Kielletäänkö yksiöt?

Kielletäänkö yksiöt?

Voihan ihmisiä säilöä vaikka purkkeihin. Näin totesi kaupunkimaantieteen professori Mari Vaattovaara asuntomarkkinoiden tilaa käsitelleessä tapahtumassa. Vaattovaara kapinoi pieniä asuntoja vastaan ja hän olisi valmis kieltämään kokonaan yksiöiden rakentamisen.

Nykyään ahtaasti asumisesta on tullut taas muotia. Sato rakentaa 15 neliön miniasuntoja ja YIT:llä on oma smarttiasuntomallinsa.

Suomi alkoi kaupungistua voimakkaasti sotien välisenä aikana. Helsinkiin rakennettiin Töölöä ja Kalliota. Työväki asui ahtaasti pienissä asunnoissa. Yksiössä saattoi asua pari sukupolvea. Kuvauksia näistä ajoista voi lukea vaikka Pirkko Saision kirjasta Elämänmeno tai Alpo Ruuthin Kämppä-teoksesta.

Ahtaasti asumisessa oli tiivis tunnelma, mutta ketään se ei tehnyt onnelliseksi. Ahtaasti asumisen haitoista on kosolti tutkittua tietoa. Ei pieniä asuntoja turhaan kutsuta itsemurhayksiöiksi. Tutkimusten mukaan ihmiset haluavat väljää asumista, mutta monille ahtaus on ainoa vaihtoehto, jos haluaa asua tietyllä alueella. Esimerkiksi eroperheissä lasten koulu pakottaa asumaan tietyllä seudulla. Työpaikan sijainti voi ratkaista asuinpaikan. Tilastoissa ahtaaksi asumiseksi määritellään tilanne, jossa asunnossa on enemmän kuin yksi asukas huonetta kohden.

Kaavoitus ohjaa ja markkinat pakottavat ihmiset asumaan ahtaasti. Kyllä ihminen sopeutuu asumaan vaikka kellarikomerossa, jos ei ole vaihtoehtoja tai varaa muuhun.

Rakennuslehden haastattelussa Vaattovaara on todennut, että miniasunnot eivät kuulu hyvinvointivaltioon. Ovatko ministudiot signaali siitä, että hyvinvointivaltion aika alkaa olla ohi? Ollaanko palaamassa sinne 1930-1940-luvuille, aikaan ennen hyvinvointivaltiota?

Kirjoitus julkaistu alkujaan Metro-lehdessä

Facebooktwitterredditpinterestlinkedinmailby feather