Arvio: Designmuseon Keramiikka tilassa -näyttely

Tiia Matikaisen teoksia.

Designmuseon Keramiikka tilassa – keramiikan tila -näyttely alkaa vakuuttavasti. Portaiden yläpäässä katsojan ottaa vastaan Jarmo Mäkilän teos, jossa on lähes 40 pientä hahmoa kulkueessa. Väistämättä tulee mielleyhtymä Pink Floydin The Walliin, jossa lapset kulkevat samalla tavalla liukuhihnalla ja jossa on viittauksia natsisaksan junakuljetuksiin.

Jarmo Mäkilän puhutteleva työ.

Mäkilän teoksen nimi ”Peiliin piirretty unikertomus eli Kärpästen herra V” puolestaan viittaa William Goldingin Kärpästen herra -romaanin poikajoukkoon. Yksi pojista on suuressa kulkueessa kääntynyt toisin päin. Toisinajattelija, kapinallinen – lieneekö Mäkilän omakuva, sillä Mäkilä ei ole varsinaisesti keramiikkataiteilija, vaan tunnettu muun muassa akryylimaalauksistaan. Täällä
Designmuseossa Mäkilä on se vastavirtaan kulkija.

Toisinajattelija.

Mäkilän teos on niin vaikuttava, ettei tekisi mieli jatkaa eteenpäin lainkaan. Mäkilän teos on ylittämätön tässä näyttelyssä. Loppuosa näyttelystä tuntuu sen jälkeen hieman vaisulta.

Fujiwo Ishimoton teos Puutarha nousee esiin edukseen. Ishimoton keramiikka muistuttaa muun muassa Birger Kaipiaisen töitä. Niissä tärkeintä on kauneus.

Matias Liimataisen työt puolestaan tuovat mieleen Kim Simonssonin teokset ja hahmot (vrt. vaikka tähän kuvaan). Simonsson onkin ollut valitsemassa teoksia näyttelyyn, lieneekö hän huomannut myös yhtäläisyydet oman taiteensa ja Liimataisen välillä. Liimataisen työt ovat kuitenkin hauskoja ja erottuvat massasta.

Kerttu Horilan naiskolmikko on kerrassaan valloittava.

Näyttelyn tarkoitus on esitellä suomalaista nykykeramiikkaa laajasti – materiaalina, käsityönä ja kuvataiteena. Esillä on maineikkaita tekijöitä ja nuoria lupauksia. Näyttelyn järjestää Teollisuustaiteen liitto Ornamo yhteistyössä Kuvanveistäjäliiton ja Designmuseon kanssa. Näyttelyyn saapui 144 hakemusta, joista tuomaristo valitsi näyttelyyn 43 taiteilijaa.

Suomessa on pitkä ja kunniakas keramiikkaperinne lähtien Kaipiaisesta ja Rut Brykistä. Eikä nykyisinkään taidekeramiikalla hirveän huonosti mene. Näyttely näet osoittaa, että taso on sangen korkea.

Näyttelyn ongelma on siinä, että se tukahtuu omaan kaikkivoipaisuuteensa. Se yrittää tuoda esiin kaiken mahdollisen. Tässä tapauksessa olisi vähemmän ollut enemmän. Näyttely olisi kaivannut jonkinlaista rajaamista. Rajausta olisi voinut tehdä vaikka jonkun teeman tai aiheen ympärille, tai sitten hedelmällisempää olisi kenties ollut näyttää vain nuorien taiteilijoiden töitä. Nyt on yritetty ängetä koko nykykeramiikan spektri samaan näyttelyyn. Vaikka taso onkin hyvä, niin silti mukana on muutamia hyvin yhdentekeviä teoksia.

Arvio: 3/5

Designmuseo: Keramiikka tilassa – keramiikan tila 10.10.2014 – 11.1.2015