Millainen muistomerkki presidentti Koivistolle?

Millainen muistomerkki presidentti Koivistolle?

Onhan se pieni. Presidentti Mauno Koiviston hautakivi. Monet ovat sen vaatimattomuutta hämmästelleet. Etenkin, kun vieressä on massiivinen Kekkosen hautakivi ja toisella puolella tykistökenraali Nenosen jykevä hautapaasi. Ympärillä on muitakin komeita ja suuria valtiomieshautoja.

Mutta ei Koiviston hautakivi ole lopullinen. Elokuussa valtioneuvoston kanslia asetti toimikunnan, jonka tehtävä on johtaa hautamuistomerkin toteutusta. Se valitsee muistomerkin tekijän ja seuraa hankkeen etenemistä. Toimikunnassa ovat mukana muun muassa Ateneumin johtaja Susanna Pettersson ja Aalto-yliopiston professori Pirjo Sanaksenaho.

Kaikki presidentit ovat saaneet muistomerkkinsä kuoleman jälkeen. Kai se edustaisi huonoa makua, jos presidentille tehtäisiin hautamuistomerkki ennakolta, jotta se olisi sitten valmiina, kun presidentti siirtyy ajasta ikuisuuteen. Toisaalta, tekevät mediatkin muistokirjoituksia valmiiksi, jos jonkun valtiomiehen tiedetään olevan elämänsä loppumetreillä.

Koiviston haudan ympärillä Hietaniemessä on lukuisia presidenttejä ja poliitikkoja. Hautamuistomerkkien tarkoitus on kuvata kohdettaan. Suomen pitkäaikaisimman presidentin Kekkosen muistomerkki on hautausmaan suurimpia yksittäisiä kiviä. Taiteilija Pekka Jylhä näki Harri Holkerin uran aallokkona. Aaltojen päälle hän sommitteli joutsenen. Jylhä myös vitsaili, että Holkerin haudalle olisi sopinut kahvikuppi. Sillä hän viittasi Holkerin tunnettuun lausahdukseen “Minä juon nyt kahvia”.

* * *

* * *

Valtiomiesten hautamuistomerkkejä ovat tehneet maamme eturivin kuvanveistäjät. Presidentin hautamuistomerkin tekeminen on taiteilijalle suuri kunnianosoitus ja meriitti. Kovin moni taiteilija ei ole niitä päässyt tekemään. Etenkin kun Wäinö Aaltonen vei pitkään työt monilta taiteilijoilta. Aaltonen nimittäin pääsi toteuttamaan peräti neljän presidentin hautamuistomerkit: Mannerheimin, Rytin ja Paasikiven muistomerkit ovat Hietsussa ja Svinhufvudin Luumäellä.

Ja presidentti Kallion muistomerkin teki hän oma poikansa.

Jännittävää nähdä, millaisen muistomerkin Koivisto saa, kuka saa kunnian toteuttaa se ja miten se kuvaa presidenttiä. Tuleeko haudalle satamanosturi tai lentopallo?

(Kirjoitus perustuu Metrossa 12.9. 2017 julkaistuun kolumniini)

Facebooktwitterredditpinterestlinkedinmailby feather
Huomioita kaupungilta: Näkymä Kivinokkaan maksaa miljoonia

Huomioita kaupungilta: Näkymä Kivinokkaan maksaa miljoonia

Kalasataman Rediin valmistuu parin vuoden päästä Majakka-nimeä kantava talo, joka tulee olemaan Suomen korkein asuinrakennus. Korkeutta sillä tulee olemaan 134 metriä.

Huipulta on huikeat näkymät moneen suuntaan – kuten lahden yli Kivinokkaan. Ja näkymästä maksetaan. Lähes kaikki Majakan asunnot on jo myyty. Ylimpään kerrokseen pääsee asumaan isolla rahalla. Kaksio maksaa miljoonan verran ja 130 neliön asunnosta pitää pulittaa pari miljoonaa. Juttua oli Hesarissa.

Havainnekuva: Arkkitehtitoimisto Pekka Helin & co.

Tietysti näkymä Kivinokkaan maksaa, onhan se kaupunkin komeinta maisemaa. Mutta että miljoona euroa kaksiosta? Missä olikaan niitä kohtuuhintaisia asuntoja, joita piti rakentaa?

Korkeaa vai matalaa?

Korkea rakentaminen jakaa mielipiteitä. Monien mielestä se tuhoaa Helsingin matalan silhuetin.

Minä pidän korkeasta rakentamisesta. Matala silhuetti on harha, kaupunkiin on kautta aikojen rakennettu korkeita taloja, esimerkiksi kirkkoja, Stadionin tornia, Torni-hotellia ja Ylen radiomastoja.

Clarion-hotelli Jätkäsaaressa on hieno. Korkeaa ja matalaa vierekkäin. Toimii hyvin.

Kolmet kaupunkipyörät

Espoo ja Vantaa suunnittelevat myös hankkivansa kaupunkifillarit, Helsingin onnistuneen esimerkin innoittamana. Mutta eihän naapurikaupungit tietenkään yhteistyöhön pysty, vaan Espoo ja Vantaa suunnittelevat kumpikin ihan omia cityfillariratkaisujaan.

Voiko olla typerämpää? Onko niin hankalaa tehdä yhteistyötä ja ulottaa Helsingin kaupunkifillarien säde myös naapurikaupunkeihin? Tuskin pyörillä kaupunkien välillä liikutaan paljonkaan, mutta olisihan se kiva mennä metrolla Tapiolaan ja näyttää HSL:n korttia fillarille ja pyöräillä vaikka EMMAan.

Yksi syy lisää kannattaa kaupunkien yhdistymistä tai ainakin tiiviimpää maakuntahallintoa! Toivottavasti tässä fillariasiassa maalaisjärki ottaa niskalenkin nurkkakuntaisuudesta.

Vantaalla on hajanainen kaupunkirakenne ja siellä fillarit eivät toimi samalla tavalla työmatkojen jouduttajana kuin Helsingissä. Näin kertoo HS.

Jotenkin tämä vahvistaa käsitystäni, että Vantaa on monella tapaa huonosti suunniteltu kaupunki. Kuten naapurikaupunki Espookin.

* * *

Facebooktwitterredditpinterestlinkedinmailby feather
Uutta taidetta Mäkelänrinteen uimahallissa

Uutta taidetta Mäkelänrinteen uimahallissa

Pyöräilin Mäkelänrinteen uimahallin ohi ja huomasin, että sen pihalle oli ilmestynyt pari veistosta. Kiertelin ja kaartelin, mutta en nähnyt taiteilijan nimeä ja signeerausta missään.

Menin halliin sisälle ja aulassa selvisi, että kyseessä on Eino Romppanen. Hän on amerikkalainen kuvanveistäjä, jolla on sukujuuret Suomessa. Romppasesta löytyy juttu muun muassa Kalevasta.

Pihalla olevan veistoksen hinnaksi kerrottiin 250 000 dollaria. Pidän Romppasen tyylistä, mieluusti näkisin veistoskokonaisuuden pihalla pysyvästi. Jos se ei mene kaupaksi, niin Urheiluhallit Oy voisi lunastaa sen itselleen ja jättää uimahallin pihalle. Ehkei taida rahat riittää. Saisi myydä aikalailla lippuja vesijumppaan.

Sisällä uimahallissa oli lisää Romppasen veistoksia. Onko Mäkelänrinteellä ollut ennenkin taidenäyttelyitä? En ole ainakaan huomannut. Erikoinen paikka näyttelylle, mutta toisaalta: Kai taiteenkeräilijätkin käyvät vesijuoksemassa.

Uimahallin aulassa on muutakin taidetta. Kari Huhtamon hieno Vedenvälke on vuodelta 2001:

Uimarinaista esittävän patsaan on tehnyt Prince Monyo Mihailescu-Nasturel vuonna 1999. Taiteilija on Otso Kantokorven blogin mukaan Romanian vanhan kuningashuoneen jäsen, joka asustelee nykyään Floridassa.

Lisäksi aulassa on Pro Patria -laatta, jossa muistellaan vuonna 1887 perustetun uintiseura Helsingfors Simsällskapetin sodassa kuolleita jäseniä. Muistotaulun alle on tuotu yksi penkki Olympiastadionilta.

* * *

Facebooktwitterredditpinterestlinkedinmailby feather
Kävelyfestivaali ylitti kaikki odotukset

Kävelyfestivaali ylitti kaikki odotukset

Kävelijöitä Kivinokassa.

Olipa huikea viikko takana kävelyfestivaaleilla. Yhteensä 9 päivän aikana vedettiin Helsingissä 36 kävelykierrosta, joihin osallistui yhteensä noin 700 henkeä.

Viime keväänä olin patikoimassa Nuuksiossa ja siellä pääni sisällä pohdin, että olisiko ihan hölmö ajatus järjestää kävelyfestivaali. Retken jälkeen saunassa sanoin asian ääneen ja ajatus ei jättänyt rauhaan. Kaikki päättömätkin ideat kannattaa aina sanoa ääneen, muuten ne eivät toteudu koskaan. Silläkin uhalla, että ideat tyrmätään ja saatat leimautua ihan pähkähulluksi. Kyllä kävelyfestivaalikin sai ihmisissä aikaan (hyväntahtoista) naureskelua ja itsekin sille hymähtelin. Helsingin kävelyfestivaali! Kuulostaakin jotenkin hullulta. Riittävän hullulta. Se pitää ehdottomasti toteuttaa.

Olen kirjoittanut kävelykirjoja ja vetänyt opastettuja kävelyretkiä. Tiesin, että kaupungissa on paljon muitakin ihmisiä ja yrityksiä, jotka vetävät kävelykierroksia. Lähestyin varovasti heitä ja tiedustelin löytyisikö kiinnostusta osallistua tällaiselle festivaalille. Ajatus oli, että tehdään pieni mukava viikonlopputapahtuma. Kiinnostuneita oppaita ilmoittautuikin mukaan todella paljon. Kutsuin porukan koolle ja ryhdyimme suunnittelemaan ohjelmistoa. Kävelyretkiä tuli lopulta ohjelmistoon niin paljon, että jouduin venyttämään festivaalin viikon mittaiseksi ja lopulta 9 päivän pituiseksi.

Helsingin pommitukset -kävelyllä. Väki ei tähyile pommikoneita, vaan yllämme liiteli kaksi merikotkaa.

Olin hieman huolestunut, että miten ihmeessä väkeä riittää kaikille kierroksille. Tapahtuman markkinointi- ja viestintäbudjetti oli nolla euroa. Päätin vetää Murhakävelyn ennakkoon medialle. Sekä Murhakävely että koko festivaali sai aivan huikean määrän julkisuutta eri medioissa. Hufvudstadsbladet teki kahden aukeaman jutun, Helsingin uutiset teki ison jutun, Iltalehdessä oli juttua, Ilta-Sanomat teki suoraa Facebook-lähetystä, Kirkko ja kaupunki teki ennakkojutun. Sähköisessä mediassa olimme Kymmenen uutisissa, Radio Vegassa, Ylen Helsingin paikallisradiossa ja kuluvalla viikolla vielä Ylen Kultakuume-ohjelmassa. Maakuntalehdissä kävelyfestivaali huomioitiin ainakin Aamulehdessä, Satakunnan Kansassa ja Hämeen sanomissa. Tästä linkistä pääsee lukemaan juttuja.

Huoleni siitä, ettei väkeä riitä, oli siis turha. Kävelyretkien järjestäminen on hyvin riippuvaista ilmoista ja muutamat kävelyretket menivät piloille rankkasateen takia. Säälle ei mitään mahda.

Murhakävelyt kiinnostivat valtavasti ihmisiä. Tiistaina vedin sen ensimmäisen kerran. Ennakkoon oli ilmoitettu, että 30 henkeä mahtuu mukaan, mutta jonossa oli 130 ihmistä! Kaikkia ei millään voitu ottaa mukaan ja järjestinkin loppuviikolla ylimääräisiä murhakierroksia.

Jonoa Murhakävelylle.

Pahoittelut heille, jotka jäivät ulkopuolelle. Suosio yllätti. Järjestimme festivaalia ensimmäistä kertaa ja olimme hieman kokeiluhengessä liikkeellä. Siksi meillä ei ole esimerkiksi verkkokauppaa.

Eilen illalla kokoonnuimme opasporukan kanssa syömään. Kaikki olivat hyvin tyytyväisiä tapahtumaan ja olimme aika yksimielisiä, että tapahtumalle pitää saada jatkoa. Myös yleisö tuntui pitävän, runsaasti saimme positiivista palautetta. Erityisesti kiiteltiin ohjelmiston monipuolisuutta.

Kävelin viikon aikana yli 40 kilometriä ja kulutin askitolkulla kurkkupastilleja. Ehkä seuraavalla kerralla hankitaan Läkerol sponsoroimaan tapahtumaa.

PS. Loppuun kaupallisia tiedotteita. Murhakävelyä ja muita kävelyitäni voi tilailla esimerkiksi yritysten tai yhdistysten virkistyspäiviin. Mikä sen paremmin virkistää kuin pieni kävelyretki.

Facebooktwitterredditpinterestlinkedinmailby feather
Hietalahden hallin hieno vessa-aula

Hietalahden hallin hieno vessa-aula

Piipahdin eilen illalla Hietalahden kauppahallissa. Komea hallirakennus on arkkitehti Selim A. Lindqvistin piirtämä. En ollut aikaisemmin käynyt alakerran vessassa. Haukoin henkeä. Vastassa oli antiikkia muistuttava aulatila suihkulähteineen. Pieni piilossa oleva herkkupala rakennushistoriasta kiinnostuneille.

Hietalahden halli on viime vuosina profiloitunut ruokapaikaksi. Viikonloppuisin ovet ovat avoinna kello 22 asti. Hyvä idea, mutta se voisi olla paljon enemmän vielä. Monet luukut olivat suljettu jo klo 19 jälkeen ja ravintoloiden pöytiä oli tyhjänä. 

Lieneekö markkinointi epäonnistunut tai vähäistä? Suunta on kuitenkin hyvä. Mukaan mahtuisi mainiosti vaikkapa olutbaari ja dj soittamaan musiikkia. 
***

***

Ulkona ihastelin vanhaa teknillistä korkeakoulua torin laidalla. Se näytti upealta ilta-auringossa. Suosikkirakennuksiani Helsingissä.

Frans Sjöströmin suunnittelema rakennus valmistui 1877. Se esitti KGB:n päämajaa jenkkielokuvassa Gorkin puisto. 

Ymmärtääkseni rakennuksen jatkokäytöstä ei ole vielä selvyyttä. Ehkä hotelliksi?

Facebooktwitterredditpinterestlinkedinmailby feather
Katutaiteesta tullut salonkikelpoista

Katutaiteesta tullut salonkikelpoista

Muraali Kaisaniemessä

Tämä kolumni julkaistiin Metrossa elokuussa: 

Kaukana ovat ajat, jolloin Stop töhryille -kampanjalla yritettiin suitsia katutaidetta. Hyvää kampanjassa oli se, että sillä yritettiin poistaa ilkivallaksi luokiteltavat töhryt ja tagit, mutta samalla se yritti poistaa katukuvasta kaiken katutaiteen.


Nyt katutaiteesta on jo tullut salonkikelpoista. Vantaan taidemuseo muutti nimensä Artsiksi ja otti linjakseen katutaiteen esittelyn ja edistämisen. Suvilahdessa on pitkään toiminut katutaiteeseen keskittynyt taidegalleria Make Your Mark, jossa myös varteenotettavat taiteenkeräilijät käyvät ostoksilla.

Malmin peruskoulussa avattiin kuun alussa graffitiseinä, joka on toteutettu graffititaiteilija Antti Hakoman johdolla. Seinä kuvaa 100-vuotisen Suomen taivalta ja jopa presidentti Tarja Halonen kävi sitä ihailemassa.

Nykyään graffiteja ja muuta katutaidetta arvostetaan. Muutos on ollut nopeaa. Aiheesta kirjoitetaan kirjoja ja tehdään elokuvia.

Talojen seiniin on viime vuosina tehty suuria muraaleja. Koko seinän kokoisia, erittäin vaikuttavia maalauksia on muun muassa Vallilassa, Sörnäisissä ja Arabiassa.

Sata vuotta sitten kaupunkiin rakennettiin jugendtaloja ja sitä ennen uusrenessanssia. Rakennukset olivat kauttaaltaan koristeltuja. Seiniin valettiin reliefejä ja suuria patsaita. Pohjolan talossa on menninkäisiä, Kansallisteatterissa joutsenia ja Aleksi 13:ssa vaikuttavat patsaat.

Modernismin ja funktionalismin myötä rakennusten julkisivuista katosi koristelu. Nyt rakennusten koristelu on taas hyväksyttävää ja jopa suotavaa. Tapa on vain erilainen kuin sata vuotta sitten.

Katutaide on upea asia, joka elävöittää kaupunkia. Mutta metronpenkkien töhriminen on edelleen ikävää.

Facebooktwitterredditpinterestlinkedinmailby feather
Ajatuksia: Kivinokan metsä, jääpallohalli ja iltatastit

Ajatuksia: Kivinokan metsä, jääpallohalli ja iltatastit

Kivinokan vanhan metsän suojelu etenee. Helsingin kaupunki tullee suojelemaan metsän sekä myös Kallahden matalikon. Ne ovat kaupungin lahja 100-vuotiaalle Suomelle. 
Metsä on hyvin arvokas ja ansaitsee suojelunsa. Kannattaa käydä. Pieni metsä, ei pääse eksymään. Mutta kuitenkin niin iso, että siellä kokee olevansa oikeasti metsässä. 

Emma Kari kirjoitti asiasta Facebookiin.

Helsinkiin jääpallohalli

Kaupunginhallitus myönsi tonttivarauksen jääpallohallille. Loistava juttu. Jääpallo on hankala laji olosuhteiden puolesta, jopa Suomessa. Usein on käynyt niin, että kevätaurinko on sulattanut kenttää, kun ratkaistaan SM-mitaleita. Hienosti järjestetyt tapahtumat kuihtuvat kokoon.

Tässä arkkitehtitoimiston havainnekuva:

Uusi halli tulisi Malmille Kehä I:n tuntumaan. Budjetti on runsaat 10 miljoonaa. Toivottavasti hanke etenee. 
Jääpallo on harvoja palloilulajeja, joissa Suomella on MM-kultaa 2000-luvulla.

Pohjoisbaana tuli testattua

Aamulenkki vei Käpylän tuoreelle Pohjoisbaanalle. Hyvältä näyttää. Selkeästi pyöräilijät ja jalankulku erotettu toisistaan. Niin se on keskustabaanallakin, mutta silti siellä välillä toikkaroidaan miten sattuu. Käpylän baanalla tätä ongelmaa ei pitäisi olla.

Paikalliset olivat huolissaan, kun metsää kaadettiin baanan tieltä. Minulla ei ollut siihen metsään oikein mitään suhdetta, en osaa harmitella asiaa. 

Iltarasteilla vaihteeksi

Syksyn tullen kävin pitkästä aikaa iltarasteilla. Ensin yksin ja sitten lasten kanssa. Mukava koko perheen harrastus. Ehkä kirjoittelen siitä myöhemmin pidemminkin.

Iltarastit kävi hyvänä lämmittelynä viime viikonlopun Lauttasaaren kympille. Se taittui aikaan 55 min. 

Facebooktwitterredditpinterestlinkedinmailby feather
Helsingin kävelyfestivaalia puuhaamassa

Helsingin kävelyfestivaalia puuhaamassa

Olen järjestänyt kävelykierroksia tilauksesta yrityksille ja yhdistyksille. Olen myös kirjoittanut Helsinkiin liittyviä kävelykirjoja, joista tuorein on juuri ilmestynyt Sunnuntaikävelyllä sotien ajan Helsingissä.

Kaupungissa on muitakin kävelykierroksista innostuneita. Ajattelin että syksyksi pitää kehittää jotain uutta ja kivaa – esimerkiksi kävelyfestivaali!

Lähdin tiedustelemaan, löytyisikö kiinnostuneita oppaita. Ja löytyihän niitä. Sain mukaan Green Cap Toursin, Helsinki-oppaita, Kallion kulttuuriverkoston ja monia muita. Kävelyfestivaaleilla on nyt mukana toista kymmentä opasta ja yli 30 opastettua kävelyä. Olin suunnitellun tapahtumaa yhden viikonlopun mittaiseksi, mutta nyt se venyi jopa 9 päivän pituiseksi.

Festivaali järjestetään 9.-17.9.2017. 

Olen hyvin innoissani festivaalin ohjelmasta. Sieltä löytyy kahvilakulttuuria, luontoa, hautausmaita, Kalliota, Käpylää, Vuosaarta, urheiluhistoriaa ja paljon muuta.

Minä vedän kolme kävelyä. Helsingin pommitukset -kävelyn pohjana on tuore kirjani Sunnuntaikävelyllä sotien ajan Helsingissä. Kivinokka-kävelyn vedän, koska alueen puheenjohtajana tunnen sen erinomaisesti. Lisäksi vedän Murhakävelyn, jossa vieraillaan paikoilla, joissa on tehty tunnettuja henkirikoksia.

Tervetuloa kävelemään!

Kävelyfestivaalin kotisivut täällä.

Ja Facebook-sivut täällä.

Facebooktwitterredditpinterestlinkedinmailby feather
Helsingin uudet yleiset saunat – top 4

Helsingin uudet yleiset saunat – top 4

Helsingistä on tullut vuosien tauon jälkeen erinomainen saunakaupunki, sillä kaupunkiin on avautunut lukuisia uusia yleisiä saunoja. Helsingissä oli vuosikymmeniä sitten paljon korttelisaunoja, mutta sen jälkeen yleisten saunojen rintamalla on ollut hiljaista. Kunnes viime vuosina yleisten saunojen buumi on kiihtynyt, joka on saunojen ystäville loistava asia. Yhteistä uusilla saunoilla on se, että kaikki ovat meren rannalla.

Olen käynyt testailemassa saunoja ja kirjoitellut niistä tänne blogiini. Nyt olen koonnut kirjoitukset tähän ja rankannut ne suosikkijärjestykseeni.

1. Lonnan sauna – Parhaat näkymät

Lonnan entisen sotilassaaren sauna. Lue lisää täältä.

2. Lapinlahden sairaalan sauna – Historiallisin

1880-luvulta peräisin oleva sauna avattiin viime vuonna yleisölle. Lue lisää täältä.

3. Löyly – Parhaat saunat

Löylyssä on yleisölle avoinna tavallinen sauna ja savusauna. Lue lisää täältä.

4. Allas Sea Pool – Trendikkäin

Hyvällä sijainnilla Kauppatorin vieressä. Lue lisää täältä.

+ yksi poiminta vanhoista saunoista:

Kaurilan sauna – Tunnelmallisin

Meilahdessa sijaitseva pieni puusauna. Lue lisää täältä.

Kaurilan sauna Meilahdessa.
Facebooktwitterredditpinterestlinkedinmailby feather
8 syytä vierailla lasten kanssa Suomenlinnassa

8 syytä vierailla lasten kanssa Suomenlinnassa

Suomenlinnassa on muutakin kuin Pokemoneja. Suomenlinna on retkikohde, jossa riittää tekemistä etenkin kesällä. Sieltä löytyy aina uusia paikkoja ja linnoitussaariin ei kyllästy koskaan. Lasten kanssa käyn Suomenlinnassa lähes joka kesä. Tässä 8 syytä, miksi lasten kanssa kannattaa käydä Suokissa.

1. Luonto
Suomenlinnassa on monipuolista luontoa ja upeita merimaisemia.

2. Tykit ja tunnelit
Tykkejä löytyy kaikilta saarilta ja salaperäisiä käytäviä voi tutkia taskulampuilla.

3. Uimaranta
Uikkarit mukaan. Kustaanmiekan ja Susisaaren välissä on pieni hiekkaranta, joka on kesällä lasten suosiossa.

4. Vesikko
Museosukellusveneessä voi aistia, millaista on olla syvällä meren alla ahtaassa aluksessa.

5. Leikkipaikat
Suomenlinnassa on lukuisia leikkipaikkoja.

6. Lelumuseo
Lelujenkeräilijän perustamassa museossa on leluja eri aikakausilta.

7. Piknik
Suomenlinnassa on satoja piknikpaikkoja. Aina löytyy joku uusi paikka levittää viltti.

8. Lauttamatka
Lauttamatka on usein lapsille matkan kohokohtia.

Huomio:
Mukulakivillä on paikoin hankalaa edetä lastenvaunuilla, joten jos mahdollista, niin kannattaa ottaa matkaan vaunut, jossa on paksut renkaat.

Huomio2:
Pidä vallien läheisyydessä huolta, ettei lapset putoa.

Facebooktwitterredditpinterestlinkedinmailby feather
Testissä Lonnan uusi yleinen sauna

Testissä Lonnan uusi yleinen sauna

Lonnan entisellä sotilassaarella avautui toukokuussa uusi yleinen sauna. Pitihän se käydä heti testaamassa. Saunaa esitteli saunamajuri Tuomo Raitio ja mukana menossa oli saunakoira Leon.


Saunarakennus on valmistettu kotimaisesta puusta ja sen arkkitehti on Anssi Lassila. Rakennuksessa on kaksi saunaa, miehille ja naisille omansa. Sekasaunoja ei ole. Saunat ovat vain yleisessä käytössä, niitä ei vuokrata yksityistilaisuuksiin.

Saunojen lämmitys tapahtuu ulkoseinän kautta. Leon ihmettelee höyryä taustalla.

Miesten ja naisten saunat ovat täysin identtiset. Parvisaunoissa lauteet ovat korkealla katonrajassa. Lauteilta on merinäköalat.

Lauteiden alla on peseytymistilat, joissa kylvetään vanhan ajan malliin pesusangoilla. Saunan ulkopuolella on suihkut, jos haluaa niitä käyttää, mutta sankojen kanssa peseytymisessä on oma viehätyksensä.

Saunat ovat kertalämmitettäviä puusaunoja. Saunamajuri Tuomo Rautio heittää häkälöylyt ennen kuin päästään lauteille.

Saunavuoroja on Lonnassa tiistaista lauantaihin klo 14-21. Kahden tunnin mittaiset saunavuorot kannattaa varata etukäteen netistä, jos haluaa olla varma, että mahtuu löylyihin. Saunamaksu on 16 euroa, alle 12-vuotiaat pääsevät ilmaiseksi.

Viereinen Vohvelibaari vastaa tarjoilusta. Sinne voi avata piikin saunaan mennessä ja tarjoilijat käyvät tuomassa virvokkeita saunaan.

Entäs se tärkein eli löyly? Kiukaasta avataan kansi ja sinne kaadetaan muutamia kipollisia vettä. Mitä pidempään kantta pitää auki, sitä enemmän saunaan virtaa lämpöä. Löylyt ovat erinomaiset: pehmeät ja kosteat. Jos jossain voi puhua löylyn syleilystä, niin täällä.

Terassille pääsee vilvoittelemaan ja katselemaan saaristomaisemia.

Lonnaan pääsee näppärästi yhteysaluksella Kauppatorilta alle 10 minuutissa.

Lonnan kotisivut.

Facebooktwitterredditpinterestlinkedinmailby feather
Isosaari avautuu yleisölle – vinkkejä retkeilijälle

Isosaari avautuu yleisölle – vinkkejä retkeilijälle

Isosaari on Helsingin ulkosaaristossa sijaitseva entinen sotilassaari, joka on ollut suljettuna vuosikymmeniä. Saari avautuu tänä kesänä siviileille ja sinne pääsee reittialuksella Kauppatorilta. Kävin tutustumassa saareen ja sen historiaan. Tulen esittelemään kohdetta syksyllä ilmestyvässä kirjassani Sunnuntaikävelyllä sotien ajan Helsingissä (Minerva Kustannus).

Tässä hieman kuvia ja vinkkejä, mitä Isosaaressa kannattaa käydä katsomassa. Saarella jaetaan myös karttoja, joiden avulla paikkoihin pääsee tutustumaan.

Matka Kauppatorilta kestää noin 40 minuuttia.

Jarmo Nieminen vetää opastuksia Isosaaressa.

Isosaaressa on golfkenttä, jota pidetään Suomen vaikeimpana. Paikalliset rakennusmiehet rakensivat kentän 1980-luvulla.

Vanha koulurakennus.

Torpedoasema, jossa testattiin torpedoja. Sinne ei ole yleisöllä pääsyä vieläkään.

Krimin sodassa kuolleen englantilaisen sotilaan hauta.

Isosaaressa saattaa olla hyvin kylmää ja tuulista. Tutustumispäivänä satoi, eikä saari näyttänyt parhaita puoliaan. Mutta aina pärjää, kun varustautuu oikein.

Saaressa on kaunista luontoa.

Isosaaressa on tykkejä eri aikakausilta. Vanhimmat ovat rakennettu 1910-luvulla valmistuneiden linnoitusrakennelmien yhteyteen.

Sotilaiden rivitalot ovat autiona.

Vanha kasarmirakennus ja sotilaskoti on tyhjillään. Viimeiset varusmiehet poistuivat saaresta 2010-luvun alkupuolella.

Ruokalasta ollaan tekemässä juhlatilaa.

Entinen sulkeisharjoituskenttä, josta tulee telttailualue.

Yhdyshautoja on louhittu kallioon.

Maasta voi löytää vielä taistelujätettä.

Isosaaressa oli vankileiri sisällissodan 1918 jälkimainingeissa. Saaressa oli 1500 vankia, joista 300 menehtyi. Tässä hautamuistomerkki.

Sauna avautuu yleisölle. Se pitäää tulla testaamaan vielä kesän aikana.

Saunasta pääsee uimaan, sillä Isosaaressa on vierekkäin kaksi hiekkarantaa.

Upseerikerholla on tunnelmallinen ravintola. Ainakin lohikeittoa tulee olemaan listalla. Ja ehkä sotkun munkkeja.

Isosaaren kotisivut löytyvä täältä. Sieltä löytyy lisää tietoa laivayhteyksistä, saunojen ja ravintoloiden aukioloajoista ja golfkentästä.

Facebooktwitterredditpinterestlinkedinmailby feather
Lonnassa solmittiin Viaporin häpeärauha

Lonnassa solmittiin Viaporin häpeärauha

Lonnan saaressa käytiin neuvotteluja Suomen sodassa vuonna 1808. Neuvotteluissa sovittiin, että Viapori antautuu venäläisille. Viapori luovutettiin venäläisille ilman taisteluja. Sitä pidettiin ja on pidetty myöhemminkin häpeällisenä. Venäläiset olivat piirittäneet Viaporia eli Suomenlinnaa pitkään ja Carl Olof Cronstedt oli siinä uskossa, että apuja ei ole tulossa ja ruutivarastot eivät riittäneet linnoituksen puolustamiseen. Neuvottelut käytiin saarta vuokranneen leskirouvan talossa, joka on purettu jo ajat sitten.

Suomenlinnan vieressä sijaitseva Lonna on toiminut sotilassaarena ja se avattiin siviileille muutama vuosi sitten. Nykyään saarelle pääsee yhteysaluksella Kauppatorilta ja siellä on ravintola, sauna ja juhlatiloja. Niitä ylläpitävän Lonnan Hyväntuulenkeitaan ravintolatoimenjohtaja Tanja Aromäki esitteli minulle paikkoja.

Saarella toimi 1940-luvulta lähtien demagnetisointiasema, joka rakennettiin saksalaisten avustamana 1944. Siellä poistettiin laivoista magneettisuutta, jotta meren pohjassa olleet herätemiinat eivät reagoineet niihin.

Lonnan ravintolan takahuoneessa on museohuone, jossa esitellään dieselmoottoreita, joita käytettiin magneettisuuden poistamisessa.

– Noin kerran vuodessa täällä käy mies, joka kertoo, että hän on ainoa ihminen maailmassa, joka osaisi näitä koneita käyttää. En yhtään tiedä kuka hän on, mutta ilmeisesti hän on joskus työskennellyt täällä, Aromäki sanoo.

Suomenlinnan sivuilla kerrotaan asiasta näin:

“Demagnetisointiasemaan kuului merenpohjaan laskettujen kaapeleiden muodostamat kaksi magneettisuuden mittauskenttää ja yksi magneettisuuden poistokenttä. Kaapeleiden toimintaa ohjattiin laitteistopöydästä. Tarvittava sähkö saatiin viereiseen rakennukseen sijoitetusta kahdesta dieselkoneesta. Toimituksen aikana alukset ajoivat kierroksen tai useampia Lonnan ympäri. Demagnetisointia tarvittiin aina 1960-luvun loppuun, jolloin merimiinojen raivaustyö oli pääosin päättynyt.”

Lonnan ravintolassa voi nauttia vaikka lounasta tai lasin viiniä. Alakerrassa toimii Vohvelibaari.

– Lihaa, kalaa ja kasvista on tarjolla päivittäin. Suosimme luomua ja lähiruokaa, Aromäki sanoo.

Lonnan miinamakasiineissa järjestetään juhlia, kuten häitä ja seminaareja.

Makasiineissa on säilytetty miinoja. Rakennuksissa on jykevät miinahyllyt vielä jäljellä.

Pihalla on vanha miinojen kuljetukseen käytetty kärry.

Saaressa on kiskoja maassa, joilla miinoja on kärrätty laivoihin.

Lonnan saunasta tulee juttua myöhemmin.

Lonnan kotisivut löytyvät täältä.

Facebooktwitterredditpinterestlinkedinmailby feather
Testissä Lapinlahden sairaalan sauna – Helsingin vanhin sauna

Testissä Lapinlahden sairaalan sauna – Helsingin vanhin sauna

Lapinlahden entisen mielisairaalan sauna on Helsingin vanhin edelleen käytössä oleva sauna. Näin saunaa ylläpitävä Lapinlahden Lähde ainakin ilmoittaa. Varmaan pitänee paikkansa. Sauna on rakennettu sairaalarakennuksen viereen 1880-luvulla. Esimerkiksi Merisotakoulun sauna Suomenlinnassa on 1900-luvun alusta ja Kallion alueen korttelisaunat ovat reippaasti nuorempia.

Lapinlahden sauna avattiin viime vuonna yleiseksi saunaksi. Sauna on yleisön käytössä päivisin, iltaisin sitä vuokrataan yksityistilaisuuksiin. Siellä on miesten ja naisten vuorot erikseen, mutta myös sekasaunaan pääsee kolmena päivänä viikossa. Saunamajuri Risto Ruuthin mukaan sekasaunat ovat sujuneet hyvin, vaikka saunassa on vain yksi pukuhuone. Ruuthin mukaan pukukoodi on vapaa, saa saunoa uimapuvussa tai ilman.

Kävin saunomassa miesten vuorolla, joten tätä probleemaa ei tarvinnut miettiä. Saunan normaali lippu maksaa 7 euroa.

Lapinlahden sairaalan sauna on rakennettu ylempien virkamiesten saunaksi. Siellä saunoivat alkujaan lääkärit ja muu sairaalan johto. Ruuth uskoo, että Jean Sibelius on suurella todennäköisyydellä käynyt saunassa.

– Jean Sibeliuksen veli Christian Sibelius oli mielisairaalan ylilääkäri 1904-1921. Kansalaissodassa vuonna 1918 Christian Sibelius oli punaisten vankina kaksi vuorokautta. Vapauduttuaan hän pelästyi, miten veljelle mahtaa käydä. Hän kutsui kapellimestari Robert Cajanuksen ja taidemaalari Eero Järnefeltin koolle ja sanoi, että veli pitää saada Järvenpäästä turvaan. Cajanus lähti Järvenpäähän Ainolaan hakemaan Jean Sibeliusta Helsinkiin. Tämä saapui kaupunkiin ja asettui ylilääkärin virka-asuntoon. Uskon vahvasti, että Sibelius kävi täällä veljensä kanssa kylpemässä, Ruuth kertoo.

Risto Ruuth tarinoi saunan pukuhuoneessa.

Saunasta tehty sähkösauna Ruuthin arvion mukaan 1960-luvulla. Lauteille mahtuu noin 10 henkeä kerralla. Löylyt ovat kuumat ja pistävät, melko kuivat. Ei ihme, että hieman polttaa, sillä mittari näyttää 95 astetta.

Kylpyhuoneen puolelle tai pihalle pääsee viilentymään välillä. Vaikka meri on vieressä, niin uimaan ei rannasta kunnolla pääse. Noin sadan metrin päässä on sairaalan potilaille rakennettu uimaranta, mutta sinne saakka en tällä erää lähde.

Lapinlahden sauna on erittäin tunnelmallinen ja historiallinen sauna. Kannattaa käydä testaamassa.

Linkki saunan kotisivuille.

Facebooktwitterredditpinterestlinkedinmailby feather
5 syytä käydä Allas Sea Poolissa

5 syytä käydä Allas Sea Poolissa

Olin eilen Allas Sea Poolin avajaisissa. Paikka avattiin jo viime vuonna, mutta uusia avajaisia vietettiin nyt uuden päärakennuksen kera. Kävin siellä nyt ensimmäistä kertaa. Kannattaako sinne mennä? No kannattaa. Tässä viisi syytä:

1. Sauna

Tunnelmallinen sauna, jossa kipakat löylyt: löylyt, jotka tuntuvat, mutta eivät polta. Saunasta on ikkuna merelle päin. Sähkölämmitteiseen saunaan mahtuu noin 15 henkeä kerralla. Miehille ja naisille on omat saunat ja lisäksi on tilaussauna. 

2. Uintikokemus

Hienoa uida ulkoaltaassa keskellä kaupunkia. Ruotsinlaivat kääntyvät vieressä ja Suomenlinnan lautta ajaa ohi. Ulkoaltaita on kolme: lämmin allas, lasten allas ja merivesiallas. Ei yllättänyt, että merivesiallas oli tyhjä vielä tässä kohtaa kesää. Talvella merivesialtaassa on avanto. Saunominen ja uinti maksaa 13 euroa kerta.

3. Näkymät

Jotenkin täysin epätodellinen fiilis, kun polskuttelee vedessä ja ympärillä näkyy Presidentinlinna, Palace, Wanha kauppahalli, Kaupungintalo, Alvar Aallon Sokeripala ja Uspenskin katedraalin kupoli. 

4. Rakennus
Allas Sea Poolin rakennus on komea, tosin hieman keskeneräinen vielä. Puuarkkitehtuuri tuo mieleen toisen uuden saunan, Hernesaaren Löylyn. Molemmissa on myös kattoterassit ja ravintolat.

5. Bändit

Keikat ovat hyvä syy tulla Allas Sea Pooliin. Eilen esiintyi Mikael Gabriel, joka ei lukeudu omiin suosikkeihini. Kuuntelin kaksi biisiä ja sitten kotiin.

Ei niin hyvää, ettei jotain huonoakin. Ravintolakokemus oli epämiellyttävä. Perjantai-iltana siellä oli aika kaaos päällä: paljon ihmisiä, eikä kukaan oikein tiennyt missä jonossa kuuluu olla. Melu oli kova.

Pääruuaksi siellä oli lohikeittoa ja salaattia vaihtoehtoisilla täytteillä. Kana-oliivi-salaatti oli hyvää, mutta lohikeitto todettiin epäonnistuneeksi. Molempien hinnat olivat 12,50 euroa. Ravintolan takia Altaalle ei kannata tulla, lähistöllä on paljon parempiakin paikkoja.

Kaikkinensa positiivinen kokemus ja visiitin väärtti.

Facebooktwitterredditpinterestlinkedinmailby feather