Haagan veljeshaudan tiedot täysin vääriä

20150925_171002

Pohjois-Haagassa sijaitsee Kansalaissodan aikainen joukkohauta, johon on haudattu kaatuneita punaisia. Keväällä 1918 valkoisten avuksi tulleet saksalaiset teloittivat punaisia Vihdintien liikenneympyrän lähellä ja kaatuneet haudattiin syrjäiselle paikalle, nykyisen Pohjois-Haagan aseman lähelle. Lisäksi hautaan laskettiin Viron varapääministeri Jüri Vilms, joka lähti saksalaisia pakoon Tallinnasta jään yli Helsinkiin. Hänet ja hänen seurueensa saatiin kiinni ja teloitettiin Töölönlahden rannalla. Vilms ja kumppanit nostettiin haudasta seuraavana vuonna ja ruumiit siirrettiin Viroon. Ainakin ”virallinen” totuus on kertonut näin.

20150925_171022
Veljeshauta sijaitsee kävelymatkan päässä Pohjois-Haagan asemalta.

Näitä tarinoita on ennenkin hieman kyseenalaistettu, mutta nyt tuoreessa kirjassa Helsinki ensimmäisessä maailmansodassa – sotasurmat 1917-1918 (Gummerus) väitetään, että tapahtumien kulku on ollut tyystin erilainen.

Tutkija Kari Kuusela kirjoittaa kirjassa Vilmsin tapauksesta. Kun Vilms jätti Tallinnan taakseen, niin ainoat tiedot hänen seuraavista vaiheistaan perustuu Peeter Matz -nimisen huijarin kertomuksiin. Matz oli omien sanojensa mukaan agronomi ja luutnantti. Lähteiden mukaan Matz valehteli säännöllisesti siviilitittelistään ja upseerinarvostaan. Hän myös salakuljetti pirtua ja puhui tuomioistuimille puuta heinää. Hänen tarinansa ovat hyvin epäuskottavia. Hänen lähteensä olivat samanlaisia epäluotettavia veijareita kuin hän itsekin. Matz oli jopa keksinyt itse keskeisen todistajan, jolta hän oli kuullut Vilmisin teloituksesta.

Jüri Vilmsin teloitus
Vilms on saanut muistolaatan Töölölahden rannalle, vaikka on enemmän kuin epäselvää onko hänet teloitettu siellä.

Jo 1920-luvulla tehtyjen tutkimusten mukaan kukaan muu Matzin lisäksi ei ollut nähnyt Vilmsiä Helsingissä, ei Töölönlahdella eikä Haagassa. Kuusela kirjoittaa, että Huopalahden työväenyhdistyksen perimätiedon mukaan ei ole mahdollista, että Vilms olisi haudattu Haagaan. Sitä vastoin Ruotsin sota-arkisto kertoo, että valkoiset teloittivat Hauholla kolme punaista, joista ainakin yksi oli virolainen, jolla oli taskussa runsaasti rahaa. Olisiko se ollut Vilms?

Pohjois-Haagan veljeshaudalla on plakaatti, jossa siis lienee runsaasti virheitä. Suurin virhe on se, että todennäköisesti Vilmsiä tovereineen ei koskaan haudattu sinne. Mutta vaikka olisikin haudattu, niin laatassa on silti virheitä.Vilms oli Viron varapääministeri ja oikeusministeri, ei ulkoministeri. Hänen nimensä kirjoitettiin Virossakin V:llä, ei W:llä. Ruumiit nostettiin haudasta 10.12.1920, ei 9.9. Teloituskin tapahtui tiettävästi päivää myöhemmin kuin laatan väittämä 12.4.1918. Lisäksi Vilmsin kanssa Suomeen matkanneen Johannes Peistikin nimi on kirjoitettu väärin Pleistik.

Muistolaatta Pohjois-Haagan haudalla pitää sisällään aika lailla virheitä.
Muistolaatta Pohjois-Haagan haudalla pitää sisällään aika lailla virheitä.

Hautamuistomerkissä kerrotaan, että paikalle on haudattu 28 punakaartilaista ja siviiliä, jotka kuolivat saksalaisten teloituksen uhreina 12.4.1918. Kuusela kirjoittaa, että teloitus on varmaankin tapahtunut, mutta faktatietoa siitä on hankalaa saada. Tarinan mukaan kaupunkia valloittaneet saksalaiset löysivät kellarista punaisia ja siviilejä, jotka antautuivat. Kuitenkin joku punainen avasi tulen, tahallaan tai vahingossa. Erään tarinan mukaan kaksi saksalaista olisi kuollut ja heidät haudattiin Lapinmäen tien varteen. Paikalla on edelleen hautamuistomerkki. Kuuselan mukaan on kuitenkin todennäköisempää, että sotilaat kuolivat taistelussa kuin jostain punaisten vahingonlaukauksesta. Toisen tarinan mukaan punaiset ampuivat saksalaisten komentajan kenraali von der Goltzin autoa. Tästä ei ole kuitenkaan mitään merkintää saksalaisissa lähteissä. Luulisi, että jos kenraalin autoa tulitetaan, niin siitä jäisi jotain merkintöjä sotapäiväkirjoihin.

saksalaisen sotilaan hauta
Saksalaisten sotilaiden hauta Lapinmäentien varrella Etelä-Haagassa.

Niin tai näin, saksalaiset tuohtuivat, laittoivat miehet riviin ja teloittivat joka kolmannen. Näin ainakin tarina kertoo. Kuusela pitää tätäkin melko epätodennäköisenä, johtuen siitä että teloitetuista moni oli Huopalahden punakaartissa merkittävässä asemassa. Summittaisella ampumisella tuskin olisi päästy niin ”hyvään” tulokseen.

Historiassa riittää tarinoita ja legendoja. Haagan hauta pitää sisällään monta hyvää tarinaa. Osa totta, osa tarua.

Lähde: Jarmo Nieminen (toim.): Helsinki ensimmäisessä maailmansodassa – sotasurmat 1917-1918.

Lue lisää aiheesta Paikallishistoria.

Facebooktwitterredditpinterestlinkedinmailby feather

Löytyykö sadun prinsessa kiven sisältä?

prinskivi

Pohjois-Haagassa on suuri kivi, joka on haljennut keskeltä kahtia. Kiveä kutsutaan Prinsessankiveksi. Tarina kertoo, että paha noita sulki kauniin prinsessan kiven sisään. Rohkea prinssi halkaisi kiven ja vapautti prinsessan. Samalla hän sai puoli valtakuntaa, toisin sanoen puoli Haagaa eli Pohjois-Haagan.

Toisen tarinan mukaan kivestä olisi yritetty louhia kivimurskaa läheiselle tykkitielle. Tämä kuulostaa jo uskottavammalta.

prinskivi2

Prinsessankivi löytyy Runar Schildtin puiston Lassilan päädystä.

Facebooktwitterredditpinterestlinkedinmailby feather

Etelä-Haagan muistomerkit ja taideteokset

20150519_171536

Tällä kertaa kiertelin Etelä-Haagaa ja teemana oli alueen muistomerkit ja taideteokset. Tällaista tuli vastaan:

Haagan kauppalan muistolaatta (Kauppalankuja 7)
Nuorisotalon seinässä on muistolaatta, joka kertoo talon historiasta. Talossa toimi muun muassa Haagan kauppalan kanslia ja rahatoimisto ennen kuin Haagasta ja Huopalahdesta tuli osa Helsinkiä 1940-luvulla.

20150519_171240

Wredet (Kauppalantie 15)
Kauppalantieltä lähtee kerrostalon takapihalta vanhat portaat kallion päälle. Kallion etelärinteessä on K.A. Wreden ja Gertrud Wreden muistomerkki. Paikalla on sijainnut pariskunna kotitalo, joka on purettu 1950-luvulla. He olivat Haagan huvilayhdyskunnan ensimmäisiä ja merkittävimpiä asukkaita. K. A. Wrede oli tunnettu arkkitehti, joka on suunnitellut mm. Aleksanterinkadun ja Pohjoisesplanadin välisen kauppakujan sekä Turun vanhan kaupunginkirjaston.

20150519_171911

20150519_171809

Sankarihautausmaa (Sankaritie)
Haagan kauppalan sankarihautausmaalle on haudattu 44 vainajaa. Emil Filen on tehnyt näyttävän veistoksen, joka esittää haavoittunutta sotilasta.

Haagan sankaripuisto

Kotiseutukuuset (Sankaritie)
Rauhan ja kotiseuturakkauden vertauskuvaksi isutettiin kuusia vuonna 1982.

20150519_171431

20150519_171443

Tähystäjä (Kauppalanpuisto)
Taiteilija Ukri Merikannon veistos Kauppalanpuistossa.

20150324_135431

Saksalaisten sotilaiden hauta (Korppaantie)
Korppaantienja Lapinmäentien risteyksessä on hautamuistomerkki. Paikalle on haudattu vuonna 1918 Helsingin valtauksessa kuolleet saksalaiset sotilaat Arthur Beukert ja Kurt Seibt.

saksalaisen sotilaan hauta2

Valekuutio (Isonnevantie 8)
SYKin pihalla on taiteilija Anssi Asunnan tekemä taideteos Valekuutio. Taideteos paljastettiin koulun 100-vuotisjuhlan yhteydessä 1986. Taiteilija Asunta oli myös SYKin kuvaamataidon opettajana.

20150519_172837

Kummikaupunki (Kylätie)
Strömstadin puistossa on kivenlohkare, jossa on laatta. Laatassa on teksti: ”Tämän puiston kaupunki on nimennyt vuonna 1952 Strömstadin puistoksi Haagan ruotsalaisen kummikaupungin kunniaksi.”

Piti oikein tarkistaa missä päin tämä Strömstad oikein sijaitsee. Sehän on pieni 6200 asukkaan kunta Länsi-Götanmaalla. Eikä se ole siis kaupunki lainkaan, vaan kunta. Eikä ole Haagan kauppalaakaan enää. Maailma muuttuu.

20150519_172414

20150519_172436

Turre (Steniuksentie 20)
Turvakodin pihalla on Turre ja hänen koppinsa. Veistoksen on tehnyt taiteilija Timo Ruokolainen vuonna 1996.

20150519_172205

Stop Töhryille (Orapihlajatie)
Orapihlajatien ja junaradan välissä on Stop töhryille -hautapaasi. Siitä voi lukea lisää täältä.

20150519_173752

Facebooktwitterredditpinterestlinkedinmailby feather

Arkkitehtuurikierros 1950-luvun Pohjois-Haagassa

20150511_202626

Pohjois-Haaga on hyvin tyypillinen sodanjälkeinen lähiö. Alue on rakennettu pääosin 1950-luvulla ja toteutettu silloisten lähiörakennuksen ihanteitten mukaan. Korttelit on rakennettu väljästi ja se luo alueelle puutarhakaupunginosan tunnelmaa. Myöhemmin Pohjois-Haagaa on täydennysrakennettu.

Rintamamieskerrostalot

Pohjois-Haagaa ryhdyttiin rakentamaan 1940- ja -50-lukujen taitteessa. Ensimmäisessä vaiheessa valmistui Linnaleirin aukion myymäjä- ja asuinkeskittymä sekä sen pohjoispuolella oleva asuinalue. Tällä alueella on sellaisia harvinaisuuksia kuin rintamamieskerrostaloja. Moni tietää rintamamiestalot, mutta harva rintamamieskerrostaloja. Rintamieskerrostaloja varten perustettiin asuntoyhtiöitä vain alle 60 koko Suomeen. Niistä merkittävä osa on Pohjois-Haagassa. Näitä taloja on muun muassa Santavuorentiellä ja Poutuntiellä.

20150513_103253

Hakavuoren kirkko

Kun Pohjois-Haaga alkoi olla valmis, piti alueelle tietysti kirkko saada. Hakavuoren kirkko valmistui 1960-luvulla. Kirkon alttaritauluna on Harry Kivijärven veistos. Kirkon suunnittelija, arkkitehti Eevi Aho asui ainakin muutama vuosi takaperin vielä kirkon naapurissa.

20150511_202440

Ohjaajantien rivitalot

Ohjaajantien tunnelmalliset rivitalot on suunnitellut arkkitehti Kurt Simberg. Taloista on näkymät Aino Ackten puistoon.

20150511_202341

Ohjaajantien pitkä talo

Ohjaajantiellä on varmasti eräs Helsingin pisimmistä asuintaloista. Ihan Käpylän Käärmetalon pituinen se ei taida olla, mutta todella pitkä kuitenkin. Suunnittelijoina toimivat arkkitehdit Kaj Englund ja Aulis Blomstedt.

20150511_202011

Pitkä talo tarvii pitkän autotallin. Tuonne mahtuu pidempikin limusiini.

20150511_202116

Tolarin koulu

Tolarin koulun eli Pohjois-Haagan ala-asteen suunnitteli arkkitehti Martti Välikangas. Välikangas on suunnitellut lisäksi muun muassa Elannon rakennuksia Hämeentien varteen, puu-Käpylää ja olympiakylää. Onpa hän suunnitellut myös Ruskeasuon ratsastushallin ja Yrjönkadun uimahallinkin.

20150511_201648

Muuntajat

Pohjois-Haagassa liikkuessa ei voi olla törmäämättä punatiilisiin sähkömuuntajiin. Niitä on lukuisia ja niiden arkkitehdiksi on mainittu Yrjö Dunderfelt. Muuntajat on rakennettu 1950-luvun alkupuolella. Vastaavia muuntajia on muuallakin Helsingissä.

20150511_201819

Ostari

Pohjois-Haagan ostari on yksi Helsingin vanhimmista. Airi Seikkala-Viertokankaan suunnittelema ostari valmistui vuonna 1959. Ostarille suunniteltiin alkujaan myös elokuvateatteria, mutta sellaista sinne ei koskaan tullut. Ennen tätä ostaria pohjoishagalaisia palveli Thalian aukion ja Linnaleirin aukion liikkeet.

20150511_201000

Ida Aalbergin tien kotkanpesät

Pohjois-Haagasta viimeisenä 1950-luvulla valmistui Ida Aalbergin tien ja Aadolf Lindforsin tien ympäristöt. Näille leimaa-antavaa on harvinaisen korkeat kerrostalot. Ida Aalbergin tien 12-kerroksiset tornitalot olivat valmistuessaan kaupungin korkeimpia.

20150511_200710

Teuvo Pakkalan tien alue

1970-luvulla Maunulassa paloi puutaloja ja asukkaille piti saada äkkiä uusia rakennuksia. Tarina kertoo, että tähän tarpeeseen syntyi Teuvo Pakkalan tien alue. Rakennusyhtiö Haka rakennutti alueen vuosina 1971-1973. Aluetta on käytetty usein esimerkkinä nopeasta elementtirakentamisesta. Kun nostokurjen laittoi keskelle pihaa, niin sillä sai samalla rakennettua neljä taloa. Harmonista ruutukaavaa.

teuvo

Ammattikoulu

Ilkantiellä sijaitsevan Pohjois-Haagan ammattikoulun suunnittelivat Timo ja Tuomo Suomalainen. Koulu valmistui vuonna 1969. Suomalaisen arkkitehtiveljeksiä ei muisteta erityisesti tästä koulusta, vaan Temppeliaukion kirkosta.

IMG_7606

Valkea Talo

Ammattikoulua vastapäätä sijaitsee Valkea talo, joka on kuulovammaisten keskus. Rakennuksen suunnitteli arkkitehti Jaakko Laapotti ja se valmistui vuonna 1987.

20150513_103618

Valkean talon valtavat mittasuhteet näkee, kun menee ala-aulaan katsomaan sen pienoismallia.

20150513_103716

Lue myös: Historiakierros Pohjois-Haagassa

Facebooktwitterredditpinterestlinkedinmailby feather

Historiakierros Pohjois-Haagassa

20150511_202141

Pohjois-Haagaa pidetään hieman hajuttomana ja mauttomana lähiönä, jossa ei ole syvää historiaa. Mutta Pohjois-Haagassa on paljonkin historiallisia kerrostumia, jos osaa etsiä oikeista paikoista.

Punakaartin joukkohauta

Pohjois-Haagan aseman lähellä on punaisten joukkohauta. Kansalaissodan aikana saksalaiset hyökkäsivät punaisten hallitsemaan Helsinkiin. Huopalahdessa saksalaiset löysivät Vanhalla Viertotiellä sijaitsevasta kellarista 150 henkeä. Ihmiset nostivat valkoisen lipun antautumisen merkiksi. Joku kuitenkin avasi tulen ja kaksi saksalaista kuoli. Saksalaiset valitsivat kostoksi joukosta umpimähkään noin 40 miestä. Heidät kuljetettiin turvesuolle nykyisen Vihdintien liikenneympyrän lähistölle ja teloitettiin. Suurin osa ruumiista haudattiin tähän hautaan.

20150428_171234

Ensimmäisen maailmansodan linnoitukset

Pohjois-Haagan alueella on monissa paikoissa ensimmäisen maailmansodan aikaisia linnoituksia, joukkohautoja ja tulipesäkkeitä. Näitä löytyy heti punaisten joukkohaudan takana olevasta mäestä, Pohjois-Haagan kirjaston takana olevilta kallioilta ja Ida Aalbergin tien takana olevasta mäestä.

20150428_171544

20150511_195920
Luolan suuaukko Teuvo Pakkalan tien päässä.

 

20150328_183728
Tulipesäke toimii lasten seikkailupaikkana.

 

Tykkitie

Pohjois-Haagan ostarilta voi kävellä kauppakeskus Kaareen vanhaa tykkitietä pitkin. Venäläiset rakensivat Helsinkiin tykkiteitä ensimmäisen maailmansodan aikana.

20150511_200500

Vanha hyppyrimäki

Pohjois-Haagassakin ollaan hypitty mäkeä taannoin. Aino Ackten puiston vieressä olevan mäen harjalla on vielä hyppyrimäen betoniset jalat jäljellä. Hyppyrimäki rakennettiin noin 1949-1950 ja purettiin 1960-luvun lopulla. Mäkiennätys on 22 metriä.

20150428_172136

20150428_170939
Alastulorinne. Tuolta sitä tultiin.

 

Kiffenin ampumarata

Teuvo Pakkalan tien alueella oli Kiffenin ampumarata, joka oli Pohjoismaiden suurin. Suorituspaikkoja oli peräti 190. Ampumarata perustetiin 1920-luvulla. Kiffenin jälkeen ampumarataa isännöi suojeluskunta, kunnes suojeluskunnat lakkautettiin sodan jälkeen ja rata lopetettiin. Ampumaradan tähystyslavan betoninen runkorakenne on jäljellä Eliel Saarisen tien varrella.

20150511_203629

Seitsemän veljeksen kivi

Näyttelilijäntien varrella on jättimäinen siirtolohkare, eräs Helsingin suurimmista. Tarinan mukaan seitsemän veljestä kiipesi tämän kiven päälle Wilho Ilmarin elokuvassa vuonna 1939.

20150511_201248

Tällaisia historiallisia juttuja Pohjois-Haagasta löytyy. Enkä vielä ole päässyt edes arkkitehtuuriin. Siitä lisää toisella kerralla.

Lisätään loppuun vielä pari linkkiä, joissa lisätietoa Pohjois-Haagasta:

Nouseva.com

Kotikaupunkipolut – Haaga

Facebooktwitterredditpinterestlinkedinmailby feather

Laajasuon liikuntapuistosta lasten uusi hitti – mihin unohtui parkour?

20150414_171055

Pohjois-Haagassa avautui viime vuonna uusi liikuntapuisto lapsille. Laajasuon leikkipuistosta onkin tullut varsinainen hitti paikallisten lasten keskuudessa.

Laajasuon kentälle suunniteltiin alkujaan, että sinne rakennettaisiin Suomen ensimmäinen parkourin harjoitelurata (uutinen täällä). En tiedä mitä hankkeelle tapahtui, mutta sellaista ei ole ainakaan vielä Laajasuolla näkynyt.

20150414_171008

Laajasuolle valmistui myös upea keinonurmikenttä. Ainakin Pohjois-Haagan urheilijoitten eli PoHun futisjengit käyvät siellä potkimassa palloa. PoHun kotikenttä on ollut Lassilassa, mutta nyt Laajasuo olisi paljon parempi alueen ykkösjoukkueen kotikentäksi. Siksi ihmetyttää, ettei Laajasuolle ole rakennettu katsomoita lainkaan.

20150414_174336

Kenttä muuten tultaneen nimeämään Hurriganes-basisti Cisse Häkkisen mukaan. Pohjois-Haagan poika nimittäin hoiti kenttää nuoruudessaan.

Cissen muistolle ja Laajasuon uudelle kentälle:

Facebooktwitterredditpinterestlinkedinmailby feather

Helsingin tuntemattomin museo? Silti ihan sairaan suosittu

Mikä on Helsingin tuntemattomin museo? Uskoisin, että Kuurojen museo on aika lähellä tuon kilpailun voittoa.

Kuurojen museo sijaitsee Valkeassa talossa, joka on kuulovammaisten järjestöjen keskus Pohjois-Haagassa. Museo on pieni ja vaatimaton. Se käsittää vain pari vitriiniä, joissa on kerrottu kuurojen historiasta ja viittomakielisten kulttuuriperinnöstä.

Tai se on se, mitä Kuurojen museosta Helsingissä on jäljellä. Vuodesta 2012 lähtien varsinainen museotoiminta on siirretty Tampereelle osaksi Työväenmuseo Werstasta.

Mutta tämä pikkuruinen Kuurojen museo Valkeassa talossa saa satoja vierailijoita päivittäin. Se johtuu siitä, että samassa tilassa on Sodexon ruokala, jossa ison talon henkilökunta ja opiskelijat käyvät syöpöttelemässä päivisin.

Tässä muutamia kuvia:

Facebooktwitterredditpinterestlinkedinmailby feather