Näin syntyy kulttuurilehti – viikko toimituksessa

Kultturilehti Cult24 Magazine on nyt ilmestynyt tasan vuoden. Te, jotka olette kiinnostuneita siitä, miten pientä kulttuurilehteä tehdään, niin kerronpa teille kulttuurilehti Cult24:n viikosta. Pidin päiväkirjaa viikon ajan. Juuri sen viikon, jolloin Cult24 Magazine taitetaan ja saatetaan painoon. Cult24 Magazine ilmestyy kerran kuussa, joten se taittoviikko on perinteisesti se kuukauden kiireisin viikko.

Olen Cult24 Median vastaava päätoimittaja, mutta koska olemme pienehkö media, olen myös toimittaja-toimistussihteeri-valokuvaaja-webmaster-sihteeri-siivooja. Joskus yritän olla myös graafikko, mutta AD:mme on usein vihjannut, ettei kannata.

Itseni lisäksi toimitukseen kuuluvat ihana AD-taittaja Hanna, runsaat 10 erinomaista avustajaa ja joskus mukana on toimitusharjoittelija, juuri tällä hetkellä loistava Veera. Myös kaksi uutteraa ilmoitusmyyjää kuuluu rinkiimme.

Pidin päiväkirjaa toimituksen rutiineista 24.9.-1.10, jolloin teimme lokakuun Cult24 Magazinea. Tällaista se on:

Tiistai 24.9.

Klo 9. Tulin töihin toimitukseemme Hakaniemeen. Päivitin nettiin pari ajankohtaista juttua ja uutista.

Klo 9.30.-11.00.  Päivitin menokalenteria nettiin ja koostin menokalenteria printtilehteen. Jonotin Elisalle, joka oli lähettänyt turhan muistutuslaskun. Vastailin sähköposteihin ja päivitin Facebookia.

Klo 11-12. Syömässä Rennossa. Hyvät burgerit. Keskustelua median nykytilasta ja tulevaisuudesta.

Klo 12.-12.30. Sähköpostien lukemista ja vastailua. Saan päivittäin noin sata työasioihin liittyvää sähköpostia – tiedotteita, kyselyitä, työhakemuksia, yms. Osan deletoin heti, osan merkkaan myöhemmin luettavaksi, osan arkistoin jos on hyvä juttuidea ja tärkeimpiin reagoin heti. Pahinta on postit, jotka vaativat välitöntä päätöksentekoa, se keskeyttää ajatukset, jos on vaikkapa juttua kirjoittamassa.

Veera kirjoittaa juttua Maija Vilkkumaasta.

Klo 12.30.-14.00. Käyn Tehtaankadulla kuvaamassa Night Visionsin Mikko Aromaan, josta on juttu lehdessä. Kun tilasin avustajalta jutun, en muistanut ilmoittaa, että hän kertoisi haastattelupaikan ja -ajan, jotta kuvauksen olisi voinut hoitaa samalla. Oma moka.

14-17.30. Menokalenterin tekoa, netin päivitystä, sähköposteihin vastailua. Klo 15 alkaen katson Guggenheim-tiedotustilaisuutta suorana netistä HS:n sivuilta.

Avustajamme soittaa, että eräs suunniteltu juttu meni puihin, pitää keksiä joku uusi juttu tilalle. Sanon että mietin hetken ja palaan asiaan (katsotaan nyt, muistanko palata 2 viikon kuluessa).

AD-taittajamme Hanna tulee huomenna taittamaan lehteä. Yleensä siihen mennessä kaikki materiaali on valmista, kaikki tekstit editoitu, kuvat kuvattu tai etsitty kuvapankeista. Nyt en ole ehtinyt editoimaan yhtään juttua vielä. Editoin sitten huomenna ja luovutan ne sitä mukaan taittoon.

Yritän käydä lehtistötilaisuuksissa ja -tapahtumissa niin paljon kuin ehdin, jotta pysyn kärryillä missä kulttuurimaailma lepää, ja ne ovat hyviä tilaisuuksia jututtaa ihmisiä ja löytää uusia kontakteja. Tänään jäivät väliin: Kirjamessujen tiedotustilaisuus, ooppera Don Pasqualen tiedotustilaisuus, elokuvien Mieletön elokuu ja 2 Guns lehdistönäytökset, Guggenheim-tilaisuus (sen näki netistä) ja EMMAn uuden näyttelyn lehdistötilaisuus.

Lisäksi piti ottaa kantaa erääseen sisältömarkkinointikysymykseen, mutta sen ehtii tehdä myöhemminkin. Lounassetelit piti tilata, sen teen huomenna. Heti amulla ekana.

Klo 21.-22.30. Periaatteistani huolimatta jatkoin töitä vielä kotona. Juttujen editointia ja palautteen antamista avustajille (usein kun avustaja lähettää jutun, alan käsitellä sitä, enkä aina edes muista kuitata että olen jutun saanut. Pahoittelut nyt samalla siitä, parannan tapani).

Keskiviikko 25.9.

Klo 9-11. Juttujen editointia, kuvien etsimistä kuvapankeista, otsikointia, kuvatekstien kirjoittamista. Elätin hieman toiveita, että olisin ehtinyt aamupäivällä katsomaan Selänne-elokuvaa (ainoa lehdistönäytös) ja Kiasman Hits-näyttelyn lehdistötilaisuuteen. En ehtinyt kumpaankaan, joten pitää tsekata ne myöhemmin. Taittaja-Hanna laittaa viestiä, että ehtii paikalle vasta puolen päivän aikaan.

Klo 11-12. Syömässä Oivan herkullista kaalipataa. Keskustelua kumpi on tärkeämpi, Guggenheim vai lastensairaala, vai onko kysymyksenasettelu absurdi.

Klo 12-14. Annan kuvia ja tekstejä taittajalle, jotta hän pääsee työn makuun. Meillä ei ole sisäistä verkkoa, joten siirrän matskut muistitikulla omalta koneeltani taittajan koneelle. Taittaja-Hannaa vähän jännittää, sillä hän kuvasi ensimmäistä kertaa lehden kansikuvan (Maija Vilkkumaa), ja esittelee sitä nyt minulle. Hieman epätarkka, mutta hyväksyn kuvan.

Taittajamme ja lehden ulkoasusta vastaava Hanna.

Pari avustajaa palautti tekstit vasta tänään, vaikka deadline oli kaksi päivää sitten. Pari avustajaa kyseli, mitä seuraavaan lehteen tehtäis. Ei hajuakaan, enkä ehdi yhtään ajatella asiaa. Kerran vastaavassa tilanteessa tuli juuri sillä hetkellä sähköposti, että Martti Servolta uusi levy ja kiertua. Forwardoin avustajalle tiedotteen, että tee tuosta. Ja vielä kansijuttu. Että pohditaanko juttuaiheita aina tarkkaan? Ei. Aina. Yleensä kyllä.

Klo 14-16. Kivinokan tulevaisuutta pohtivan työryhmän kokos Pressiklubilla. Siviiliharrastus. Miten sellaiseenkin olen suostunut mukaan (”kaiken hyvän puolesta, kaikkea pahaa vastaan, jne jne.”)…

Klo 16-17.30. Juttujen editointia. Sähköposteihin vastailua. Tilausvahvistusten arkistointia. Blogin päivistystä.

Ilmoitusmyynnin deadline on tänään. Nyt on siis selvillä, paljonko mainoksia lehteen tulee, minkä kokoisia ja minkä mallisia. Kaikkiaan tuli 40 mainosta, joista 3 kokosivun mainosta, 5 puolensivun mainosta, 6 kappaletta 1/4-sivun mainosta ja 26 kappaletta 1/8-sivun mainosta.

Torstai 26.9.

Klo 9-11. Päivitin nettiä ja somea.

Suunnittelin lehden rakennetta ja taittoa ja mainosten sijoittelua ja se onkin mukava palapeli. En koskaan tee sitä iltaisin, muuten menetän yöuneni, kun järjestelen palikoita päässäni (testattu on).

40 mainosta, lukuisia juttuja. Vasta tässä kohtaa, kun sijoittelen niitä paikoilleen, alkaa hahmottua lopullinen sivumäärä.

Taiton suunnittelua.

Meillä ei ole hienoja Planner-sivusuunnitteluohjelmia, vaan paperi ja kynä. Mainosten ja juttujen sijoitteluun tuo haastetta se, että yritämme sijoittaa mainokset ja jutut teemoittain: musajutut ja musamainokset vierekkäin, teatterijutut ja teatterimainokset suunnilleen samaan paikkaan (aina se ei ihan onnistu). Uskon, että se palvelee lukijoita ja mainostajia paremmin kuin se, että kaikki olisi ihan sikin sokin. Mutta se tuo tosiaan lisähaastetta taiton suunnitteluun. Ja vielä lisähaastetta tuo se, että saman firman mainokset ja jutut eivät ole vierekkäin. Esimerkiksi teimme jutun Espoon teatterin Esitystalos 2 -näytelmästä, ja kun olin mielestäni suunnitellut kaiken valmiiksi, huomasin että jutun vieressä on Espoon teatterin mainos. Se vaikuttaa tyhmältä ja epäuskottavalta, parempi sijoittaa ne eri paikkaan. Taitto uusiksi.  

Taittaja-Hanna on jo ihan puhki, kun lähdemme syömään.

Taittajaa vähän väsyttää.

Klo 11-12. Sävelessä pinaattiraviolia.

Klo 12-16.30. Juttujen editointia ja lapioimista taittajalle. Aamupäivän aikana en ehtinyt lukea sähköposteja, joten niitä on lukematta 68 kappaletta. Hiljalleen puran sitä sumaa iltapäivän aikana.

Klo 16.30.-17.15. Kävin kävelyllä, postissa ja Hesessä syömässä Big Carolinan. Alkaa tulla verta neneästä, otan tiskiltä paperia mukaan, kävelen takaisin toimitukseen.

Klo 17.15.-17.30. Työtuoli lepoasentoon ja nenä kohti taivasta.

Klo 17.30.-20. Siviiliasioita. Kirjoitan puhtaaksi Kivinokka-lausuntoa kaupunkisuunnitteluvirastolle. Tarkoituksenamme on pelastaa historiallinen Kivinokka rakentamiselta. Klo 19 alkanut Lähes onnellinen mies Ryhmäteatterissa jää väliin. Liput olisi ollut.

Käyttämättä jäivät.

Perjantai 27.9.

Klo 9-11. Taittaja-Hannan kanssa kaivoimme sähköpostista ilmoitusaineistoa ja asettelimme niitä lehteen niille varatuille paikoille. Tämä työvaihe on yllätyksiä täynnä. Deadline ilmoituksille oli 2 päivää sitten. Käymme läpi sähköpostia ja huomaamme, että 10 ilmoitusta puuttuu kokonaan ja kolme on väärän kokoisia. Sitten ilmoitamme asiasta myyntimiehillemme, jotka hoitavat ilmoitusmyyntiä ja asiakassuhteita. He alkavat soitella ja kysellä missä mainokset viipyvät.

Sitten soitellaan.

Muutamat ovat unohtaneet mainokset kokonaan ja lupaavat lähettää ne heti maanantaina. Yksi mainostaja haluaa siirtää mainosta kuukaudella eteenpäin (sopimuksemme mukaan peruutukset on tehtävä 2 viikkoa ennen aineistopäivää, mutta usein katsomme näitä läpi sormien).

Ja yksi oli oma virheemme. Mainoksen ei pitänytkään olla tässä lehdessä, vaan vasta kuukauden päästä.

Klo 11-12 Pizzalla Rossossa. Keskustelemme Oskari Katajistosta, Jari Sarasvuosta, Ville Virtasesta ja Helsingin kaupunginteatterista.

Klo 12-16. Suunnittelen jo seuraavan lehden sisältöä ja pistän avustajille toimeksiantoja.

Taittaja-Hanna huomaa, että eräällä sivullamme on tyhjä kohta, joka pitäisi saada jotenkin täytettyä. Muistan, että kesäkuussa olin MTV3:n lehdistötilaisuudessa (siis 3 kk sitten), jossa haastattelin Suomen kaunein koti -ohjelman tekijöitä. Juttua ei ollut vielä julkaistu, itse asiassa haastattelua ei ollut vielä edes purettu, se oli vielä nauhurissa. Ohjelma alkaa lokakuussa, joten siitähän saa kivan pikku pätkän lehteen. Kuuntelen haastattelun, kirjoitan siitä pienen jutun ja etsin kuvan. Täytetään tyhjä kolo sillä.

”Mihin tää Milka Ahlroht -juttu tulee?” taittaja-Hanna kysyy. Äh, sille puolestaan en ole muistanut jättää tilaa. Mutta onneksi se yksi ilmoitus siirtyi kuukaudella eteenpäin, joten saamme raivattua tilaa Milkalle.

Lopun päivää kuuntelemme Tuula Amberlaa ja M.A. Nummista, ja suunnittelen uutta blogisivuamme, jonka lanseeraamme. Olenhan myös webmaster.

Inspiroiva näkymä toimituksen ikkunasta.

Maanantai 30.9.

Klo 9-11. Ilmoitan painotaloon, että lehden sivumääräksi tulee tällä kertaa 28 (painoon pitää ilmoittaa sivumäärä 2 päivää ennen painoa). Ilmoitan jakelufirmalle paikat, joihin lokakuun lehden haluamme. Lehteä on jaossa ilmaiseksi noin 150 paikassa. Jakelufirma antaa kuukausittain raportin, paljonko lehtiä on mihinkin viety ja paljonko vastaavasti edellistä lehteä on telineissä jäljellä. Esimerkiksi elokuussa Kirjasto 10:iin viety 600 lehteä ja kuukauden jälkeen teline oli tyhjä, ja vastaavasti Korjaamolle viety 300 lehteä, joista vain 200 mennyt. Näin pysymme kärryillä, miten paljon lehtiä missäkin paikassa menee, ja pystymme optimoimaan lehtien määrän kussakin jakelupisteessä.

Hankaluuksia jakelupaikkoihin tuo se, että pitää koko ajan olla kärryillä miten mikäkin paikka on auki. Kun Vallilan ja Malminkartanon kirjastot ovat remontissa, pitää lehdet toimittaa jonnekin muualla. Kun teatterit ovat kiinni kesällä, pitää niille lehdille keksiä uusi paikka. Sitten joku paikka ihmettelee, että miksei lehtiä ole tullut, ja toinen paikka kyselee saavatko hekin lehtiä. Jakelu on välillä vähän säätämistä.

Klo 11-12. Syömässä Juttutuvassa.

Klo 12-16. Lehden taittoa, netin päivitystä, somen päivitystä. Neljä tiedottajaa soittaa iltapäivän aikana ja haluaisi juttuja lehteen.

Lehti menee painoon huomenna. Yleensä tässä kohtaa printtaamme lehden sivut ja oikoluetaan printit. Nyt ei olla vielä niin pitkällä, se siirtyy seuraavaan päivään.  Laitan viestiä Ihme-päivien toiminnanjohtajalle ja ilmoitan etten millään pääse huomiselle lehdistölounaalle ja pahoittelen syvästi. Hän vastaa että se on vasta ylihuomenna. Aha, no kyllä mä sitten pääsen, kalenterissa oli merkintä väärän päivän kohdalla.

Tiistai 1.10.
Klo 9-11.  Lehti pitäisi saada tänään painoon, mutta aika paljon vielä tekemättä. Taittaja-Hanna haluaa lukea printattuja sivuja kotona aamupäivän, koska ”siellä pysyn paremmin hereillä.” En tiennyt olevani niin väsyttävää seuraa.
Sähköpostien lukua ja kirjoittelua, nettisivujen päivitystä, uusien blogien väsäämistä.
Klo 11-12. Lounaalla Raikussa (messevät hampurilaiset). Keskustelua McDonaldsin, Hesen, Burger Kingin ja Carrolsin eroista. Keskustelemme myös elokuvan 127 päivää kädenleikkauskohtauksesta.
Printit levällään.
Klo 12.-16.30. Printtien oikolukua, kuvatekstien kirjoittamista, kansitekstien kirjoittamista ja sisällysluettelon tekoa. Kaksi paikkaa lehdessä ammottaa valkoisena. Mitä kummaa niihin keksisi? Yhteen tehdään juttua Metallica-elokuva-kirja-levy-kombosta, yhteen rakoon Nukkemuseosta ja yhteen väliin keksittiin Cult24:n synttäri-ilmoitus.
Klo 16.30. Lähden kokoukseen, taittaja-Hanna jää korjailemaan tekstejä ja alkaa lähettää lehteä painoon.
Klo 19. Lehti on onnellisesti painossa.
Mitä tämän jälkeen tapahtuu?
Keskiviikkona lehti (30 000 kpl) painetaan Kokkolassa Botnia Printissä. 
Torstaina lehti tulee rahdin mukana Helsinkiin, Turkuun ja Tampereelle. Jakelufirma alkaa jakaa niitä telineisiin.
Perjantaina on lehden virallinen ilmestymispäivä. Kaikkien lehtien pitäisi olla telineissä perjantain aikana.
Cult24:n 1-vuotisjuhlanumero.

Näin se lehti syntyy maailmaan. Kulttuuria kansalle! Ei muuta kuin tulta päin eli seuraavaa lehteä tekemään.

Facebooktwitterredditpinterestlinkedinmailby feather

Tekijä: Pauli Jokinen

Kirjailija, kulttuuribloggaaja ja kävelyopas.