Elokuvaohjaaja Virpi Suutari on tehnyt erinomaiset elokuvat Joutilaat ja Hilton! Joutilaat kuvaa Kainuussa asuvia nuoria ja Hilton! puolestaan itähelsinkiläisiä nuoria. Elokuvien keskeiset teemat liittyvät syrjäytymiseen ja sen uhkaan.
Hilton! näytettiin juuri televisiossa ja Virpi Suutari kertoo Helsingin Sanomissa: ”Itä-Helsingissä todellisuus on kovempi kuin Kainuussa, jossa nuorilla on sentään tervettä toimintaa luonnossa, metsästystä ja kalastusta.”
Ei kai asia nyt ihan niin ole, ettei Itä-Helsingissä olisi nuorille mitään tekemistä? Mites seuraavat asiat:
– Tutustuminen luontoon Uutelan luontopoluilla.
– Uiminen Kallvikissa.
– Lintujen tarkkailu Vanhankaupunginlahdella.
– Kalastaminen ihan missä vaan.
– Eväsretki Vartiosaareen.
– Jalkapalloa Myllypurossa.
– Tennistä, sulkapalloa, squashia ja pingistä palloiluhalleissa.
– Kuntosalitreeniä Laajasalossa.
– Avantouintia Marjaniemessä.
– Lepakkoretkiä Kivinokassa.
– Hiihtämistä Kivikossa.
– Luistelua Kontulassa.
– Koripalloa ja beach-volleyta Mustikkamaalla.
– Minigolfia Puotilassa.
– Teatteria Stoassa.
– Frisbeegolfia Kivikossa.
– Konsertteja Vuotalossa.
Itä-Helsingissä ei siis ole juuri mitään tekemistä? Listaa voisi jatkaa loputtomiin. Ja metrolla pääsee keskustaan vartissa. Jos ei keksi tekemistä, niin onhan se vain ja ainoastaan itsestä kiinni.
Ymmärrän sen, että nuoret ovat joskus hankalassa elämäntilanteessa ja vaikeassa masennus- ja ahdistuskierteessä voi olla vaikea päästä edes sängystä ylös. Mutta se on sitten eri tarina.
Itä-Helsinki ainakin tarjoaa mahdollisuuksia kuluttaa aikaa ”tervehenkisesti” ja monipuolisesti.
by 
