Terveisiä Christianiasta

Taannoin kun Kivinokka kaikille -liikkeen parissa ideoitiin Kivinokan tulevaisuutta, joku heitti kahvipöytäkeskustelussa esiin ajatuksen, että mitä jos Kivinokka olisi vapaakaupunki. Hieman samalla tavalla kuin esimerkiksi Christiania Kööpenhaminassa, joka lienee maailman tunnetuin vapaakaupunki. Silloin vitsailtiin, että olisi hauskaa lähteä Christianiaan tutustumiskäynnille.

Viime vuodenvaihteessa puolitosissaan heitetty idea konkretisoitui, ja Kivinokka kaikille -liikkeen ydinporukalla päätettiin varata lennot Köpikseen.

Huhtikuussa vietimme Köpiksessä muutaman päivän. Christianiassa kiertelimme yhden päivän verran.

On se jännä paikka. Olen käväissyt Christianiassa viimeksi noin 25 vuotta sitten, eikä hirveästi muistikuvia paikasta ollut.

Christiania on Kööpenhaminan keskustan laitamilla sijaitseva vapaakaupunkialue, joka perustettiin vanhalle armeijan kasarmialueelle vuonna 1971. Tuolloin hipit ja talonvaltaajat ottivat alueen haltuunsa ja halusivat perustaa alueelle paratiisin ja unelmakaupungin, jossa eletään yhteiskunnan rajoituksista vapaata elämää.

Utopia ei täysin ole toteutunut. Christiania on tullut tunnetuksi enemmänkin huumeista, huumekaupasta ja rikollisuudesta. Pusher Streetillä kaupataan avoimesti mietoja huumeita ja kannabis tuoksui ja paloi joka nurkalla. Alueella vierailee vuosittain noin miljoona turistia.

Huumekaupan ohella Christianiassa asutaan ja käydään töissä. Iso osa käy ihan porvarillisissa töissä Christianian ulkopuolella. Siellä asuu lapsia, tehdään käsitöitä, pidetään näyttelyitä ja järjestetään tapahtumia.

Christiania oli suunnilleen sellainen kuin olin ajatellutkin. Se oli vaan paljon isompi mitä olin kuvitellut.

Vaikka matkalla oltiin puoliksi zoukilla, niin toki siellä myös kriittisesti mietittiin, voisiko Christianiasta ottaa jotain oppia Kivinokan suhteen.

Mitä sieltä lopulta jäi käteen? Aika vähän. Elo Christianiassa näytti aika surulliselta. Ihmiset olivat sekaisin. Ei tullut sellaista fiilistä, että hippiyhteisössä eläminen loisi elämäniloa ihmisille. En olisi siellä halunnut elää lapsuuttani, enkä haluaisi sinne myöskään aikuisena muuttaa.

Mutta sai siellä hieman perspektiiviä asioihin. Ja olisihan se aika hauska ajatus, että Helsingissä olisi oma vapaakaupunki, jossa kansankokuksissa päätetään elämisen ja olemisen säännöistä. Ja kuten Christianiassa, kokouksissa ei kenenkään puheaikaa olisi rajattu, Kokoukset voisivat kestää päiväkausia.

Asioita, joista voisi ottaa mallia Kivinokkaan:

– Christiania-fillarit, joissa kuljetuslaatikko edessä.
– Yhteisöllisyys ja yhdessä tekeminen (on jo Kivinokassakin, mutta kenties vielä enemmän voisi olla)
– Käsityöläisten myyntipisteitä.
– Yhteisöllisiä tiloja, joissa voi hengailla.
– Hauskoja kylttejä.
– Ravintola.

Aika lyhyt lista. En edes ryhdy listaamaan asioita, joista EI kannata ottaa mallia.

PS. Joku kyseli, että kenen rahalla matkalla oikein oltiin. Ei kai vaan Kivinokkalaisten rahalla. Vastaus: 100 % omalla rahalla. Ja siviilihenkilöinä.

Facebooktwitterredditpinterestlinkedinmailby feather

Tekijä: Pauli Jokinen

Kirjailija, kulttuuribloggaaja ja kävelyopas.