Jugendsalissa saa kahvia kansallisromanttisessa hengessä

20150907_145334

Jugend-salissa Pohjoisesplanadilla on kahvila, jossa pääsee tekemään aikahypyn kansallisromanttisiin tunnelmiin. 1800-luvun alkupuolelta peräisin oleva rakennus on ulkoasultaan uusklassistinen, mutta arkkitehti Lars Sonck laittoi sisätilat uuteen uskoon, kun rakennus avattiin pankkina vuonna 1904.

Sonck suunnitteli rakennuksen ajan hengen mukaisesti jugend-tyyliin, jossa kansallisromanttisia elementtejä piisasi. Sali tuo mieleen muun muassa Hvitträskin tai Tarvaspään jugend-linnat.

Salin perällä on kattomaalaus, jossa Helsinki on kuvattu Korkeasaaren suunnasta. Maalauksen on toteuttanut taiteilija Viljo Sjöström.

20150907_145354

Sonckin apuna toimi Valter Jung, joka vastasi salin koristelusta. Pieniä koristeaiheita riittää: on kissoja, lintuja ja menninkäisten päitä. Eteisessä on kaksi miestä kerääntynyt pöydän ääreen laskemaan rahojaan.

20150907_145306

20150907_145423

20150907_145508

20150907_145604

20150907_145637
Rakennus kuitenkin rapistui vuosien saatossa pahoin ja se romutettiin lähes maan tasalle. Arkkitehti Aarno Ruusuvuoren suunnitelmien mukaan talo rakennettiin uudestaan entisen kaltaiseksi.

Kahvilaa on pitänyt muutaman vuoden Aschan. Tarjoilija suositteli maistamaan Satukakkua, joka on hänen oma suosikkinsa. Ihan makoisaa oli. Hinta 4,60 euroa, joten ei ihan halpaa, mutta tuskin Espalta mitään sen halvemmalla saa.

20150907_150208

Aschanin Cafe Jugendin kotisivut.

Jugendsali Wikipediassa.

Facebooktwitterredditpinterestlinkedinmailby feather

Kaupungin paras brunssipaikka tuhotaan – hyvästi Malmin lentokenttä

Tiedätkö missä sijaitsee Helsingin paras brunssipaikka? Se sijaitsee Malmin lentoaseman ravintolassa. Ei se brunssi itsessään kovin kummoinen ole (pekonia, nakkeja, lihapullia, jne), mutta kun ikkunasta näkee lentokoneiden nousut ja laskut. Kerrankin brunssipaikka, jossa lapset pysyvät hievahtamatta tuoleillaan.

Tätäkään iloa ei sitten ole, kun Malmin lentokenttä lakkautetaan. Asuntopulassa kärvistelevä Helsinki suunnittelee lentokentän tilalle asuntoja.

Itselläni ei ole erityistä suhdetta Malmin kenttään, enkä osaa hirveästi surra, että lentotoiminta lakkautetaan siellä ja siirretään hieman kauemmaksi muille kentille. Asfaltilla päällystetyt kiitoradat vaihtuvat asuntoihin.

Itse asun talossa, jonka paikalla oli ennen Pohjoismaiden suurin ampumarata. Enpä hirveästi osaa sitäkään surra. Harrastustoiminta on siirtynyt muualle, ja ihmiset tarvitsevat koteja. Keimolassa ollut autorata saa asuntoja päällensä. Autourheilua harrastetaan sitten muualla. Käpylän raviradan tilalla on Messukeskus ja urheilukenttiä. Raviurheilu on siirtynyt muualle. Nyt lentotoiminta siirtyy Malmilta muualle, ei se lopu lentokentän lakkauttamiseen. Kaupunki elää ja kehittyy.

Malmin kenttä on historiallinen paikka ja alueen rakentamisessa pitää historiaa kunnioittaa. Esimerkiksi lentokentän terminaalirakennuksia ei missään nimessä saa tuhota, eikä se varmaan suunnitelmissa olekaan.

Terminaali on valittu kansainvälisen DOCOMOMO-järjestön hyväksymään valikoimaan suomalaisen modernismin merkkiteoksia 1920-luvun lopulta 1970-luvulle. Vuonna 1938 valmistuneen rakennuksen suunnittelusta vastasi rakennushallituksen yliarkkitehti Martti Välikangas ja käytännön suunnittelun hoitivat arkkitehdit Dag Englund, Onni Ermala ja Vera Rosendal. Kyseessä on kerrassaan hieno funkkisrakennus.

Terminaalirakennus on hyvä paikka ravintolalle, sinne saa pieniä liikkeitä ja seinillä voi olla alueen historiasta muistuttava näyttely (niin kuin nyt jo on).

Facebooktwitterredditpinterestlinkedinmailby feather