KIRJA-ARVIO. Kummitukset ovat jännittävää höpönlöpöä, mutta kummitustarinat totisinta totta. Kummitustarinat ovat aikojen saatossa kuvastaneet pelkoja ja toiveita. Ne ovat myös kertoneet hyvän elämän standardeista. Jos joku elää huonon elämän ja tekee vaikka itsemurhan tai rikoksen, hänen levoton sielunsa saattaa tulle kummittelemaan. Tai jos jokin teko on jäänyt keskeneräiseksi. Hyvän elämän ja kuoleman kokeneet sielut eivät tule meitä häiritsemään.
Vanessa Kairulahti ja Karolina Kouvola ovat paketoineet kirjaksi Helsingin kummitustarinat. Opuksen nimenä on Helsingin henget – opas aaveiden pääkaupunkiin. Tekijät ovat perehtyneet aiheeseen pohjia myöten. Kouvola on teologiaan perehtynyt väitöskirjatutkija Helsingin yliopistossa ja Kairulahti on tutkinut kummitustarinoita Helsingin kaupunginmuseossa.

Tietysti kaikilla varteenotettavilla teattereilla on omat kummituksensa, ja kirjassa on kerrottu mm. Aleksanterin teatterin ja Kansallisteatterin kummituksista. Lisäksi sarjamurhaaja Matti Haapojan surmaaman kurtisaanin vuokraemäntä perii öisin rahojaan Albertinkadulla. Kaikkinensa kirjassa on esiteltynä noin 30 kummitustarinaa Helsingistä. Kirjassa on myös kartat, joiden avulla voi kiertää kummituspaikkoja.
Nykypäivänäkin jotkut kummitustarinat elävät sitkeinä ja uusiakin syntyy, mutta ison osan kummitustarinoista on korvannut urbaanit legendat eli kaupunkitarinat. Ne heijastavat ihmisten pelkoja samalla tavalla kuin kummitustarinat aikanaan. Urbaanit legendat ovat usein kiinni ajassaan ja kertovat ajankohtaisista peloista, kuten aidsista, maahanmuutosta, punkkareista, yms.
Kairulahden ja Kouvolan kirja on mainiota iltalukemista ja taas hieman erilaisempi opas Helsingin historiaan ja tarinoihin.
Vanessa Kairulahti ja Karolina Kouvola: Helsingin henget – opas aaveiden pääkaupunkiin (SKS, 2018).
[useful_banner_manager banners=1 count=1]
