Miten ilmainen Spotify nujersi minut – ja tyhjensi kaapin

Täällä oli cd-kokoelmani.

Taistelin pitkään sitkeästi maksullista Spotifyta vastaan. Kunnes lopulta puolisen vuotta sitten ilmaisen Spotifyn ärsyttävyys nujersi minut. En jaksanut enää sitä, että Jarkko Martikaista kuunnellessani väliin tulee Bruno Marsia ja muuta ”mainosmusaa”.

Maksullinen Spotify on tehnyt minusta musiikin suurkuluttajan – muutaman vuoden tauon jälkeen. Aina olen kuunnellut musiikkia, mutta pari vuotta meni aika vähällä kuuntelulla. Nyt taas Spotifysta kuuntelen musiikkia kaikkialla: töissä, kotona, bussissa, lenkillä.

Samalla kun olen palannut musiikin suurkuluttajaksi, minusta on myös tullut musakritiikin suurkuluttaja – ja sitä kautta ilmainen Sue on tullut suosikkilehdekseni. En millään ehdi tutustua kaikkiin maailman bändeihin ja artisteihin, joten siksi on hyvä, että on musiikin hc-harrastajia suunnannäyttäjinä. Tänä vuonna olen kuunnellut läpi kaikki levyt, jotka ovat Suessa saaneet vähintään 8/10 tähteä (usein katson vain tähdityksen, enkä välttämättä edes lue tekstiä). Joukkoon on mahtunut hauskoja löytöjä, kuten Pietarin Spektaakkeli, Tundramatiks, Kaveri Special, yms.

Spotify on siis muistuttanut minua kulttuurikritiikin tärkeydestä. Tärkeydestä nimen omaan kuluttajille. Kritiikit toimivat oppaina ja karttamerkkeinä. Eivät ne aina perille johdata, mutta niiden kanssa eksyminenkin on hauskaa.

Kun Spotify nyt on vienyt miehen mennessään, niin päätin myydä vanhat cd-levyni pois. 300 levyä lähti 300 eurolla Tori.fin kautta. Vain Beatles-kokoelmani säästin. Laskin asian niin, että sain cd-levyistä 300 euroa ja Spotify maksaa kympin kuussa, niin cd-levyt myymällä voin kuunnella Spotifyta ilmaiseksi noin 2,5 vuotta.

Eikä levyjä ole yhtään ikävä. Minun ja cd-formaatin välille ei ole koskaan kehkeytynyt tiivistä ja lämmintä suhdetta. CD on ollut vain tapa tallentaa musiikkia.

Pienehkön vinyylikokoelmani säästin. Olen kasvanut musiikkimaailmaan vinyylien parissa, ja se formaatti on edelleen lähinnä sydäntä. Olemme vinyylilevyjen kanssa kuin vanha aviopari – emme juuri kommunikoi keskenämme, mutta riittää että toinen on olemassa.

Facebooktwitterredditpinterestlinkedinmailby feather

Tekijä: Pauli Jokinen

Kirjailija, kulttuuribloggaaja ja kävelyopas.