Täällä murhattiin Bobrikov ja sinetöitiin itsenäisyys

Sain tilaisuuden tutustua Valtioneuvoston linnan sisätiloihin. Rakennuksen sisätilat huokuvat historiaa. Jos seinät osaisivat puhua, niin tämän rakennuksen seinillä olisi satoja tarinoita kerrottavanaan.

Carl Ludvig Engel suunnitteli rakennuksen senaatille. Vuonna 1822 valmistunut rakennus oli ensimmäinen Engelin suunnittelema talo Senaatintorin varrelle.

Valtioneuvoston pääovien jälkeen avautuu rakennuksen pääportaikko – eräs kaupungin ja koko maan upeimmista ja tunnetuimmista portaikoista.

Portaikon ylätasanteella on rakennuksen arkkitehdin Engelin rintakuva. Patsaan on veistänyt Ville Vallgren. Jalustassa olevan tekstin mukaan se on tehty Pariisissa vuonna 1887.

Portaikon seinällä on myös muistolaatta, joka kertoo tapahtumasta kesäkuulta 1904. Senaatin virkamies, kansallismielinen Eugen Schauman ampui portaikossa kenraalikuvernööri Nikolai Bobrikovin.

Valtioneuvoston linnan sydän on Presidentin esittelysali. Huonetta käytetään presidentin ja valtioneuvoston yhteisiin istuntoihin. Presidentin esittelysalia hallitsee pitkä ja massiivinen pöytä.

Pöydällä on Raamattu 1600-luvulta. Ministerit vannovat virkavalansa sormet juuri tämän kyseisen Raamatun päällä.

Huoneessa allekirjoitettiin 4.12.1917 Suomen itsenäisyysjulistus, joka kahta päivää myöhemmin hyväksyttiin eduskunnassa.

Presidentin esittelysalin seiniä somistaa entisten presidenttien muotokuvat. Päätyseinä on tarkoitettu istuvan presidentin muotokuvalle, mutta Sauli Niinistöstä ei ole vielä virallista presidenttimuotokuvaa tehty, joten seinällä on edelleen taiteilija Rafael Wardin kiistoja herättänyt maalaus Tarja Halosesta.

Presidentin esittelysalin vieressä on odotushuone, jonka seinällä on uudempien presidenttien muotokuvat, joita tilan puutteen vuoksi ei ole voitu esittelysaliin ripustaa.

Naapurihuone on Valtioneuvoston istuntosali ja siellä kokoontuu Suomen hallitus. Ministerien toimia valvoo lähes koko seinän kokoinen maalaus, joka kuvaa Porvoon valtiopäiviä. Maalauksen on tehnyt Robert Wilhelm Ekman vuonna 1858.

Facebooktwitterredditpinterestlinkedinmailby feather

Tekijä: Pauli Jokinen

Kirjailija, kulttuuribloggaaja ja kävelyopas.