Tätä Venny Soldan-Brofeldtin maalausta et ole nähnyt ennen

Venny Soldan-Brofeldt: Sisaren muotokuva (Tilly), ajoittamaton.

Ateneumissa avautui viime viikolla Järven lumo -näyttely, joka kertoo Tuusulanjärven rannalla asuneesta taiteilijayhteisöstä. Järven rannalle ateljee-huvilansa perustivat muun muassa Pekka Halonen, Juhani Aho, Jean Sibelius ja runoilija J.H. Erkko.

Näyttely kertoo heidän taiteestaan, mutta myös taiteilijaelämästä Tuusulanjärven rannalla. Taiteilijaelämä kauniin järven rannalla muiden taiteilijoiden ympäröimänä kuulostaa romanttiselta. Mutta oliko elämä siellä niin auvoista?

Näyttelyn kuraattori professori Riitta Konttinen kirjoitti näyttelyyn liittyen kirjan Onnellista asua maalla – Tuusulanjärven taiteilijayhteisö (Siltala). Näyttelyn lehdistötilaisuudessa hän vitsaili, että ehkä kirjan nimen perään olisi pitänyt liittää kysymysmerkki: Onnellista asua maalla?

Mutta heti perään hän totesi, että kyllä se maalainen elämätapa sopi näille taiteilijoille. Konttisen mukaan eniten ongelmia oli Juhani Aholla. Ja se johtui siitä, että kirjailija rakastui vaimonsa Venny Soldan-Brofeldtin pikkusiskoon Tillyyn. Se aiheutti monenmoisia ongelmia.

Tätä taustaa vasten onkin hauskaa, että Ateneumin näyttelyyn on saatu esille Vennyn maalaama muotokuva pikkusiskostaan Tillystä. Täsmälleen ei tiedetä milloin maalaus on maalattu. Mutta vasta nyt yksityiskokoelmiin kuuluva maalaus on ensimmäistä julkisesti esillä.

Facebooktwitterredditpinterestlinkedinmailby feather

5 huomiota Amos Andersonin museosuunnitelmasta

Art Deco -näyttely Amos Andersonin museossa keväällä.

Amos Andersonin taidemuseo julkisti suunnitelmansa uudeksi museoksi. Museo tulisi Helsingin keskustaan Lasipalatsin yhteyteen, osaksi maan alle.

1. Näyttelyt
Amos Andersonin taidemuseo on yksi lempimuseoistani Helsingissä. Näyttelyt ovat kunnianhimoisia ja laadukkaita. Museon johtaja Kai Kartio sanoi, että ”olemme tärkeä osa Helsingin kuvataide-elämää, mutta haluamme olla vielä tärkeämpi osa.” Jos uudet tilat mahdollistavat entistä korkeatasoisempien näyttelyiden järjestämisen, niin sehän on pelkästään hyvä asia.

2. Museotila
Amos Andersonin museo on suosikkejani myös siitä syystä, että pidän kovasti Yrjönkadun rakennuksesta ja museon tiloista. Arkkitehti Sigurd Frosteruksen suunnittelema rakennus on vanha ja tunnelmallinen, ja museo on sopivan kokoinen – ei liian iso, että tulisi taideähky, eikä niin pieni että sen kävisi läpi kymmenessä minuutissa. Jos uusi museo valmistuu, jään kyllä kaipaamaan Yrjönkadun museota. Mutta kuten Kartio asian ilmaisi, nykyinen museorakennus ”ei vastaa nykyajan haasteisiin”. Näyttelyitä on hankala toteuttaa, logistiikka tökkii, taidetta kuljettavat rekat tukkivat kapean Yrjönkadun. Uusi museo olisi noin 2500 neliötä. Nykyinen on noin 1800 neliötä. Lisää tilaa ei hirveän paljon tulisi, mutta nykyinen museotila on siitä hankala, että se on sokkeloinen ja monessa kerroksessa.

3. Lasipalatsin tulevaisuus
Amos Andersonin uusi museo ratkaisisi – ainakin osittain – Lasipalatsin tulevaisuuden. Rakennus on kaupungille hankala pähkinä – suojeltu ja hyvällä paikalla, mutta kaupunki ei ole järin halukas laittamaan rahaa sen korjaamiseen. Amos Andersonin museo on suunnitellut, että museon sisäänkäynti olisi nykyisen LippuRexin kohdalla. Varsinainen näyttelytila olisi maan alla, mutta museon tiloja olisi myös Lasipalatsin rakennuksessa. Esimerkiksi elokuvateatteri Bio Rex olisi osa museota, ja siellä näytettäisiin elokuvia, videotaidetta ja järjestettäisiin yksityistilaisuuksia. Lisäksi museoon kuuluisi ravintoloita ja kahviloita. Maanpäälliset tilat olisivat avoimia, vain näyttelyihin maksaisi.

4. Rahoitus
Uusi museo tulisi maksamaan noin 50 miljoonaa euroa. Lystin maksaa Amos Andersonin museon takana oleva säätiö Konstsamfundet. Veronmaksajien rahoja hanke ei niele. Tämä lienee se tärkein yksittäinen tekijä, joka tullee saamaan kaupungin päättäjät näyttämään hankkeelle vihreää valoa ja kansalaismielipiteen uuden museon taakse.

5. Guggenheim
Amos Andersonin uusi museohanke on Guggenheimille kuin nyrkinisku vyön alle. Guggenheimin pitäisi syyskuussa julkistaa oma esityksensä museoksi. Guggenheimin on entistä vaikeampi perustella julkisten rahojen käyttöä museoonsa, kun samaan aikaan suomenruotsalaiset puuhaavaan omaa uutta museota ilman julkista tukea. Amos V. Anderson – Solomon R. Guggenheim 1-0 .

Nykyisillä tiedoilla toivotan Amos Andersonin uuden museon tervetulleeksi Helsinkiin.

Facebooktwitterredditpinterestlinkedinmailby feather