Illansuussa kiskoin Karhut jalkaani ja lähdin lenkille. Tapanani on silloin tällöin tehdä erilaisia teemalenkkejä. Nyt vuorossa oli Käpylä ja alueen rakennushistoria.
Lähdin liikkeelle Olympiakylästä. Alue rakennettiin vuoden 1940 olympiakisoihin, joita ei sodan takia pidetty. Rakennukset suunnitteli arkkitehdit Hilding Ekelund ja Martti Välikangas.
Olympiakylän vieressä on Karjalatalo. Into Pyykön suunnittelema talo valmistui 1974. Karjalaisen kulttuurin kehto.
Käpylän pelastusaseman suunnitteli kaupunginarkkitehti Gunnar Taucher vuonna 1931. Kolmanneksi vanhin kaupungin pelastusasemista.
Matka jatkui Pohjolanaukiolle, jossa on Käpylän toinen lippakioski. Kaarevaseinäiset lippikset suunnitteli alkujaan Gunnar Taucher 1930-luvulla.
Aukion toisella laidalla on Park Hotelin talo. Vuonna 1949 valmistunut hotelli on tunnettu myös nimillä Uusimaa ja Kinohotelli. Kivijalassa toimi aikanaan elokuvateatteri.
Seuraavaksi lenkkeilin halki Puu-Käpylän. Alue rakennettiin 1920-luvulla. Suunnittelijana Martti Välikangas.
Puu-Käpylän laidalla Osmontiellä on Virkamiestalot. Ne rakennettiin alkujaan rautatien virkamiehille 1920-luvulla.
Juoksin alikulkutunnelista Mäkelänkadun länsipuolelle. Ensimmäisenä eteen tuli kiemurteleva Käärmetalo. Rakennuskokonaisuuden suunnitteli Olympiastadionistakin tuttu arkkitehti Yrjö Lindegren ja vuosi oli 1951.
Käärmetalon vieressä on Käpylän toinen lippis. Näiden kioskien tyyppipiirrustukset teki Hilding Ekelund 1940- ja 1950-lukujen taitteessa.
Viereisessä korttelissa on Työväentalo, joka rakennettiin vuonna 1925 talkoilla Käpylän Urheilijoiden taloksi.
Lenkin seuraava kohde oli Kisakylä Koskelantien eteläpuolella. Siellä majoittui 1952 olympialaisten urheilijat. Talot suunnitteli Pauli Salomaa.
Iltalenkki päättyi Käpylän kirkolle. Funkkiskirkon suunnitteli Erkki Ilmari Sutinen ja se valmistui 1930.
Näin oli iltalenkki suoritettu ja Sports Tracker näytti 5,2 km. Lenkki sujuu paljon mukavammin, kun on pieniä etappeja matkan varrella.
by