Hannu Talvio kirjoitti romaanin siskonsa surmasta. Talvio oli 9-vuotias, kun hänen 14-vuotias isosiskonsa surmattiin vuonna 1959. Muistotilaisuus järjestettiin Meilahden kirkossa, joka täyttyi ihmisistä. Se oli suuri mediatapaus. Seppo Heikinheimo raportoi tilaisuudesta Helsingin Sanomiin.
Talvio palasi ensimmäistä kertaa vuoden 1959 jälkeen Meilahden kirkkoon, kun haastattelin häntä Hesariin (haastattelu löytyy täältä).
Talvion Ulla-siskon kuolema oli hyvin sattumanvarainen. Hän oli partiotyttöjen kanssa hiihtämässä Nurmijärvellä ja he näkivät tulessa olevan talon. Tytöt riensivät apuun. Talon renki oli mennyt sekaisin päästään ja surmannut talon emännän ja sytyttänyt talon palamaan. Kun partiotytöt tulivat auttamaan, renki ampui Ullan pihamaalle. Muut tytöistä pääsivät pakoon. Lisäksi renki surmasi erään sivullisen miehen.
Talvio kirjoittaa kirjassaan myös tapauksesta, joka sattui samoilla kulmilla tasan 60 vuotta aikaisemmin. Silloinkin renki oli pimahtanut ja yön pimeydessä surmannut talon 7 asukasta. Hän oli tappanut kirveellä kaikki omiin sänkyihinsä. Myös pienet lapset.
Talvio kertoo käyneensä kyseisillä kulmilla, mutta siellä ei ole näistä rakennuksista enää mitään jäljellä. Rauhallista omakotitaloseutua nykyään. Kirjassa hän ei käytä Nurmijärven tapahtumapaikoista oikeita nimiä. ”Ettei ala talojen hinnan laskea.”
Talvion kirja Kolme sadonkorjaajaa on oikein sujuva esikoisromaani, suosittelen.
by 
