Helsingin 1800-luvun kirkot – top 8

Helsingissä on toinen toistaan kauniimpia kirkkoja. Tällä kertaa listaan komeimmat 1800-luvun kirkot.

1. Helsingin tuomiokirkko (valmistunut 1852)
Itseoikeutettu ykkönen. Engelin mestarityö. Ei vaadi selityksiä.

tuomiokirkko

2. Johanneksen kirkko (1891)
Komeimpia uusgoottilaisia rakennuksia koko maassa. Paikkamäärältään Suomen suurin kivikirkko, ihmisiä sinne mahtuu 2600. Arkkitehtinä oli ruotsalaissyntyinen A. E. Melander.

johanneksen kirkko

3. Uspenskin katedraali (1868)
Itämaista mystiikkaa. Ortodoksien tukikohta. Rakennettiin Venäjän vallan alaisuudessa, jolloin maassa oli runsaasti ortodokseja. Katajanokan maamerkki.

uspenskin katedraali4

4. Saksalainen kirkko (1864)
Johanneksen kirkon ohella uusgotiikan merkkirakennuksia Helsingissä. Kirkon suunnittelivat Harald Bosse ja C. J. von Heideken. Tornin se sai vuonna 1898. Hieno sijainti: kirkkoa ympäröi Ullanlinnan puisto, meri ja Kaartinkaupungin arvorakennukset.

saksalainen kirkko2

5. Suomenlinnan kirkko (1854)
Kirkko on toiminut suurimman osan ajastaan varuskuntakirkkona. Alkujaan kirkko palveli venäläisiä varusmiehiä. Pyhän Aleksanteri Nevskin muistolle pyhitetyn kirkon tornissa on majakka.

kirkko

6. Pyhän Henrikin katedraali (1860)
Arkkitehti Ernst Bernhard Lohrmanin suunnittelema katedraali on Helsingin harvoja katolisia kirkkoja. Kirkko toimii ikään kuin porttina Kaivopuistoon. Ulkoseinässä hienoja patsaita (mm. Pyhä Henrik, Pyhä Pietari) ja sisällä pyhän Cyprianuksen, Olavin sekä Birgitan pyhäinjäännöksiä.

Pyhän Henrikin katedraali 2

7. Pyhän kolminaisuuden kirkko (1826)
Huomaamaton empirekirkko Tuomiokirkon takana. Carl Ludvig Engelin suunnittelema kirkko oli kaupungin ainoa ortodoksikirkko ennen kuin Uspenskin katedrali valmistui.

pyhän kolminaisuuden kirkko4

8. Vanha kirkko (1926)
Kantakaupungin vanhin kirkko. Engel suunnitteli kirkon väliaikaiseksi kunnes Tuomiokirkko valmistuu, mutta niin vain Vanha kirkko edelleen on toiminnassa. Idyllinen sijainti Ruttopuiston eli vanhan hautausmaan laidalla.

vanha kirkko4
Bubbling under: Diakonissalaitoksen kirkko. Kirkon peruskivi muurattiin vuonna 1896, jonka jälkeen kirkkoa on muutettu moneen kertaan. 1800-luvulta ovat peräisin myös ainakin Katajanokan vankilan kappeli sekä Puotilan kartanon mailla oleva kappeli.

Facebooktwitterredditpinterestlinkedinmailby feather

Tove Janssonin puisto henkii 1800-lukua

20150415_152513

Kun saapuu raitiovaunulla Katajanokalle, ensimmäinen pysäkki on Tove Janssonin puistossa. Lähes kaikki kävellen Skattalle saapuvat kävelevät Janssonin puiston halki. Puisto tunnettiin vuoteen 2014 saakka Katajanokanpuistona, mutta Tove Jansson -seuran ja Katajanokkaseuran aloitteesta puisto nimettiin kirjailija-taiteilija Janssonin mukaan tämän 100-vuotisjuhlan kunniaksi. Jansson asui pitkään läheisellä Luotsikadulla.

Puiston istutustyöt aloitettiin vuonna 1897 kaupunginpuutarhuri Svante Olssonin piirrustusten mukaan.

Puistossa on Viktor Malmbergin veistos Vedenkantaja vuodelta 1923. Antiikin veistosmaailmaa jäljittelevä Vedenkantaja on Malmbergin ainoa julkinen veistos Helsingissä.

vedenkantaja2

Joku koirapuiston asiakas on ehkä katsonut Kingi-ohjelmaa.

20150415_152425

Puistossa on myös pienehkö leikkipaikka lapsille.

20150415_152645
Vanhat arvorakennukset ympäröivät puistoa. Korkea kallion päällä on Uspenskin katedraali, jota pidetään suurimpana ortodoksikirkkona, joka ei ole entisen itäblokin alueella. Katedraalin on suunnitellut venäläinen arkkitehti Aleksei M. Gornostajev ja rakennus valmistui vuonna 1868. Katedraalin kultaisten kupolien kiillon näkee kauas merelle. Jos et ole ortodoksisessa jumalanpalveluksessa koskaan käynyt, niin se on eräänlainen elämys. Kannattaa piipahtaa sisään.

uspenskin katedraali2
Katedraalin vieressä Rahapajankadulla sijaitsee niin sanottu Dementjeffin kivilinna. Vuonna 1885 valmistuneen rakennuksen on rakennuttanut liikemies Grigori Dementjeff. Dementjeff saapui Suomeen asevelvollisena, ryhtyi rakennusurakoitsijaksi, vaurastui osallistumalla Suomenlinnan rakentamistöihin ja rakennutti runsaasti muitakin rakennuksia. Kirkko palkitsi miehen siten, että Dementjeff valittiin Uspenskin katedraalin isännäksi. Hän kuoli kaksi vuotta suuren kivilinnansa valmistumisen jälkeen.

20150415_152347

Dementjeffin linnan viereisessä rakennuksessa Rahapajankatu 3:ssa on muistolaatta, joka kertoo Aleksis Kiven käyneen koulua samalla paikalla. Paikalla sijaitsi niin sanottu ukko Granbergin koulu. Nykyinen rakennus on vuodelta 1915 ja se on arkkitehti Lars Sonckin käsialaa.

Aleksis kivi2
Rahapajankadun ja Satamakadun risteyksessä on suurlähetystörakennus. Rakennuksessa asui Mannerheim-ristin ritari Adolf Ehnroot pariinkiin otteeseen. Seinässä on muistolaatta. Vuonna 1897 valmistuneen uusrenessanssia edustavan rakennuksen on suunnitellut arkkitehti Gustaf Nyström.

20150415_152231
Satamakadulla on Pauligin vanha kahvipaahtimo. Katajanokan asukkaat saivat aikoinaan tottua kahvin tuoksuun, sillä alueella oli parhaimmillaan jopa kolme kahvipaahtimoa.

paulig
Satamakadun ja Luotsikadun risteyksessä on niin sanottu Tallbergin talo, joka valmistui 1898. Rakennus on sikäli merkittävä suomalaisen arkkitehtuurin historiassa, että se on legendaarisen arkkitehtikolmikon Eliel Saarisen, Herman Geselliuksen ja Armas Lindgrenin ensimmäinen yhteinen suunnittelutyö. He on ovat sittemmin suunnitelleet muitakin jugendrakennuksia Katajanokalle.

20150415_152148
Luotsikadun toisella puolella on linnamainen Aeoluksen rakennus, joka on arkkitehti Selim A. Lindqvistin suunnittelema. Rakennus valmistui 1903.

yleiskuva
Etelään mentäessä puistoa reunustaa Keskon rakennus. Vuonna 1940 valmistuneen rakennuksen suunnitteli arkkitehti Toivo Paatela.

20150415_152401
Puiston eteläreunassa on entinen rahapaja. Kun autonominen Suomi sai oman rahan, markan, niin pääkaupunkiin piti saada myös rahapaja. Sellainen valmistui Katajanokan rantaan uusklassismia suosivan arkkitehdin E. B. Lohrmannin suunnittelemana. Ensimmäinen tuotantoerä oli 30 000 kappaletta yhden pennin rahoja. Rahapajan vieressä on Alvar Aallon suunnittelema Enson pääkonttori.

rahapaja2
Tove Janssonin puiston kupeessa on myös mainio italialainen kahvila Signora, joka kesäisin toimii myös puiston lippakioskilla.

20150415_152128
Jos kaipaa väkevämpää, niin kivenheiton päässä Kruunuvuorenkadulla on oluthuone Poseidon.

20150415_152046

Facebooktwitterredditpinterestlinkedinmailby feather

Hyvästi merimiesten kodille

Katajanokan merimiesten talo oli tässä ja näyttää nyt tältä. Ensimmäisen kerran talo merimiehille rakennettiin 1800-1900-lukujen taitteessa, kun Sailors Home’s Vänner keräsi rahaa, ettei juopottelevien merimiesten tarvinnut kadulla yöpyä.

Sodassa Neuvostoliiton pommit tuhosivat talon, mutta talo rakennettiin uudestaan kymmenisen vuotta myöhemmin (HS:n juttu täällä). Homehtunut talo on nyt purettu pois ja pian paikalle nousee asuintalo. Taloyhtiön nimeksi tulee Helsingin Sailors Home Oy.

Siinä se oli. Merimiesten ex-hostelli #katajanokka

Kuva, jonka pauli jokinen (@paulijokinen) julkaisi

Facebooktwitterredditpinterestlinkedinmailby feather