Pubivisassa tunnelma katossa

20151012_201036

Mikä onkaan mukavampi tapa viettää arki-ilta kuin pähkinöiden pureskelu pubivisassa. Sopivan haastava visa, hyvä porukka ja muutama olut kyytipojaksi on erittäin koukuttava yhdistelmä.

Meillä on ollut tapana käydä manantaisin Olutravintola Sivukirjaston visassa Kalliossa. Olemme käyneet siellä porukalla jo useamman vuoden ajan. Kokoonpano hieman vaihtelee viikosta toiseen. Sivukirjaston visa on sopivan hankala, voitto ei todellakaan tule kuin Manulle illallinen.

Meidän porukka on sellainen eri sortin humanisteista koostuva remmi, jolla on kohtuullista yleissivistystä usealta alalta. Silti olemme voittaneet Sivukirjaston visan vain kerran kaikkien näiden vuosien aikana. Kolmen parhaan joukkoon yltäminenkin on ollut työlästä. Tämä kertoo siitä, että Sivukirjaston visassa on erittäin kova taso.

Eilen taas oltiin visailemassa, tällä kertaa kolmen hengen tiimillä. Visan vetäjä Ismo oli laatinut kiperiä kysymyksiä kisailijoiden päänmenoksi. Sivukirjasto on myös siitä hyvä paikka käydä visailemassa, sillä siellä on hyvä olutvalikoima.

20151012_201030

Loppusijoituksemme oli eilen kuudes. Kisassa oli 12 joukkuetta. Tiesimme kaikki mitä oli tiedettävissä, ja muutaman kerran arvasimmekin oikein. Kisa meni osaltamme ihan mukiinmenevästi, mutta ei vaan tällä kertaa ollut rahkeita parempaan.

Tiesimme mm. missä paloi hotelli viime viikonloppuna, mihin maahan meni rauhan Nobel, kuka suomalainen on voittanut tasan 2 Stanley Cupia, millä vuosikymmenellä on tehty elokuva Kaunotar ja Kulkuri, kuka on kirjoittanut Ruton, mikä on egoismin vastakohta, missä kaupunginosassa sijaitsee Ahtisaaren aukio, mihin kyyn myrkky vaikuttaa, mikä on komisario Palmun etunimi, yms.

Sitä vastoin emme tieneet missä käytetään kultivaattoria, mikä kirjaimerkki on tilde, missä on venevalmistamo Nautor, mille materiaalille kirjoitettiin USA:n itsenäisyysjulistus, mikä oli soitetuin live-biisi Suomessa 2014, millä maalla on maailman 2. suurimmat kultavarannot, mikä on asukasluvultaan Suomen pienin kunta, yms.

Moni joukkue nämäkin tiesi, joten onnea voittajille. Ensi viikolla uusi yritys.

Linkkejä:

Sivukirjaston kotisivut

Pubivisat.fi/helsinki

Tietokilpailuyhdistys – pubivisat

Facebooktwitterredditpinterestlinkedinmailby feather

Paljonko Kallion virastotaloon tarvittiin betonia ja 6 muuta faktaa

Kuvalähde: Wikipedia Commons.
Kuvalähde: Wikipedia Commons.

Kallion virastotalo on monille tuttu paikka, mutta sen massiivinen virastobratulismi ei ihan kaikkia aina innosta. Joka tapauksessa rakennus on kaupunkilaisia palvellut jo 50 vuotta. Juhlan kunniaksi virastotalon ala-aulassa on esillä talon historiasta kertova näyttely 29.5.2015 saakka.

Virastotalo oli aikanaan suuri rakennusprojekti. Jollain mittareilla jopa suurempi kuin Eduskuntatalo muutamaa vuosikymmentä aikaisemmin.

Virastotalon suunnitteli arkkitehtipariskunta Kaija Ja Heikki Siren, jotka myös suunnittelivat viereisen Ympyrätalon.

FAKTOJA KALLION VIRASTOTALOSTA:

– Taloa rakentamassa oli parhaimmillaan töissä samaan aikaan 350 miestä.
– Betonia tarvittiin taloon 20 miljoonaa litraa.
– Tiiliä kului 250 000 kappaletta.
– Talossa oli valmistuttuaan 1700 ovea ja 3000 ikkunaa.
– Lattiapinta-alaa talossa on yhteensä 25 000 neliömetriä eli noin neljä jalkapallokenttää.
– Talossa oli valmistuttuaan töissä noin 1000 virkailijaa
– Ensimmäiset viisi vuotta (1965-1970) virastotalo toimi myös Helsingin kaupungintalona.

Facebooktwitterredditpinterestlinkedinmailby feather
Kaupunginteatteri halutaan suojella – mutta miksi puistokin?

Kaupunginteatteri halutaan suojella – mutta miksi puistokin?

Helsingin kaupunginteatterin rakennus ja sitä ympäröivä piha halutaan suojella. Luin asiasta tämän päivän Hesarista.

Tervehdin suojelu-uutista ilolla. On hienoa, että näitä 1960-luvun modernin arkkituhtuurin helmiä suojellaan. Arkkitehtien Timo Penttilän ja Kari Virran suunnittelema kaupunginteatteri on upea rakennus ja eräs aikakautensa hienoimpia rakennuksia Helsingissä.

Oma silmäni on jotenkin viime aikoina alkanut mieltyä yhä enemmän 1960- ja 1970-luvun arkkitehtuuriin. Niin kai siinä käy, kun aika kuluu. Eikä kestä pitkään, kun 1980-luvun ja 1990-luvun arkkitehtuuriakin suojellaan.

Kaupunki haluaa suojella myös teatteria ympäröivän piha- ja puistoalueen. Tästä ratkaisusta en ole kovin varma. Alue on hyvin keskeisellä paikalla, ja puistoalueelle voisi hyvinkin keksiä jotain järkevää käyttöä. Toki puistoja tarvitaan kaunistamaan kaupunkia ja niillä on kaupunkilaisille suuri arvo virkistyskäytössä. Mutta en nyt ole kuullut, että kukaan kävisi kaupunginteatterin puistossa virkistymässä.

Jos kaupunginteatteri haluaisi puistoon vaikkapa pienen sympaattisen kesäteatterin jonain päivänä, niin suojelumerkintä vaikeuttaa tällaista hanketta suunnattomasti.

Facebooktwitterredditpinterestlinkedinmailby feather
Miten pääsin baarin tupakkakopin seinälle

Miten pääsin baarin tupakkakopin seinälle

Monta vuotta sitten kirjoitin Vartti-lehteen jutun dartsista. Kävin tekemässä juttua ravintola Oivassa Kolmannella linjalla, jossa dartsin suomenmestari tapasi käydä harjoittelemassa. Se oli sarjassa “juttuja, joista tuli ihan kiva, mutta joita ei seuraavana päivänä enää paljon muista.” Joten itsekin unohdin sen aika nopeasti.

Jokin aika sitten kävin Oivassa kavereiden kanssa viettämässä iltaa. Sorruin myös seuran paineessa tupruttelemaan pari tupakkia. Silloin huomasin, että tupakkakopin (kyllä, Oivassa on vielä tupakkakoppi) seinällä on kehystettynä tuo minun darts-juttuni vuosien takaa. Jutussa on vielä valokuvanikin, sekin vuosien takaa. Epätodellinen fiilis.

Enää juttu ei kuulu tuohon mainitsemaani unohdettujen juttujen sarjaan, vaan tulen varmaan muistamaan sen lopun ikäni. Käsi ylös, kuka muu on päässyt baarin tupakkakopin seinälle? Hollywoodin Walk of Fameen on päässyt pari tuhatta tyyppiä, mutta Oivan tupakkakoppiin vain yksi!

Tässä se juttu on kehyksissä:

Facebooktwitterredditpinterestlinkedinmailby feather