pirkkola arkistot - Pauli Jokinen

Tein iltalenkin, jonka teemaksi otin Maunulan arkkitehtuurin. Maunula on kaupungin edustavimpia kohteita, jossa voi tutustua moderniin asuntoarkkitehtuuriin. Maunulaa pidetään usein lähes Tapiolan kaltaisena puutarhakaupunginosana.

Arkkitehdit Viljo Revell ja Keijo Petäjä suunnittelivat asuntokantaa Metsäpurontien ympäristöön.

Revellin suunnittelema päiväkoti. Revell tunnetaan myös Didrichsenin taidemuseon, Makkaratalon, Eteläranta 10:n, Lasipalatsin, Meilahden ala-asteen ja Toronton kaupungintalon suunnittelijana.

Metsäpurontien ja Männikkötien risteyksessä sijaitseva Saunabaari on niin ikään Revellin käsialaa. Alakerrassa nykyisin kirppis ja mediapaja.

Männikkötien kaarevat asuintalot on suunnitellut arkkitehti Kaj Ekelund.

Arkkitehti Hilding Ekelund suunnitteli ahkerasti Maunulaa. Muun muassa nämä rivitalot ovat lähtöisin hänen kynästään.

Maunulan ostari (so. Suursuon ostoskeskus) on vielä hetken pystyssä, kunnes se puretaan pois asuntojen tieltä. Ostari on vuodelta 1962. Uusi ostoskeskus on jo valmistunut tien toiselle puolelle.

Maunulan kirkon suunnitteli arkkitehti Ahti Korhonen ja se valmistui vuonna 1980. Korhonen on suunnitellut myös Keravan kirkon sekä niin sanotun Ekonomitalon Lauttasaareen.

Pirkkolan puutaloalue syntyi talvisodan jälkeen, kun Ruotsi lahjoitti pienet puutalot sodasta kärsineelle Suomelle. Pirkkolassa on 150 kappaletta näitä niin sanottuja ruotsalaistaloja, ja ne muodostavat aika unenomaisen arkkitehtoonisen miljöön. Lähes kaikissa taloissa on pieni muistolaatta, jossa on kolme kruunua.

Pirkkolan puutaloalueen keskellä Papinmäentiellä on vanha huvila, joka toimii nykyään päiväkotina. Vuonna 1910 valmistunutta huvilaa pidetään Lars Sonckin suunnittelemana.

Pirkkolan urheilupuisto edustaa funkkista. Puistossa on jäähalli, uimahalli ja palloiluhalli. Pirkkolan urheilupuisto rakennuksineen oli lähtölaukaus kaupungin liikuntapuistoille ja konseptia on kopioitu moniin paikkoihin. Vuonna 1968 valmistuneen uimahallin ja monitoimihallin yhdistelmän on suunnitellut arkkitehtipariskunta Heikki ja Kaija Siren.

Nykyisin lenkkeilen paljon suositussa Pirkkolan urheilupuistossa, joka on osa Keskuspuistoa. Veikkaan, että harva siellä liikkuva ulkoilija tietää miten historiallisissa maisemissa urheilee. Pirkkolan urheilupuisto on nimittäin täynnä ensimmäisen maailmansodan aikaisia linnoitusraunioita. Juoksulenkki saa kummasti lisää kiinnostavuutta, kun pomppaa hieman sivuun pururadalta ja käy tutkailemassa noita juoksuhautoja ja luolan suuaukkoja.

Kun asuin Pitäjänmäellä, niin siellä tein myös usein ”linnoituslenkkejä”, jotka suuntautuivat Kokkokalliolle, Mäkkylään ja Patterimäelle. Nyt olen tehnyt samaa Pirkkolassa.

Venäläiset rakensivat puolustusrakennelmia ympäri Helsinkiä ensimmäisen maailmansodan aikana. Niiden tavoite oli suojata Helsinkiä mahdollisilta hyökkääjiltä. Onneksi vihollinen ei koskaan päässyt Helsinkiin asti, joten linnoituksissa ei käyty taisteluja (mitä nyt pikkuisen sitten sisällissodan aikana).

Linnoituksista on kirjoitettu paljon, mutta kunnollinen asiaan perehtyvä kirja on puuttunut. Onneksi arkeologi John Lagerstedt korjaa tilanteen ja julkaisee linnoituksia käsittelevän kirjan ensi syksynä (HS:n juttu aiheestä täällä). Toinen puute on se, että linnoituksista ei ole netissä selkeää karttaa, jonne kaikki rakennelmat olisi merkattu. Se helpottaisi meidän linnoistusbongareiden elämää.

Tässä kuvia Pirkkolan linnoitusrakennelmista ja alla kartta, jonne ne on sijoitettu.