Helsingin suojeluskuntapiirin perinnehuoneessa on esillä kaupungin suojeluskuntien tunnuksia. Helsingissä oli monta kymmentä suojeluskuntaa: Käpylän suojeluskunta, Sörnäisten suojeluskunta, Vallilan rykmentti, lento- ja merisuojeluskunnat ja monet muut. Oravakomppania oli sotilaspoikien osasto. Kaikilla suojeluskunnilla oli omat tunnuksensa.
Yksi tunnus on jäänyt selvittämättä. Perinnehuoneessa on hihanauha, jossa on tunnus R. Se on mysteeri. Kukaan ei ole saanut selville, mitä se tarkoittaa, kertoo Helsingin Suojeluskuntapiirin Perinnekillan puheenjohtaja Markus Anaja. Eräs arvio on, että se olisi raatimiesten suojeluskunta.
Jos ei kukaan ole tähän päivään mennessä sitä selvittänyt, niin luultavasti se tulee jäämään arvoitukseksi.
Suojeluskuntien perinnehuone sijaitsee entisessä Suojeluskuntatalossa Töölössä. Olympiastadionin arkkitehtinä paremmin tunnettu Toivo Jäntti suunnitteli Hesperiankadulle Suojeluskuntatalon, ja se valmistui vuodenvaihteessa 1940-41. Suojeluskuntien käytössä se ei kauaa ollut, kun suojeluskunnat lakkautettiin 1944.
Talo on siitä lähtien ollut muun muassa toimistokäytössä. Katotasossa toimi legendaarinen Motti-ravintola, jonka paikalla on nykyään mainio italialainen ravintola Sogno.
Perinnehuone on valmistunut vuonna 2008. Se ei ole yleisölle avoinna, vaan sitä pääsee katsomaan, jos on menossa viereisen auditorion tilaisuuteen. Perinnehuoneeseen on kerätty esineistöä, jotka liittyvät Helsingin suojeluskuntiin.
Perinnehuoneen alla on portaikko, joka laitettu umpeen. Se johtaa alakertaa, jossa oli Suojeluskuntatalon juhlasali. Salissa on nykyään kuntosali.
Helsingin suojeluskunnista kiinnostuneille voin suositella tutustumista Perinne.fi-sivustoon.
Kannelmäessä on kahdessa paikassa edustavat rakennelmat ensimmäisen maailmansodan linnoituksia. Niitä on aivan junaradan vieressä korkean kallion päällä ja sen lisäksi Pelimannintien ja Klaneettitien välisellä mäellä. Jälkimmäiset ovat oikein hyvin säilyneitä.
Tässä alla hieman kuvia alueelta. Seuraa Sotaretkellä helsingissä -kirjani valmistumista myös Instagramissa #sotaretkellähelsingissä
Junaradan tieltä on purettu linnoitteita. Radan reunalla kannattaa olla hyvin varovainen.
Sotaretkellä Helsingissä -kirjaani varten kävin tutustumassa Myllypuron ja Koskelan tykkipattereihin. Molemmet on rakennettu 1910-luvulla osaksi Viaporin maalinnoitusta.
Myllypuron patterit ovat ulkoilualueella aivan kävelytien reunassa. Niihin on helppo tutustua. Suojahuoneet on muurattu umpeen, mutta pienistä aukoista niihinkin pääsee kurkkimaan.
Koskelassa on paikat kahdelle tykille. Molemmat tykkiasemat ovat veden peitossa ja aidattu. Lähistöllä on syvä rotko, jonka perälle suunniteltiin luolaa, mutta työt jäivät kesken.
Koskelassa on myös useita valmistuneita luolia. Ne ovat kuitenkin aidattu ja lukittu.
Seuraa kirjan valmistumista myös Instagramissa #sotaretkellähelsingissä
Tällä kertaa Sotaretkellä Helsingissä -kirjan tekeminen vei Munkkiniemeen, jossa on sekä ensimmäisen maailmansodan että toisen maailmansodan aikaiset tykkipatterit. Ne löytyvät Gert Skytten puistosta ja sen takana olevan kallion laelta.
Ensimmäisen maailmansodan aikaisen tykkipatterin oheen rakennettiin myös kaksi luolaa.
Kallion päällä on tykki muistona Helsingin suurpommituksista.
Seuraa kirjan tekemistä myös Instagramissa #sotaretkellähelsingissä
Paloheinässä on helppo tutustua ensimmäisen maailmansodan linnoituksiin. Siellä on yhdyskäytävät raivattu runsas kymmenen vuotta sitten ja rakennettu siltoja ja polkuja helpottamaan kulkua.
Kävin tutustumassa paikkaan ja valokuvaamassa valmistellessani Sotaretki Helsingissä -kirjaani. Tällä kertaa lapset pääsivät mukaan. Nämä taisteluhaudat ovat olleet jo sata vuotta suosittuja leikkipaikkoja pääkaupunkiseudun penskojen keskuudessa.
Seuraa kirjan valmistumista myös Instagramissa #sotaretkellähelsingissä
Paloheinässä Keskuspuiston puolella on toinenkin linnoitusrakennelma. Se on paljon huonommassa kunnossa.
Ja vielä lopuksi piipahdus Pakilan Hyvän Paimenen kirkon vieressä.
Helsinki sodassa -kirjan tekeminen vei tutustumaan Mäkkylän Komendantinmäelle. Mäkeä kiertää Viaporin maalinnoituksen yhdyskäytävät ja tulipesäkkeet 1910-luvulta. Kallion alarinteeseen on louhittu myös kolme luolaa, joihin pääsee tutustumaan vapaasti. Vastaan tulleet äiti ja poika olivat etsimässä yhdessä luolassa olevaa geokätköä. Ilman taskulamppua luoliin ei ole asiaa.
Kallion päällä on muistomerkki, joka kertoo siellä olleen 2. maailmansodan aikaan valonheitinpatteri.
Samalla reissulla tuli pistäydyttyä myös Pitäjänmäen sankarihautausmaalla.
Seuraa kirjani valmistumista myös Instagramissa #sotaretkellähelsingissä
Pitäjänmäen Patterimäki on yksi parhaista ja helpoimmista paikoista tutustua 1. maailmansodan linnoitusrakennelmiin. Mäki on vain parin minuutin kävelyn päässä Pitäjänmäen asemalta. Siellä on myös aiheesta kertovat opastaulut. Patterimäellä oli toisen maailmansodan aikaan tykkipatteri, jonka perustuksia on edelleen hyvin nähtävillä. Lisäksi mäellä voi tutustua URSAn tekemään aurinkokunnan pienoismalliin (opastaulu on tosin poistettu, toivottavasti tulee takaisin).
Seuraa Sotaretkellä Helsingissä -kirjani valmistumista myös Instagramissa #sotaretkellähelsingissä
Tuleva kirjani Sotaretkellä Helsingissä vei minut viikonloppuna Vantaalle Honkanummen hautausmaalle.
Vantaan vankilan takana, aivan Lahden moottoritien vieressä on Saksalaisten sotilaiden hautausmaa. Metsäiselle hautausmaalle on haudattu yli 300 toisessa maailmansodassa kaatunutta saksalaista. Myös kuusi ensimmäisessä maailmansodassa kaatunutta on saanut viimeisen leposijansa Honkanummella. Lisäksi hautausmaalle haudattiin 201 merisotilasta, jotka hukkuivat kahden hävittäjäaluksen upotessa vuonna 1944 Porkkalan edustalla.
Tässä muutamia kuvia. Seuraa kirjani valmistumista Instagramissa #sotaretkellähelsingissä.
Kivikko on mainio paikka käydä tutustumassa ensimmäisen maailmansodan aikaisiin linnoitusrakennelmiin. Siellä on pitkiä yhdyskäytäviä, jotka ovat paikoitellen lähes kymmenen metriä syviä. Lisäksi kallioihin on louhittu useita luolia. Kävin tutustumassa paikkaan ja valokuvaamassa tulevan kirjani Sotaretkellä Helsingissä tiimoilta. Seuraa kirjan valmistumista Instagramissa #sotaretkellähelsingissä.
Taivaskalliolla Käpylässä oli toisen maailmansodan aikana tykkipatteri. Neljällä Bofors-tykillä tulitettiin viholliskoneita. Paikalliset tosin luulivat, että mäellä on vain yksi tykki, paksu Bertta. Neljä tykkiä kun laukaistiin samaan aikaan, niin lähti niin kova jysähdys. Sodan aikana tykkien määrä pidettiin salaisuutena.
Taivaskalliolla oli myös nuoria koululaispoikia operoimassa tykkejä.
Käpyläkään ei säästynyt tuholta. Tässä talo Sampsankadulta.
Taivaskalliolle on 1983 tuotu muistoksi yksi tsekkiläinen Skoda-tykki.