Helsinki palaa – ainakin palomuseossa

Paloauto2

Korkeavuoren pelastusasemalla on kovin vähän tunnettu Palomuseo. Palomuseossa pääsee tutustumaan pelastuslaitoksen historiaan. Vanhimmat esineet ovat 1700-luvulta. Mutta Palomuseo on myös jännittävä vierailukohde, jos on kiinnostunut Helsingin paikallishistoriasta. Tässä joitain poimintoja kaupungin tulipalojen historiasta.

Ateneumin takana sijaitsi VPK:n talo, jonka arkkitehti oli Theodor Höijerin suunnittelema – samoin kuin Erottajan paloasemakin. VPK:n talo purettiin vuonna 1967. Palomuseossa on kuva rakennuksesta, tältä se näytti:

IMG_8684

VPK:n talon juhla-aulassa oli neljä ritari-patsasta. Niistä kaksi on Palomuseon suojissa. Kaksi muuta on Albertinkadulla sijaitsevassa ravintola Pompierissa.

IMG_8641

Palomuseoon on tehty pienoismalli vanhan Ruotsalaisen teatterin palosta. Svenska teatern paloi toukokuussa 1863.

IMG_8647

1950- ja 1960-luvulla eläneet muistavat ehkä vielä palokellot, joilla hälytettiin palokunta paikalle tulen päästessä irti. Tämä yksilö oli osoitteessa Itäinen puistotie 7.

IMG_8663

Ja tämä kyltti oli jossain Kalliossa.

IMG_8661

Palomuseossa on paljon valokuvia historian saatossa sattuneista tulipaloista. Tässä liekeissä on Messuhalli (so. Kisahalli) vuonna 1966.

IMG_8674

Tässä puolestaan kuvia Annankadulla sijainneen Tilgmannin kirjapainon palosta vuodelta 1960. Räjähdyksessä sai surmansa kolme palomiestä.

valokuva

Palomuseon perinneaulassa on seinälaattoihin kaiverrettu niiden henkilöiden nimet, jotka pelastuslaitoksella ovat vuosien varrella työskennelleet. Silmään pisti heti kolmen suomenmestaruuden lätkäjätkä Matti ”Hakki” Hagman.

IMG_8622

Paloaseman torni kohoaa 42 metriin maan pinnalta, ja meren pinnasta katsottuna noin 60 metriin.

IMG_8704

Torniin ei normaalisti museovieraat pääse, mutta jos ryhmät varaavat opastuksen, niin silloin ryhmä saa kivuta portaat ylös asti. Näkymät ovat hienot. Yhtään paloa ei näkynyt.

IMG_8686

Palomuseossa pääsee tutustumaan Helsingin historiaan erinomaisesti myös siksi, että museota ylläpitää ja näyttelyn on suunnitellut paikallishistoriasta kiinnostunut Jari Auvinen. Auvinen on tehnyt lukuisia kirjoja, joista tuorein on keväällä ilmestynyt Puu-Pasilan historiikki.

Helsingin pelastuslaitoksen palomuseo (Korkeavuorenkatu 26)

Avoinna ke ja su 12-16.

Museon kotisivut.

 

Kirjoittaja on kirjailija, bloggaaja, kaupunkiopas ja Kivinokka-aktiivi.
Facebooktwittergoogle_plusredditpinterestlinkedinmailby feather

Kaupungin komeimmat atlantit – Top 7

20150529_112847

Atlanteiksi kutsutaan rakennusten seinissä olevia veistoksia, jotka kannattelevat esimerkiksi parvekkeita. Usein atlantit ovat lihaksikkaita mieshahmoja, sillä sana tulee kreikan jumaltaruston Atlas-jättiläisestä, joka kannatteli harteillaan maapalloa.

Atlantteja tehtiin Helsingin rakennuksiin etenkin uusrenessanssi- ja jugend-kausilla, eli runsaat 100 vuotta sitten.

Tässä listattuna Helsingin komeimmat atlantit:

1. Ohranan talon atlantit (Korkeavuorenkatu 21)
Niin sanotun Ohranan (Venäjän salainen poliisi) talon parveketta kannattelee neljä jykevää miestä. Taitavat pyyhkiä hikeä otsaltaan. Atlantit on tehnyt kuvanveistäjä Robert Stigell.

20150529_112826

2. Lääkärien talon sammakko (Kasarmintori)
Kasarmintorin reunalla olevassa Lääkärien talossa on pieni sammakko joutunut kovan paikan eteen. Raukka kannattelee massiivista pylvästä. Ilme kertoo kaiken.

laakarien talo2

3. Wreden pasaasi (Aleksanterinkadun ja Mikonkadun kulma)
Lähes yhtä miehekkäät atlantit kuin Ohranan talossa. Toiset neljä löytyy vielä saman rakennuksen Mikonkadun puolelta. Atlanttien tekijäksi on jossain lähteissä arveltu Robert Stigelliä.

20150602_113415

4. Sudet vahdissa (Lönnrotinkadun ja Yrjönkadun kulma)
Suden näköiset atlantit vahtivat sisäänkäyntiä Lönnrotinkadun ja Yrjönkadun kulmatalossa.

20150529_114440

5. Erottajankadun kaksikko (Erottajankatu 2)
Arkkitehti Theodor Höijerin suunnittelman uusrenessanssitalon kulmassa kaksi miesatlantia kannattelee suurta erkkeriä.

20150529_113247

6. Eteläesplanadin parivaljakko (Eteläesplanadi 24)
Erottajankadun taloa vastapäätä on niin ikään Theodor Höijerin suunnittelema talo, jossa on kaksi miesatlantia. Nämä ovat myös Robert Stigellin veistämiä (Stigell on varmaan tehnyt puolet Helsingin atlanteista).

20150529_113455

7. Bulevardin kaunokaiset (Bulevardin ja Annankadun risteys)
Bulevardille katselee kaksi hyvin tyyliteltyä atlantia. Niistä ei ihan tarkkaan ota selvää, ovatko miehiä vai naisia vai ei kumpaakaan.

20150529_113949

Kirjoittaja on kirjailija, bloggaaja, kaupunkiopas ja Kivinokka-aktiivi.
Facebooktwittergoogle_plusredditpinterestlinkedinmailby feather

Jääkäriliikkeen muistolaatat Helsingissä

Jääkäriliike käynnistyi Suomessa ensimmäisen maailmansodan kynnyksellä vuonna 1914. Jääkäriliike värväsi salaa jääkäreitä, joita koulutettiin Saksassa. Värvätyistä muodostettiin Jääkäripataljoona 27. Jääkärilikkeen tarkoituksena oli Suomen irrottaminen Venäjän ikeestä.

Helsinki oli keskeinen kaupunki liikkeen syntyhistoriassa. Helsingin keskustassa on kolme jääkäriliikettä muistavaa muistolaattaa.

Nylands Nationin talossa Kaartinkaupungissa on muistolaatta, joka kertoo, että ajatus jääkäriliikkeestä syntyi tässä talossa 27.10.1914. Jääkäriliike ei siis syntynyt täällä, vain pelkkä idea. Tämä on varmaan Helsingin ainoa muistolaatta, joka kertoo, että joku sai idean tässä paikassa (seuraavaksi kiinniteteään varmaankin laatta paikkaan, jossa saatiin idea lähteä tuonne Nylands Nationin talolle).

Nylands Nation ja Jääkäriliike 2

Sitten päästään jo asiaan. Ostrobotnian seinässä on laatta, jossa kerrotaan, että jääkäriliike PERUSTETTIIN täällä. Liikkeen syntyyn johtanut kokous pidettiin talossa noin kuukausi sen jälkeen kun idea oltiin saatu eli 20.11.1914. Muistolaatta on pääoven vieressä.

jääkäriliike2

Kolmas muistolaatta on Liisankadulla niin sanotussa Karjalaisten talossa. Siellä toimi Metsätoimisto eli salainen jääkärivärväystoimisto vuonna 1915.

metsätoimisto

Kirjoittaja on kirjailija, bloggaaja, kaupunkiopas ja Kivinokka-aktiivi.
Facebooktwittergoogle_plusredditpinterestlinkedinmailby feather

Helsingin 1800-luvun kirkot – top 8

Helsingissä on toinen toistaan kauniimpia kirkkoja. Tällä kertaa listaan komeimmat 1800-luvun kirkot.

1. Helsingin tuomiokirkko (valmistunut 1852)
Itseoikeutettu ykkönen. Engelin mestarityö. Ei vaadi selityksiä.

tuomiokirkko

2. Johanneksen kirkko (1891)
Komeimpia uusgoottilaisia rakennuksia koko maassa. Paikkamäärältään Suomen suurin kivikirkko, ihmisiä sinne mahtuu 2600. Arkkitehtinä oli ruotsalaissyntyinen A. E. Melander.

johanneksen kirkko

3. Uspenskin katedraali (1868)
Itämaista mystiikkaa. Ortodoksien tukikohta. Rakennettiin Venäjän vallan alaisuudessa, jolloin maassa oli runsaasti ortodokseja. Katajanokan maamerkki.

uspenskin katedraali4

4. Saksalainen kirkko (1864)
Johanneksen kirkon ohella uusgotiikan merkkirakennuksia Helsingissä. Kirkon suunnittelivat Harald Bosse ja C. J. von Heideken. Tornin se sai vuonna 1898. Hieno sijainti: kirkkoa ympäröi Ullanlinnan puisto, meri ja Kaartinkaupungin arvorakennukset.

saksalainen kirkko2

5. Suomenlinnan kirkko (1854)
Kirkko on toiminut suurimman osan ajastaan varuskuntakirkkona. Alkujaan kirkko palveli venäläisiä varusmiehiä. Pyhän Aleksanteri Nevskin muistolle pyhitetyn kirkon tornissa on majakka.

kirkko

6. Pyhän Henrikin katedraali (1860)
Arkkitehti Ernst Bernhard Lohrmanin suunnittelema katedraali on Helsingin harvoja katolisia kirkkoja. Kirkko toimii ikään kuin porttina Kaivopuistoon. Ulkoseinässä hienoja patsaita (mm. Pyhä Henrik, Pyhä Pietari) ja sisällä pyhän Cyprianuksen, Olavin sekä Birgitan pyhäinjäännöksiä.

Pyhän Henrikin katedraali 2

7. Pyhän kolminaisuuden kirkko (1826)
Huomaamaton empirekirkko Tuomiokirkon takana. Carl Ludvig Engelin suunnittelema kirkko oli kaupungin ainoa ortodoksikirkko ennen kuin Uspenskin katedrali valmistui.

pyhän kolminaisuuden kirkko4

8. Vanha kirkko (1926)
Kantakaupungin vanhin kirkko. Engel suunnitteli kirkon väliaikaiseksi kunnes Tuomiokirkko valmistuu, mutta niin vain Vanha kirkko edelleen on toiminnassa. Idyllinen sijainti Ruttopuiston eli vanhan hautausmaan laidalla.

vanha kirkko4
Bubbling under: Diakonissalaitoksen kirkko. Kirkon peruskivi muurattiin vuonna 1896, jonka jälkeen kirkkoa on muutettu moneen kertaan. 1800-luvulta ovat peräisin myös ainakin Katajanokan vankilan kappeli sekä Puotilan kartanon mailla oleva kappeli.

Kirjoittaja on kirjailija, bloggaaja, kaupunkiopas ja Kivinokka-aktiivi.
Facebooktwittergoogle_plusredditpinterestlinkedinmailby feather
Sotamuseo kaipaa ryhtiä – olisiko muutto Kaartin maneesiin ratkaisu?

Sotamuseo kaipaa ryhtiä – olisiko muutto Kaartin maneesiin ratkaisu?

Sotemuseo sijaitsee nyt Kruununhaassa.

Sotamuseo suunnittelee muuttamista Kaartinkaupunkiin ja haluaa sijoittaa näyttelytoimintansa vanhaan Kaartin maneesiin (HS:n uutinen täällä).

Kaartin maneesi sijaitsee museolle strategisesti hyvässä paikassa, sillä tien toisella puolella on Arkkitehtuurimuseo ja korttelin päässä Designmuseo. Museot voisivat tehdä yhteistyötä ja hakea toisistaan synergiaa.

Yhteistyöllä Sotamuseokin voisi saada toimintaansa hieman lisää buustia, sillä nykyisellään Sotamuseo on varsin väsähtänyt laitos.

En ole kovinkaan hyvin perillä Sotamuseon kokoelmatoiminnasta ja mahdollisesta tutkimustyöstä, joka voi olla hyvinkin ansiokasta. Mutta tavalliselle museokävijälle se näytäytyy hyvin näivettyneeltä paikalta.

Sotamuseo toimii Helsingissä kolmessa paikassa. Pääpaikka on Kruununhaassa, ja sen lisäksi Suomenlinnassa on näyttelypaikka Maneesi ja sukellusvene Vesikko.

Kruununhaan näyttelykeskus on todella mielenkiintoinen paikka. Museossa on sotahistoriaa esillä lähes tuhannen vuoden ajalta. Se on antoisa vierailukohde, vaikka ei sotahistoriasta erityisesti pitäisikään. Mutta vuoden 2013 museotilastojen mukaan museossa kävi runsaat 6000 maksanutta asiakasta vuodessa. Runsaat 6000!!! Miten säälittävän vähän.

Museo sijaitsee kävelymatkan päässä Helsingin rautatieasemasta ja houkuttelee vähemmän maksavia asiakkaita kuin esimerkiksi Urajärven kartanomuseo, Turkansaaren ulkomuseo tai Outokummun kaivosmuseo.

Sotahistoria kiinnostaa suomalaisia. Sen huomaa, kun katsoo kirjakustantajien katalogeja, jotka pullistelevat sotahistoriaa. Iltapäivälehdet julkaisevat kilpaa sota-aiheisia liitteitä.

Miksei Sotamuseo käytä tätä kiinnostusta hyväkseen ja yritä houkutella lisää väkeä? Ei luulisi olevan kovin vaikeaa. Mutta ei näytä museolla olevan mitään halua ja yritystä saada väkeä käymään näyttelyissä. Itse en muista koskaan nähneeni Sotamuseon mainoksia missään. Sotamuseolla ei ole Facebook-sivua, Twitteristä puhumattakaan. Uutiskirjeitä ei voi tilata. Moni tuttavani ei ole koskaan käynyt Sotamuseossa. Moni ei edes tiedä missä sellainen on. Moni ei edes tiedä, että sellainen on. Museolla on hieno ja isot tilat, mutta valtavien näyttelytilojen pitäminen 6000 hengelle on silkkaa tuhlausta.

Museo ei tee paljoakaan asiakkaittensa eteen. Museon kotisivuilla kerrotaan, että 15.12.2014 alkaen museossa voi maksaa vain käteisellä, kortit eivät käy. Kotisivuilla kerrotaan myös, että teknisistä syistä (??) johtuen vuoden 2015 avaamispäivä ei ole vielä tiedossa. Kotisivut eivät selaimessa ole sotamuseo.fi, vaan http://www.puolustusvoimat.fi/portal/puolustusvoimat.fi/!ut/p/c5/vZPLjrJAEIWfxQfQ7qZboJdcWy4CchmBDVEyMoCAIwoOTz8kk_zJvxhXE-ssT059yakUSMGs9jCUxeFWdu3hDGKQ8hnjeHFjQkQZckRouKHHMV-HooXBHsSQZEH1dTGmevIr-HD7epyCyhi3Kht7reC28OKE6g4HdTcFk-n19cPsQ99COUVv-k6TlLy-2tvFvCv9j-ZaW3mm2fBNsD2kMPjch-jH57FmaQ4jiHkKgUagRjSMBMwi_mne9YUfH_4yEgQJSIVf25B5EP5hG89Z6xeyhNexfPJC1t_eywRpeWxWY96s4ApRymFM1oiKRCCCMD_KMXnISm-McyJLCiqEp2O_GX1Zdm83DiYO3vtqT4cIo147Up4lfnVaZvx53_FSYUGkk1Pt1420X5q5lPeltpS1YOjuUqxEV4VdB0w_Iiyqgz566cPlPs9pXCZt5AV24eG8_LrHbYraZmdvEw6R8Ep0h65hZx5usqTC7L4kalWSc1EsFsDZdM07uDTDRfM3U_xP79I3qmkyjg!!/dl3/d3/L2dBISEvZ0FBIS9nQSEh/?pcid=cb9f2b004088c62eaa72bf6b7b9dd92e

Ehkä muutto Kaartinkaupunkiin saisi museoon hieman ryhtiä. Mutta pelkät uudet tilat eivät mitään ratkaise. Muutos pitää tapahtua myös korvien välissä ja asenteissa.

Kirjoittaja on kirjailija, bloggaaja, kaupunkiopas ja Kivinokka-aktiivi.
Facebooktwittergoogle_plusredditpinterestlinkedinmailby feather