Huimat näkymät Majavatieltä

20150623_122552 – kopio

Majavatie Herttoniemessä tunnetaan erityisesti Henrik Tikkasen osoitetrilogian toisesta osasta. Siitä on paljon aikaa, kun trilogian olen lukenut, mutta muistaakseni Tikkanen kirjoitti, että hänellä oli tapana kavereittensa kanssa istua keittiössä ryyppäämässä ja katsoa ikkunasta mäkihyppyä. Ikkkunasta ei tosin nähnyt kuin hyppyrin keulaan asti, joten piti aina arvuutella kuinka pitkälle hyppy kantoi.

Majavatien päässä on huimat näköalat yli Vanhankaupunginlahden. Maisemia katsellessa miettii, miten kaunis ja luonnonläheinen kaupunki Helsinki on. Samalla miettii, että mikä tonttipula täällä on? Joka puolella pelkkää metsää. No, se tietysti hämää, että Helsinki on rakennettu aika matalaksi ja talojen väliin on jätetty paljon puita, jotka ovat taloja korkeampia.

20150623_122533 – kopio

Alas lahden reunaan Fastholman tietämille laskeutuu portaat. Portaissa on numerot, joiden avulla laskimme, että portaissa 182 askelmaa.

20150623_122318 – kopio

20150623_122308 – kopio

Mäen päällä on vielä hyppyrimäen betoniset jalustat. Hyppyrimäki oli tällä paikalla vuosina 1936-1976.

20150623_122439 – kopio

Facebooktwitterredditpinterestlinkedinmailby feather
Helsingin kartanot: Herttoniemi

Helsingin kartanot: Herttoniemi

Herttoniemen kartano

Sijainti: Linnanrakentajantie 12
Mitä toimintaa: Museo
Ravintola/kahvila: On, Wanha Mylly
Erikoista: Kartanolle kehitelty “suomenruotsalainen vastine Seurasaarelle”.

Herttoniemen kartanon päärakennus on 1810-luvulta, ja sen on suunnitellut arkkitehti Pehr Granstedt. Sitä ennenkin paikalla on ollut kartanorakennus ja 1700-luvulla Kartanon alueella oli Suomen ensimmäinen posliinitehdas.

Kartanon historiaan kuuluu lukuisia nimekkäitä Helsingin historian henkilöitä Johan Sederholmista lähtien. Mutta kartanon tunnetuin isäntä on Carl Olof Cronstedt, joka omisti kartanon kahteen otteeseen 1700-1800-lukujen taitteessa. Vara-amiraali Cronstedt muistetaan Suomenlinnan komentajana, joka luovutti linnoituksen venäläisille Suomen sodassa ilman taistelua. Tarinan mukaan Cronstedt sai venäläisiltä lahjuksia ja Herttoniemen kartanon ja Tammisalon välinen salmi ei jäädy koskaan, kun pohjalla kimaltaa Cronstedtin venäläisiltä saamat kultarahat.

Herttoniemen kartanon alueelle suunniteltiin 1920-luvulla ulkoilmamuseota, joka olisi ikään kuin “suomenruotsalainen Seurasaari”. Pihalle tuotiin Knusbackan maatilan rakennukset Sipoosta. Mutta siihen se museoprojekti jäi. Knusbackan rakennukset ovat kartanon pihalla edelleen museona.

Kartanon puutarha on myös tutustumisen arvoinen ja hieno paikka piknikille. Puutarha on englantilaistyyppinen ja sen huvimajat ovat Carl Ludvig Engelin suunnittelemia.

Kartanon pehtoorin tuvassa on ravintola Wanha Mylly.

Tässä kuvakoostetta kartanolta:

Linkit:
Herttoniemen kartano
Ravintola Wanha Mylly
Kartano Wikipediassa

Facebooktwitterredditpinterestlinkedinmailby feather