastaan tulee Eva Rynäsen valtava taideteos Rantoja. Vuonna 1977 valmistunut puuteos tehtiin alkujaan näyttelyyn, joka järjestettiin Savonlinnan oopperajuhlien yhteydessä.

Kulman takana on Oili Mäen hieno ryijy.

Ja laitetaan nyt loppuun vielä kuva sähkökaapista. Taidetta tämäkin:

Kirjoittaja on kaupunkikirjailija, bloggaaja ja Kivinokan kesämaja-alueen puheenjohtaja.
Facebooktwittergoogle_plusredditpinterestlinkedinmailby feather
Kannelmäen linnoitukset ovat säilyneet hyvin

Kannelmäen linnoitukset ovat säilyneet hyvin

img_5150

Kannelmäessä on kahdessa paikassa edustavat rakennelmat ensimmäisen maailmansodan linnoituksia. Niitä on aivan junaradan vieressä korkean kallion päällä ja sen lisäksi Pelimannintien  ja Klaneettitien välisellä mäellä. Jälkimmäiset ovat oikein hyvin säilyneitä.

Tässä alla hieman kuvia alueelta. Seuraa Sotaretkellä helsingissä -kirjani valmistumista myös Instagramissa #sotaretkellähelsingissä

img_4545

img_4534

img_4536

Junaradan tieltä on purettu linnoitteita. Radan reunalla kannattaa olla hyvin varovainen.

img_5151

Kirjoittaja on kaupunkikirjailija, bloggaaja ja Kivinokan kesämaja-alueen puheenjohtaja.
Facebooktwittergoogle_plusredditpinterestlinkedinmailby feather
Myllypuron ja Koskelan tykkipatterit

Myllypuron ja Koskelan tykkipatterit

img_4999

Sotaretkellä Helsingissä -kirjaani varten kävin tutustumassa Myllypuron ja Koskelan tykkipattereihin. Molemmet on rakennettu 1910-luvulla osaksi Viaporin maalinnoitusta.

Myllypuron patterit ovat ulkoilualueella aivan kävelytien reunassa. Niihin on helppo tutustua. Suojahuoneet on muurattu umpeen, mutta pienistä aukoista niihinkin pääsee kurkkimaan.

img_4981

Koskelassa on paikat kahdelle tykille. Molemmat tykkiasemat ovat veden peitossa ja aidattu. Lähistöllä on syvä rotko, jonka perälle suunniteltiin luolaa, mutta työt jäivät kesken.

img_5026

Koskelassa on myös useita valmistuneita luolia. Ne ovat kuitenkin aidattu ja lukittu.

img_5012

Seuraa kirjan valmistumista myös Instagramissa #sotaretkellähelsingissä

Kirjoittaja on kaupunkikirjailija, bloggaaja ja Kivinokan kesämaja-alueen puheenjohtaja.
Facebooktwittergoogle_plusredditpinterestlinkedinmailby feather
Munkkiniemen patterit

Munkkiniemen patterit

img_4516

Tällä kertaa Sotaretkellä Helsingissä -kirjan tekeminen vei Munkkiniemeen, jossa on sekä ensimmäisen maailmansodan että toisen maailmansodan aikaiset tykkipatterit. Ne löytyvät Gert Skytten puistosta ja sen takana olevan kallion laelta.

Ensimmäisen maailmansodan aikaisen tykkipatterin oheen rakennettiin myös kaksi luolaa.

img_4524

Kallion päällä on tykki muistona Helsingin suurpommituksista.

img_4430

Seuraa kirjan tekemistä myös Instagramissa #sotaretkellähelsingissä

Kirjoittaja on kaupunkikirjailija, bloggaaja ja Kivinokan kesämaja-alueen puheenjohtaja.
Facebooktwittergoogle_plusredditpinterestlinkedinmailby feather
Sotaretkellä Paloheinässä ja Pakilassa

Sotaretkellä Paloheinässä ja Pakilassa

img_4358

Paloheinässä on helppo tutustua ensimmäisen maailmansodan linnoituksiin. Siellä on yhdyskäytävät raivattu runsas kymmenen vuotta sitten ja rakennettu siltoja ja polkuja helpottamaan kulkua.

Kävin tutustumassa paikkaan ja valokuvaamassa valmistellessani Sotaretki Helsingissä -kirjaani. Tällä kertaa lapset pääsivät mukaan. Nämä taisteluhaudat ovat olleet jo sata vuotta suosittuja leikkipaikkoja pääkaupunkiseudun penskojen keskuudessa.

Seuraa kirjan valmistumista myös Instagramissa #sotaretkellähelsingissä

img_4353

img_4368

img_4379

Paloheinässä Keskuspuiston puolella on toinenkin linnoitusrakennelma. Se on paljon huonommassa kunnossa.

img_4390

img_4392

Ja vielä lopuksi piipahdus Pakilan Hyvän Paimenen kirkon vieressä.

img_4402

img_4418

Kirjoittaja on kaupunkikirjailija, bloggaaja ja Kivinokan kesämaja-alueen puheenjohtaja.
Facebooktwittergoogle_plusredditpinterestlinkedinmailby feather
Mäkkylän luolat ja valonheitinpatteri

Mäkkylän luolat ja valonheitinpatteri

img_4147

Helsinki sodassa -kirjan tekeminen vei tutustumaan Mäkkylän Komendantinmäelle. Mäkeä kiertää Viaporin maalinnoituksen yhdyskäytävät ja tulipesäkkeet 1910-luvulta. Kallion alarinteeseen on louhittu myös kolme luolaa, joihin pääsee tutustumaan vapaasti. Vastaan tulleet äiti ja poika olivat etsimässä yhdessä luolassa olevaa geokätköä. Ilman taskulamppua luoliin ei ole asiaa.
Kallion päällä on muistomerkki, joka kertoo siellä olleen 2. maailmansodan aikaan valonheitinpatteri.

img_4138

img_4157

img_4159

img_4158

img_4164
Samalla reissulla tuli pistäydyttyä myös Pitäjänmäen sankarihautausmaalla.

img_4167

Seuraa kirjani valmistumista myös Instagramissa #sotaretkellähelsingissä

Kirjoittaja on kaupunkikirjailija, bloggaaja ja Kivinokan kesämaja-alueen puheenjohtaja.
Facebooktwittergoogle_plusredditpinterestlinkedinmailby feather
Patterimäki on helppo kohde tutustua linnoitusrakennelmiin

Patterimäki on helppo kohde tutustua linnoitusrakennelmiin

img_4133

Pitäjänmäen Patterimäki on yksi parhaista ja helpoimmista paikoista tutustua 1. maailmansodan linnoitusrakennelmiin. Mäki on vain parin minuutin kävelyn päässä Pitäjänmäen asemalta. Siellä on myös aiheesta kertovat opastaulut. Patterimäellä oli toisen maailmansodan aikaan tykkipatteri, jonka perustuksia on edelleen hyvin nähtävillä. Lisäksi mäellä voi tutustua URSAn tekemään aurinkokunnan pienoismalliin (opastaulu on tosin poistettu, toivottavasti tulee takaisin).

Seuraa Sotaretkellä Helsingissä -kirjani valmistumista myös Instagramissa #sotaretkellähelsingissä

Kuvia Patterimäeltä:

img_4099

img_4109

img_4113

img_4117

img_4121

img_4127

Kirjoittaja on kaupunkikirjailija, bloggaaja ja Kivinokan kesämaja-alueen puheenjohtaja.
Facebooktwittergoogle_plusredditpinterestlinkedinmailby feather
Saksalaisten sotilaiden hautausmaa Honkanummella

Saksalaisten sotilaiden hautausmaa Honkanummella

img_3924

Tuleva kirjani Sotaretkellä Helsingissä vei minut viikonloppuna Vantaalle Honkanummen hautausmaalle.

Vantaan vankilan takana, aivan Lahden moottoritien vieressä on Saksalaisten sotilaiden hautausmaa. Metsäiselle hautausmaalle on haudattu yli 300 toisessa maailmansodassa kaatunutta saksalaista. Myös kuusi ensimmäisessä maailmansodassa kaatunutta on saanut viimeisen leposijansa Honkanummella. Lisäksi hautausmaalle haudattiin 201 merisotilasta, jotka hukkuivat kahden hävittäjäaluksen upotessa vuonna 1944 Porkkalan edustalla.

Tässä muutamia kuvia. Seuraa kirjani valmistumista Instagramissa #sotaretkellähelsingissä.

img_3911

img_3914

img_3918

img_3931

img_3940

img_3953

Kirjoittaja on kaupunkikirjailija, bloggaaja ja Kivinokan kesämaja-alueen puheenjohtaja.
Facebooktwittergoogle_plusredditpinterestlinkedinmailby feather