Sotilaallinen Liisanpuistikko

IMG_7740

Liisanpuistikko on pieni vehreä levähdyspaikka Kruununhaan itäreunalla. Kaupunginarkkitehti Hilding Ekelundin 1940- ja 1950-lukujen taitteessa suunnittelema vanha lippakioski oli jo auki ja siellä tuli nautittua kevään ensimmäiset lippiskahvit ja -pullat.

Sama yrittäjä pitää kioskia jo seitsemättä vuotta. Valitteli kovasti sitä, että kaupunki aikoo kilpailuttaa kioskit, eikä tulevaisuudesta tiedä mitään. Vuosi kerrallaan menty viime aikoina. Toivottavasti kaupunki lopettaa poukkoilun kioskien kilpailuttamisen kanssa ja antaa kioskiyrittäjille kunnolla pidempiä sopimuksia. Pitäähän heidänkin pystyä suunnittelemaan toimintaansa ja elämäänsä hieman pidemmällä tähtäimellä.

IMG_7741

Liisanpuistikon paikalla oli 1800-luvulla tori ja paikka kulki Elisabethintori-nimellä vuoteen 1928 asti, jolloin nimi muutettiin Liisanpuistikoksi. Nimensä paikka on saanut keisari Aleksanteri I:n puolison, keisarinna Elisabethin (Liisan) mukaan.

Puiston keskipisteenä on Pellingin retken muistomerkki. Veistos kuvaa polvistunutta sotilasta. Teoksella muistetaan Pellingin taistelua, joka käytiin vuoden 1918 sodan aikana. Valkoiset pakenivat jäätä pitkin Pellingin saareen, joka sijaitsee Porvoon edustalla. Pellingissä käytiin taisteluita, ja monet valkoiset saivat surmansa. Kaatuneiden nimet on kirjattu patsaan jalustaan. Muistomerkin ovat tehneet Gunnar Finne ja Armas Lindgren ja se on paljastettu vuonna 1921.

IMG_7745

IMG_7747

Liisanpuistikon sotaisa historia jatkuu Liisankadun ja Maurinkadun kulmassa, jossa on Sotamuseon punatiilinen rakennus. Sotamuseo on erittäin mielenkiintoinen paikka, jos on yhtään kiinnostunut sotahistoriasta. Se on vaan harmittavan huonosti tunnettu museo.

Museon rakennuksella on pitkä historia. Valtavan kokoinen rakennus valmistui vuonna 1882 arkkitehti Evert Lagerspetzin suunnittelmana. Lagerspetz oli tunnettu erityisesti kasarmirakennusten suunnittelijana. Rakennuksessa toimi alkujaan Uudenmaan tarkk’ampujapataljoona.

IMG_7743
Sotamuseo.

Sotamuseon muistolaatat3

Aikaisemmin 1800-luvulla Sotamuseon rakennuksen paikalla sijaitsi Otto Wilhelm Klinckowströmin uusgoottilainen palatsi. Klinckowström oli mielenkiintoinen tapaus: keisarin hovimestari, vapaaherra, kenraaliluutnantti ja ties mitä. Tietosanakirja Facta luonnehtii miestä: “Hän oli sekä seikkailija että grand seigneur, sekä kelvoton lurjus että hovimies, ja siis loistava seuramies ja rakastettava liehakoitsija, kaunis, aistikas ja henkevä – mutta täysin luonteeton ja kaikkia siveyskäsityksiä vailla.”

Sotahistoriasta kertoo vielä Liisanpuistikon eteläreunaa kulkeva Maneesikatu. Se on saanut nimensä venäläisen vallan aikaisesta hevosmaneesista, joka sijaitsee korttelin verran sisämaahan päin.

IMG_7751
Maneesi.

Liisanpuistikkoa reunustaa lukuisat arvotalot. Liisankadun ja Maurinkadun risteyksessä on niin sanottu Donnerin talo, joka on ollut vuosikymmeniä Donnerin kulttuurisuvun hallussa.

IMG_7749
Donnerin talo.

Donnerin talon vieressä oleva vaaleanpunainen Suomelan talo on vuodelta 1911. Sitä seuraa niin sanottu Elisabethin jugenlinna, joka on arkkitehti Gustaf Estlanderin käsialaa vuodelta 1903.

elisabethin talo
“Elisabeth”.

IMG_7736

Maneesikatua reunustaa 1920-luvun klassismia henkivä liike- ja asuintalo. Pohjoisarannan kulmassa oleva lähetystörakennus on talon huipulla olevan tekstin mukaan vuodelta 1884.

IMG_7737

Jos Liisanpuistikko alkaa käydä ahtaaksi, niin sieltä kävelee 5 minuutissa Tervasareen. Tervasaaresta lisää toisella kertaa.

Facebooktwitterredditpinterestlinkedinmailby feather

Vastaa