Kirjoitan dekkareita ja Helsingin historiaa käsitteleviä retkikirjoja.
Retkiä linnoituksille – Ensimmäisen maailmansodan linnoistusten tarina (Into, 2023)
Jännittäviä päiväretkikohteita historian ystäville. Mainio opas antaa retkivinkkejä Helsingin seudun linnoituskohteisiin, joista moni ei tiedä. Kirja kertoo kiinnostavasti myös maarintaman historiasta, ja tekstiä maustavat aikalaisten muistelmat linnoitusten rakentamisen ajoilta.
Helsingin lähimetsissä on pitkiä yhdyskäytäviä, kallioon hakattuja suojahuoneita, tykkipattereita ja tulipesäkkeitä sekä hämäriä luolia. Kaikkiaan maastosta löytyy yli 30 tukikohtaa, jotka ovat jännittäviä, kaikenikäisille sopivia päiväretkikohteita.
Viaporin maarintamaksi (Krepost Sveaborg) kutsuttu linnoitus rakennettiin ensimmäisen maailmansodan aikana. Venäjä oli sodassa Saksan kanssa ja pelättiin, että saksalaiset hyökkäävät Suomen halki Pietariin. Helsingin puolustusta ryhdyttiin siksi tehostamaan, ja linnoitustyöt kasvoivat 1910-luvun suurimmaksi rakennushankkeeksi koko maassa. Patteritöihin saavuttiin ympäri Suomen, ja osa työntekijöistä tuotiin Kiinasta saakka.
Selli 88 (Myllylahti, 2023) – dekkari
Mukaansatempaavan juonen ja elävän ajankuvan yhdistävä Selli 88 kertoo rikostutkinnasta vuoden 1932 Helsingissä. Pääkaupunkimme rikoshistorian tunteva kirjailija vie lukijansa omaperäisen etsiväkaksikon mukana niin laukkakilpailuihin kuin seurapiirien salaisuuksiin.
Kultakauppias surmataan liikkeeseensä, irtolainen laitakaupungille ja eläinlääkäri hevostalliin. Kaupungissa tapahtuu sarja rituaalinomaisia henkirikoksia, joiden uhreja näyttää yhdistävän yllättävät asiat. Osa niistä juontaa juurensa Pietariin ja Špalernajan vankilaan, jossa istui suomalaisia jääkäreitä vuonna 1917. Heitä kutsuttiin kalterijääkäreiksi. Rikospoliisin etsivä Arpia Haahti ryhtyy selvittämään rikoksia, jotka vievät hänet Talin laukkaradalle hevoskilpailujen ja vedonlyönnin maailmaan. Hän saa avukseen nuoren ja nokkelan etsiväkokelaan Jenny Katteluksen, mutta kumpi lopulta suojelee kumpaa? Haahdin menneisyydessä on haamuja, jotka haittaavat tutkintaa – kenties liikaakin.
Selli 88 on itsenäinen jatko-osa teokselle Jääleinikin kuolema.
Jääleinikin kuolema (Myllylahti, 2022) – dekkari
Kiehtovan rikosjuonen ja värikkään ajankuvan yhdistävä Jääleinikin kuolema kertoo 1930-luvun alun murhatutkinnasta. Helsingin rikoshistorian erinomaisesti tunteva kirjailija kuljettaa lukijaa varmoin askelin pääkaupunkimme kaduilla ja porttikongeissa.
Kesällä 1932 nuori prostituoitu löytyy kuolleena asunnostaan Etelä-Helsingissä. Jääleinikkinä tunnettu nainen on murhattu julmasti kylpyammeeseen. Etsivä Arpia Haahti ryhtyy selvittämään rikosta. Tutkimukset johtavat Haahdin hämyisiin nyrkkeilysaleihin ja laittoman vedonlyönnin maailmaan, ja niille antaa vauhtia salaperäinen nyrkkeilijätär Raita Harmonen, joka tuntuu tietävän murhasta enemmän kuin antaa olettaa. Rikostutkinta saa uuden käänteen, kun johtolangat osoittavat puolustusvoimien vastavakoilun osastoon ja Neuvostoliiton suurlähetystöön. Mihin kaikkeen murhattu nainen onkaan ollut sekaantunut?
Suomi on vielä jakautunut kahtia sisällissodan jälkeen. Haahti on ainoa punaiselta puolelta rekrytoitu etsivä Helsingin rikospoliisissa, mikä aiheuttaa kahnausta työkavereiden parissa. Vielä suurempi kahnaus on saanut aikaan välirikon, joka tuntuu pistona Haahdin sydämessä päivästä toiseen.
1930-luvun Helsinki herää jännittävällä tavalla eloon kirjan sivuilla. Tarinan taustalla on tosielämässä tapahtunut Laina Yli-Rautalammen murha vuodelta 1932.
Verikoirat – ja muita terroristeja sortokauden Helsingissä (Into Kustannus 2021)
Verikoirat on kuvaus Helsinkiä koetelleesta rajusta väkivallan aallosta ensimmäisen sortokauden (1899-1905) aikana. Kaupungissa tehtiin murhia ja pommi-iskuja ja maanalainen kirjallisuus levisi kadunkulmissa. Missä tahansa talossa saattoi toimia salainen kirjapaino ja läheisetkin ystävätkin paljastuivat santarmien urkkijoiksi. Monet joutuivat pakenemaan maasta tai heidät karkotettiin.
Kirjassa seurataan koulupojista koottua taistelujärjestö Verikoiria, joka teki lukuisia salamurhia ja pommiattentaatteja aivan Helsingin ydinkeskustassa. Kaupunki oli kuin sotatanner. Yön pimeydessä he räjäyttivät Eerikinkadun poliisiaseman, murhasivat poliiseja ja avustivat salamurhahankkeissa. Suomen kenraalikuvernöörinä toimineen Nikolai Bobrikovin murhasuunnitelmakin oli heillä jo pitkällä, mutta Eugen Schauman ehti ennen heitä.
Verikoirat-kirjassa yhdistetään sortokauden helsinkiläinen terrorismi myös laajempaan mittakaavaan: Suomen aktiivisen vastustuspuolueen syntyyn ja helsinkiläisten aktivistien yhteyksiin Venäjän vallankumouksellisiin.
Helsingin murhahistoria – 110 tarinaa henkirikoksista (Into Kustannus, 2020)
Helsingin murhahistoria esittelee yli sata henkirikosta 1800-luvulta tähän päivään.
Kirjassa käsitellään viime vuosikymmenten aikana kansaa kohahduttaneita murhatapauksia, kuten Steen Christensenin poliisimurhat Tehtaankadulla, Sanna Sillanpään ampumaratasurmat Albertinkadulla ja veroprofessori Kari S. Tikan kuolema. Vanhemmista tapauksista läpi käydään muun muassa Inga Myllärin traaginen kohtalo, Ilpo Larhan suorittama palkkamurha ja Jammu Siltavuoren karmivat teot.
Mukaan mahtuu myös historiallisesti merkittäviä tapauksia, kuten kenraalikuvernööri Nikolai Bobrikovin, prokuraattori Eliel Soisalon-Soinisen ja sisäministeri Heikki Ritavuoren salamurhat.
Helsingin historia on pullollaan myös selvittämättömiä murhia. Kuka tappoi ja kätki Jussi Helasvuon vuodesohvaan? Kuka suoritti Punavuoren kaksoismurhan? Kuka tappoi Susanne Lindholmin käpyläläisen talon kellariin? Kuka ampui kanadalaisen opiskelijan keskellä kaupunkia? Nämä tapaukset saattavat jäädä ikuisiksi mysteereiksi.
Sunnuntaikävelyllä sotien ajan Helsingissä – Reittejä pääkaupunkiseudun sotahistoriaan (Minerva Kustannus, 2017)
Kirja esittelee yli 50 kiinnostavaa sotahistoriallista retkikohdetta Helsingistä. Monet näistä ovat suurelle yleisölle tuntemattomia.
Pääkaupunkiseudulta löytyy sotahistoriallisia kohteita niin sisällissodan ajalta kuin ensimmäisen maailmansodan sekä talvi- ja jatkosodan vuosilta. Kirjassa on runsaasti kuvia näistä kohteista. Mukana myös vanhoja arkistokuvia.
Helsingin keskustaan sijoittuu noin 10 kävelyreittiä karttoineen, joiden avulla pääsee tutustumaan autenttisiin sotapaikkoihin ja muistomerkkeihin. Kantakaupungin ulkopuolelta retkikohteeksi voi valita vaikkapa ensimmäisen maailmansodan linnoituksia, toisen maailmansodan tykkipattereita tai sankarihautausmaita.
Miksi Kansallismuseon ulko-ovessa on luodinreikä? Missä pääsee tutustumaan Viaporin maalinnoituksen luoliin? Miksi Neuvostoliitto pommitti oman lähetystönsä toisessa maailmansodassa? Missä patsaita säilytettiin sodan aikana? Miksi Krimin sodan aikainen tarkk’ampuja on haudattu Länsiväylän varteen? Paljon historiallista tietoa sisältävä kirja antaa vastauksen näihin ja moniin muihin kysymyksiin.
Kaunis Helsinki (Minerva Kustannus, 2016)
Kolmikielinen teos esittelee hurmaavan ja mystisen pohjoiseurooppalaisen metropolin ja sen asukkaat kuvin ja kiehtovin tarinoin.
Tekijät esittelevät vanhaa ja modernia arkkitehtuuria sekä Helsingin upeita kirkkoja. Kirjassa kierrellään myös ravintoloita ja kahviloita, toreja ja kauppahalleja sekä hautausmaita ja puistoja. Taidetta ja designia, patsaita ja museoita unohtamatta. Luonnolle ja saaristolle on kirjassa oma lukunsa. Tehty yhdessä valokuvaaja Marja Väänäsen kanssa.
Muistolaattabongarin opas (Minerva Kustannus, 2015)
Muistolaattabongarin opas on erilainen ja jännittävä tapa tutustua Helsingin historiaan. Helsingissä on satoja kiinnostavia muistolaattoja. Kirjassa on 14 kävelyreittiä, joita seuraamalla pääsee tutustumaan eri kaupunginosien muistolaattoihin. Runsaasti kuvitettu kirja kertoo niiden tarinat.
Tiesitkö, missä talossa asuivat maanpaossa V. I. Lenin ja Bertold Brecht? Mistä lähetettiin Suomen ensimmäiset tv-lähetykset? Sisäministeri Ritavuoren tai Viron varapääministeri Jüri Vilmsin murhapaikat ovat saaneet muistolaattansa.
Helsinki kävellen – Walking in Helsinki (Minerva Kustannus, 2012)
Helsinki kävellen -kirja esittelee 12 kävelyreittiä suomen-, englannin- ja venäjänkielellä.
Kirja esittelee kaupungin tärkeimmät ja mielenkiintoisimmat nähtävyydet, hienoa arkkitehtuuria ja näyttävää julkista taidetta. Reitit kulkevat meren rannalla, puistoissa ja vilkkaassa kivikaupungissa.
Reittien yhteydessä on esitelty myös Helsingin ravintola- ja kahvilaelämän klassikoita, joihin retkeilijät voivat hetkeksi pysähtyä. Ne ovat nähtävyyksiä sinänsä, onhan niillä kaikilla oma historiansa ja tarinansa kerrottavanaan.
Kulttuurikävelyllä Helsingissä (Minerva Kustannus, 2011)
Helsinki tarjoaa paljon taide-elämyksiä myös niille, jotka eivät koskaan astu jalallaankaan taidemuseoihin. Arkiympäristöstä löytyy aarteita, jos tietää mitä etsiä.
Kirja esittelee 4 kävelykierrosta, joiden varrelle mahtuu vanhaa ja uutta arkkitehtuuria, julkisivujen koristetaidetta, julkisissa tiloissa olevia upeita taideteoksia, teollista muotoilua, merkittävää sisustussuunnittelua, ympäristötaidetta ja maisemasuunnittelua.
Mainio tietoteos sille, joka haluaa tutustua kaupunkiin pintaa syvemmältä ja etsiä mielenkiintoisia retkikohteita. Tavallisesta päiväkävelystä tulee erityinen, kun sen kulkee Kulttuurikävelyllä-kirjan opastamana. Tehty yhdessä valokuvaaja Marja Väänäsen kanssa.
Sunnuntaikävelyllä Helsingissä – 52 reittiä historiaa ja nähtävyyksiä (Minerva Kustannus, 2010)
Kirja sisältää 52 kävelykierrosta ja yli 500 kohdetta. Reitin voi valita aiheen tai kaupunginosan mukaan, ja matkan varrelta löytyy aina mielenkiintoista nähtävää.
Kirja esittelee vanhaa ja uutta arkkitehtuuria, patsaita ja muistomerkkejä sekä kohteita, jotka ovat arvokkaita paikallishistorian näkökulmasta. Eri kaupunginosat ovat saaneet omat kierroksensa mutta reittinsä voi valita myös teeman mukaan. Teoksesta löytyy mm. murhapaikkoja ja laulujen tai kirjojen Helsinki.