Elävän kaupungin merkki on kaupunkilaisten itsensä järjestämät tapahtumat. Helsingissä on lukuisia kyläjuhlia ja muita tapahtumia, joita kaupunkilaiset itse tekevät talkoovoimin ja selkä hiestä märkänä. Ei rahan takia, vaan rakkaudesta kaupunkiin ja toisiin kaupunkilaisiin. Etenkin kevät ja alkukesä on kyläjuhlien aikaa.
Helsingin kaupunki on hienosti kantanut kortensa kekoon ja lanseerannut Rantakesä-konseptin, tänä vuonna yhdessä Espoon kanssa. Rannoilta on valittu 19 kohdetta, joissa voi järjestää tapahtumia. Rantakesässä tapahtuman järjestämiseen riittää poikkeuksellisesti ilmoitus kartalla sekä konseptin etiketin noudattaminen. Etikettiin kuuluu muun muassa, että tapahtuman tulee olla ilmainen.
Olen ollut järjestämässä tapahtumia Kivinokassa ja lisäksi olen keskustellut lukuisten ihmisten kanssa, jotka järjestävät kaupunginosatapahtumia. Muutama asia kannattaa huomioida, jos tapahtumaa suunnittelee.
Kannattaa varmistua siitä, että tekijöitä on tarpeeksi. Hyvin usein vapaaehtoistyössä käy niin, että työt kaatuvat lopulta yksien niskoille. Kannattaa myös delegoida töitä pienemmille ryhmille, jotka hoitavat itsenäisesti oman tonttinsa.
Kaikki tarvittavat luvat ja ilmoitukset pitää hoitaa valmiiksi, pelastussuunnitelmasta ja Teosto-maksuista lähtien. Muuten voi joutua vaikeuksiin myöhemmin. Helsingin kaupunki on kiitettävästi helpottanut lupakäytäntöjään viime vuosina.
Kannattaa erikoistua. Kaupunki on täynnä Pohjois-Haaga-päivää ja Pitäjänmäki-päivää. Niissä ei ole kerrassaan mitään vikaa, mutta on hyvä erottua joukosta. Arabiassa on katufestarit, Roihuvuoressa hanami-juhlat, Vuosaaressa oli harrastuksiin keskittynyt päivä ja ainakin Herttoniemessä ja Kalliossa Block Partyt.
Kolumni julkaistu Metrossa 5/2018.
by 
