Sotilaallinen Liisanpuistikko

IMG_7740

Liisanpuistikko on pieni vehreä levähdyspaikka Kruununhaan itäreunalla. Kaupunginarkkitehti Hilding Ekelundin 1940- ja 1950-lukujen taitteessa suunnittelema vanha lippakioski oli jo auki ja siellä tuli nautittua kevään ensimmäiset lippiskahvit ja -pullat.

Sama yrittäjä pitää kioskia jo seitsemättä vuotta. Valitteli kovasti sitä, että kaupunki aikoo kilpailuttaa kioskit, eikä tulevaisuudesta tiedä mitään. Vuosi kerrallaan menty viime aikoina. Toivottavasti kaupunki lopettaa poukkoilun kioskien kilpailuttamisen kanssa ja antaa kioskiyrittäjille kunnolla pidempiä sopimuksia. Pitäähän heidänkin pystyä suunnittelemaan toimintaansa ja elämäänsä hieman pidemmällä tähtäimellä.

IMG_7741

Liisanpuistikon paikalla oli 1800-luvulla tori ja paikka kulki Elisabethintori-nimellä vuoteen 1928 asti, jolloin nimi muutettiin Liisanpuistikoksi. Nimensä paikka on saanut keisari Aleksanteri I:n puolison, keisarinna Elisabethin (Liisan) mukaan.

Puiston keskipisteenä on Pellingin retken muistomerkki. Veistos kuvaa polvistunutta sotilasta. Teoksella muistetaan Pellingin taistelua, joka käytiin vuoden 1918 sodan aikana. Valkoiset pakenivat jäätä pitkin Pellingin saareen, joka sijaitsee Porvoon edustalla. Pellingissä käytiin taisteluita, ja monet valkoiset saivat surmansa. Kaatuneiden nimet on kirjattu patsaan jalustaan. Muistomerkin ovat tehneet Gunnar Finne ja Armas Lindgren ja se on paljastettu vuonna 1921.

IMG_7745

IMG_7747

Liisanpuistikon sotaisa historia jatkuu Liisankadun ja Maurinkadun kulmassa, jossa on Sotamuseon punatiilinen rakennus. Sotamuseo on erittäin mielenkiintoinen paikka, jos on yhtään kiinnostunut sotahistoriasta. Se on vaan harmittavan huonosti tunnettu museo.

Museon rakennuksella on pitkä historia. Valtavan kokoinen rakennus valmistui vuonna 1882 arkkitehti Evert Lagerspetzin suunnittelmana. Lagerspetz oli tunnettu erityisesti kasarmirakennusten suunnittelijana. Rakennuksessa toimi alkujaan Uudenmaan tarkk’ampujapataljoona.

IMG_7743
Sotamuseo.

Sotamuseon muistolaatat3

Aikaisemmin 1800-luvulla Sotamuseon rakennuksen paikalla sijaitsi Otto Wilhelm Klinckowströmin uusgoottilainen palatsi. Klinckowström oli mielenkiintoinen tapaus: keisarin hovimestari, vapaaherra, kenraaliluutnantti ja ties mitä. Tietosanakirja Facta luonnehtii miestä: ”Hän oli sekä seikkailija että grand seigneur, sekä kelvoton lurjus että hovimies, ja siis loistava seuramies ja rakastettava liehakoitsija, kaunis, aistikas ja henkevä – mutta täysin luonteeton ja kaikkia siveyskäsityksiä vailla.”

Sotahistoriasta kertoo vielä Liisanpuistikon eteläreunaa kulkeva Maneesikatu. Se on saanut nimensä venäläisen vallan aikaisesta hevosmaneesista, joka sijaitsee korttelin verran sisämaahan päin.

IMG_7751
Maneesi.

Liisanpuistikkoa reunustaa lukuisat arvotalot. Liisankadun ja Maurinkadun risteyksessä on niin sanottu Donnerin talo, joka on ollut vuosikymmeniä Donnerin kulttuurisuvun hallussa.

IMG_7749
Donnerin talo.

Donnerin talon vieressä oleva vaaleanpunainen Suomelan talo on vuodelta 1911. Sitä seuraa niin sanottu Elisabethin jugenlinna, joka on arkkitehti Gustaf Estlanderin käsialaa vuodelta 1903.

elisabethin talo
”Elisabeth”.

IMG_7736

Maneesikatua reunustaa 1920-luvun klassismia henkivä liike- ja asuintalo. Pohjoisarannan kulmassa oleva lähetystörakennus on talon huipulla olevan tekstin mukaan vuodelta 1884.

IMG_7737

Jos Liisanpuistikko alkaa käydä ahtaaksi, niin sieltä kävelee 5 minuutissa Tervasareen. Tervasaaresta lisää toisella kertaa.

Facebooktwitterredditpinterestlinkedinmailby feather

Vantaankosken historiallinen teollisuusmiljöö

20150517_194456

Käytiin tekemässä iltakävely Vantaankoskella. Oikein mukava ja rentouttava ympäristö rauhoittua kiireisen päivän päätteeksi.

Koski on vanhaa tehdas- ja teollisuusaluetta. Kosken rannalla on edelleen vanha viilatehdas, joka toimii nykyisin ravintolana. Viilatehdas perustettiin vuonna 1882 ja se lopetti toimintansa 1960-luvulla. Kuninkaantien toisella puolella vanhan padon vieressä on mylly, mutta se ei ole säästynyt yhtä hyvin kuin viilatehdas. Mylly paloikin muutama vuosi sitten, ja sen kohtalosta on taisteltu ja väännetty. Sääli, ettei Vantaan kaupunki ole kohdellut rakennusta sen historian vaatimalla arvokkuudella.

Vantaankoskelle perustettiin myllyjä jo 1500-luvulla. 1800-luvulla alueella oli jo huomattavasti teollisuutta. Kosken rantamilla oli sahoja, hopeasulatto, ruukki, trasselitehdas ja paljon muuta teollisuutta. Tehtaitten melu yhdistettynä kosken pauhuun on varmaan ollut korvia huumava yhdistelmä.

Kosken jälkeen on suvanto, jonka rantamilla voi tehdä kävelylenkin. Jyrkkien rantatörmäitten alareunoille on rakennettu pitkospuita ja kävelypolkuja. Etelämpänä kosken yli pääsee Mustakosken siltaa pitkin. Silta rakennettiin 2000-luvun alussa, kun taas viilatehtaan vieressä kulkeva Kuninkaantien silta on vuodelta 1876. Siltojen väliä kulkevan lenkin kävelee noin 20 minuutissa. Välillä kannattaa pysähtyä ja istua hetkeksi alas nauttimaan kauniista maisemasta ja suvannon hiljaisuudesta. Veteen voi heittää pari leipäkiveä.

Koski on suosittu kalastuspaikka. Sieltä voi saada jopa 10-kiloisia haukia. Tai sitten kalamiehet ovat tapansa mukaan kertoneet omia juttujaan.

Vantaankoski on arvioitu valtakunnallisesti merkittäväksi kulttuurihistorialliseksi ympäristöksi. Viilatehtaan ympäristö maisemoitiin puistoksi vuosina 2001-2002.

Vantaankosken pohjoispuolella on vanha VPK:n paloasema. Museoviraston suojelema sympaattinen punainen paloasema on vuodelta 1909. Se rakennettiin lahjoitusten ja arpajaisten avulla. Paloaseman vieressä on pieni kahvila, jossa voi nauttia kupin sumppia ja jätskin.

Vantaankoski, Kuninkaantie 28

Historiaa: 4/5

Kulttuuria ja taidetta 1/5

Lapsille: 2/5

Luontoa: 4/5

Tässä kuvia Vantaankoskelta:

Vanha rapistunut mylly.
Vanha rapistunut mylly.
Suvannon ympäristöön on rakennettu siltoja ja polkuja.
Suvannon ympäristöön on rakennettu siltoja ja polkuja.
Myllynkivi.
Myllynkivi.
Viilatehdas.
Viilatehdas.
Vanha pumppuasema
Vanha pumppuhuone.
Kivien heittelyä veteen.
Kivien heittelyä veteen.
VPK.
VPK.

 

Facebooktwitterredditpinterestlinkedinmailby feather

Arkkitehtuurikierros 1950-luvun Pohjois-Haagassa

20150511_202626

Pohjois-Haaga on hyvin tyypillinen sodanjälkeinen lähiö. Alue on rakennettu pääosin 1950-luvulla ja toteutettu silloisten lähiörakennuksen ihanteitten mukaan. Korttelit on rakennettu väljästi ja se luo alueelle puutarhakaupunginosan tunnelmaa. Myöhemmin Pohjois-Haagaa on täydennysrakennettu.

Rintamamieskerrostalot

Pohjois-Haagaa ryhdyttiin rakentamaan 1940- ja -50-lukujen taitteessa. Ensimmäisessä vaiheessa valmistui Linnaleirin aukion myymäjä- ja asuinkeskittymä sekä sen pohjoispuolella oleva asuinalue. Tällä alueella on sellaisia harvinaisuuksia kuin rintamamieskerrostaloja. Moni tietää rintamamiestalot, mutta harva rintamamieskerrostaloja. Rintamieskerrostaloja varten perustettiin asuntoyhtiöitä vain alle 60 koko Suomeen. Niistä merkittävä osa on Pohjois-Haagassa. Näitä taloja on muun muassa Santavuorentiellä ja Poutuntiellä.

20150513_103253

Hakavuoren kirkko

Kun Pohjois-Haaga alkoi olla valmis, piti alueelle tietysti kirkko saada. Hakavuoren kirkko valmistui 1960-luvulla. Kirkon alttaritauluna on Harry Kivijärven veistos. Kirkon suunnittelija, arkkitehti Eevi Aho asui ainakin muutama vuosi takaperin vielä kirkon naapurissa.

20150511_202440

Ohjaajantien rivitalot

Ohjaajantien tunnelmalliset rivitalot on suunnitellut arkkitehti Kurt Simberg. Taloista on näkymät Aino Ackten puistoon.

20150511_202341

Ohjaajantien pitkä talo

Ohjaajantiellä on varmasti eräs Helsingin pisimmistä asuintaloista. Ihan Käpylän Käärmetalon pituinen se ei taida olla, mutta todella pitkä kuitenkin. Suunnittelijoina toimivat arkkitehdit Kaj Englund ja Aulis Blomstedt.

20150511_202011

Pitkä talo tarvii pitkän autotallin. Tuonne mahtuu pidempikin limusiini.

20150511_202116

Tolarin koulu

Tolarin koulun eli Pohjois-Haagan ala-asteen suunnitteli arkkitehti Martti Välikangas. Välikangas on suunnitellut lisäksi muun muassa Elannon rakennuksia Hämeentien varteen, puu-Käpylää ja olympiakylää. Onpa hän suunnitellut myös Ruskeasuon ratsastushallin ja Yrjönkadun uimahallinkin.

20150511_201648

Muuntajat

Pohjois-Haagassa liikkuessa ei voi olla törmäämättä punatiilisiin sähkömuuntajiin. Niitä on lukuisia ja niiden arkkitehdiksi on mainittu Yrjö Dunderfelt. Muuntajat on rakennettu 1950-luvun alkupuolella. Vastaavia muuntajia on muuallakin Helsingissä.

20150511_201819

Ostari

Pohjois-Haagan ostari on yksi Helsingin vanhimmista. Airi Seikkala-Viertokankaan suunnittelema ostari valmistui vuonna 1959. Ostarille suunniteltiin alkujaan myös elokuvateatteria, mutta sellaista sinne ei koskaan tullut. Ennen tätä ostaria pohjoishagalaisia palveli Thalian aukion ja Linnaleirin aukion liikkeet.

20150511_201000

Ida Aalbergin tien kotkanpesät

Pohjois-Haagasta viimeisenä 1950-luvulla valmistui Ida Aalbergin tien ja Aadolf Lindforsin tien ympäristöt. Näille leimaa-antavaa on harvinaisen korkeat kerrostalot. Ida Aalbergin tien 12-kerroksiset tornitalot olivat valmistuessaan kaupungin korkeimpia.

20150511_200710

Teuvo Pakkalan tien alue

1970-luvulla Maunulassa paloi puutaloja ja asukkaille piti saada äkkiä uusia rakennuksia. Tarina kertoo, että tähän tarpeeseen syntyi Teuvo Pakkalan tien alue. Rakennusyhtiö Haka rakennutti alueen vuosina 1971-1973. Aluetta on käytetty usein esimerkkinä nopeasta elementtirakentamisesta. Kun nostokurjen laittoi keskelle pihaa, niin sillä sai samalla rakennettua neljä taloa. Harmonista ruutukaavaa.

teuvo

Ammattikoulu

Ilkantiellä sijaitsevan Pohjois-Haagan ammattikoulun suunnittelivat Timo ja Tuomo Suomalainen. Koulu valmistui vuonna 1969. Suomalaisen arkkitehtiveljeksiä ei muisteta erityisesti tästä koulusta, vaan Temppeliaukion kirkosta.

IMG_7606

Valkea Talo

Ammattikoulua vastapäätä sijaitsee Valkea talo, joka on kuulovammaisten keskus. Rakennuksen suunnitteli arkkitehti Jaakko Laapotti ja se valmistui vuonna 1987.

20150513_103618

Valkean talon valtavat mittasuhteet näkee, kun menee ala-aulaan katsomaan sen pienoismallia.

20150513_103716

Lue myös: Historiakierros Pohjois-Haagassa

Facebooktwitterredditpinterestlinkedinmailby feather

Historiakierros Pohjois-Haagassa

20150511_202141

Pohjois-Haagaa pidetään hieman hajuttomana ja mauttomana lähiönä, jossa ei ole syvää historiaa. Mutta Pohjois-Haagassa on paljonkin historiallisia kerrostumia, jos osaa etsiä oikeista paikoista.

Punakaartin joukkohauta

Pohjois-Haagan aseman lähellä on punaisten joukkohauta. Kansalaissodan aikana saksalaiset hyökkäsivät punaisten hallitsemaan Helsinkiin. Huopalahdessa saksalaiset löysivät Vanhalla Viertotiellä sijaitsevasta kellarista 150 henkeä. Ihmiset nostivat valkoisen lipun antautumisen merkiksi. Joku kuitenkin avasi tulen ja kaksi saksalaista kuoli. Saksalaiset valitsivat kostoksi joukosta umpimähkään noin 40 miestä. Heidät kuljetettiin turvesuolle nykyisen Vihdintien liikenneympyrän lähistölle ja teloitettiin. Suurin osa ruumiista haudattiin tähän hautaan.

20150428_171234

Ensimmäisen maailmansodan linnoitukset

Pohjois-Haagan alueella on monissa paikoissa ensimmäisen maailmansodan aikaisia linnoituksia, joukkohautoja ja tulipesäkkeitä. Näitä löytyy heti punaisten joukkohaudan takana olevasta mäestä, Pohjois-Haagan kirjaston takana olevilta kallioilta ja Ida Aalbergin tien takana olevasta mäestä.

20150428_171544

20150511_195920
Luolan suuaukko Teuvo Pakkalan tien päässä.

 

20150328_183728
Tulipesäke toimii lasten seikkailupaikkana.

 

Tykkitie

Pohjois-Haagan ostarilta voi kävellä kauppakeskus Kaareen vanhaa tykkitietä pitkin. Venäläiset rakensivat Helsinkiin tykkiteitä ensimmäisen maailmansodan aikana.

20150511_200500

Vanha hyppyrimäki

Pohjois-Haagassakin ollaan hypitty mäkeä taannoin. Aino Ackten puiston vieressä olevan mäen harjalla on vielä hyppyrimäen betoniset jalat jäljellä. Hyppyrimäki rakennettiin noin 1949-1950 ja purettiin 1960-luvun lopulla. Mäkiennätys on 22 metriä.

20150428_172136

20150428_170939
Alastulorinne. Tuolta sitä tultiin.

 

Kiffenin ampumarata

Teuvo Pakkalan tien alueella oli Kiffenin ampumarata, joka oli Pohjoismaiden suurin. Suorituspaikkoja oli peräti 190. Ampumarata perustetiin 1920-luvulla. Kiffenin jälkeen ampumarataa isännöi suojeluskunta, kunnes suojeluskunnat lakkautettiin sodan jälkeen ja rata lopetettiin. Ampumaradan tähystyslavan betoninen runkorakenne on jäljellä Eliel Saarisen tien varrella.

20150511_203629

Seitsemän veljeksen kivi

Näyttelilijäntien varrella on jättimäinen siirtolohkare, eräs Helsingin suurimmista. Tarinan mukaan seitsemän veljestä kiipesi tämän kiven päälle Wilho Ilmarin elokuvassa vuonna 1939.

20150511_201248

Tällaisia historiallisia juttuja Pohjois-Haagasta löytyy. Enkä vielä ole päässyt edes arkkitehtuuriin. Siitä lisää toisella kerralla.

Lisätään loppuun vielä pari linkkiä, joissa lisätietoa Pohjois-Haagasta:

Nouseva.com

Kotikaupunkipolut – Haaga

Facebooktwitterredditpinterestlinkedinmailby feather

Suomen ensimmäinen taidenäyttely

kipsiveistokset4

Tänään lanseerataan käyttöön uusi Museokortti. Hieno hanke. Nyt onkin hyvä hetki pohtia, missä ja milloin järjestettiinkään Suomen ensimmäinen taidenäyttely.

Tutustuin viime viikolla Helsingin yliopiston päärakennuksen kipsiveistoskokoelmaan. Veistoksista iso osa on vanhan päärakennuksen pääaulassa, jossa ne ovat kaikkien nähtävillä. Kannattaa poiketa sisään, jos lähistöllä kuljet.

Yliopiston kirjastonhoitaja Virpi Huhtala avaa blogissaan veistoskokoelman taustoja. Hän kirjoittaa, että kokoelma sai alkunsa, kun klassisen filologian apulainen Nils Abraham Gylden lähti opintomatkalle Saksaan vuonna 1834. Matkalla hän ihastui näkemäänsä antiikin taidekokoelmiin ja ryhtyi Helsinkiin palattuaan puuhaamaan vastaavaa.

Näin Helsingin yliopistoon alettiin hankkimaan kipsiveistoksia, jotka ovat kopioita antiikin veistoksista. Ensimmäiset hankinnat olivat Laokoon-ryhmä, Belvederen Apollo ja Versaillesin Diana.

kipsiveistokset2

Yliopiston piirustussalissa järjestettiin Suomen ensimmäinen taidenäyttely lokakuussa 1845, jossa oli esillä näitä kipsiveistoksia. Lisäksi esillä oli erään belgialaisen taidekauppiaan maalauksia. Piirustussali sijaitsi tuolloin Fabianinkadulla yksikerroksisessa puutalossa.

Lehdistöäkin näyttely kiinnosti. Kanawa-lehti kirjoitti 1.10.1845:

”Helsingissä on wiime maanantaina awattu se luwattu taitonäyttely akademian kuwaussalissa, mutta waan ulkomaalaisille taitotöille, niin kuin Helsingin Sanomat mainitsewat. Joshan tämä olis ainua sellainen näyttely joka kaipaa taidollisuuden todistuksia kotimaasta. Sillä wähän hyödyttää paljas ihmetteleminen jos se ei synnytä halua itsenäiseen pyrkyyn, eli edes nähtyä jälkiä seuraamaan.”

Mainittakoot vielä, että Suomen Taideyhdistys perustettiin vasta vuotta myöhemmin eli vuonna 1846 ja ensimmäisen näyttelynsä se piti vuonna 1847. Se olikin sitten ensimmäinen näyttely, jossa nähtiin kotimaisten taiteilijoiden teoksia. Taideyhdistys järjesti lukuisia näyttelyitä ja yhdistyksen kokoelmien pohjalta perustettiin Ateneumin taidemuseo, mutta yhdistys ei saanut kunniaa maamme ensimmäisen taidenäyttelyn järjestämisestä. Yliopisto ehti ensin.

Facebooktwitterredditpinterestlinkedinmailby feather

Helsingin 1800-luvun kirkot – top 8

Helsingissä on toinen toistaan kauniimpia kirkkoja. Tällä kertaa listaan komeimmat 1800-luvun kirkot.

1. Helsingin tuomiokirkko (valmistunut 1852)
Itseoikeutettu ykkönen. Engelin mestarityö. Ei vaadi selityksiä.

tuomiokirkko

2. Johanneksen kirkko (1891)
Komeimpia uusgoottilaisia rakennuksia koko maassa. Paikkamäärältään Suomen suurin kivikirkko, ihmisiä sinne mahtuu 2600. Arkkitehtinä oli ruotsalaissyntyinen A. E. Melander.

johanneksen kirkko

3. Uspenskin katedraali (1868)
Itämaista mystiikkaa. Ortodoksien tukikohta. Rakennettiin Venäjän vallan alaisuudessa, jolloin maassa oli runsaasti ortodokseja. Katajanokan maamerkki.

uspenskin katedraali4

4. Saksalainen kirkko (1864)
Johanneksen kirkon ohella uusgotiikan merkkirakennuksia Helsingissä. Kirkon suunnittelivat Harald Bosse ja C. J. von Heideken. Tornin se sai vuonna 1898. Hieno sijainti: kirkkoa ympäröi Ullanlinnan puisto, meri ja Kaartinkaupungin arvorakennukset.

saksalainen kirkko2

5. Suomenlinnan kirkko (1854)
Kirkko on toiminut suurimman osan ajastaan varuskuntakirkkona. Alkujaan kirkko palveli venäläisiä varusmiehiä. Pyhän Aleksanteri Nevskin muistolle pyhitetyn kirkon tornissa on majakka.

kirkko

6. Pyhän Henrikin katedraali (1860)
Arkkitehti Ernst Bernhard Lohrmanin suunnittelema katedraali on Helsingin harvoja katolisia kirkkoja. Kirkko toimii ikään kuin porttina Kaivopuistoon. Ulkoseinässä hienoja patsaita (mm. Pyhä Henrik, Pyhä Pietari) ja sisällä pyhän Cyprianuksen, Olavin sekä Birgitan pyhäinjäännöksiä.

Pyhän Henrikin katedraali 2

7. Pyhän kolminaisuuden kirkko (1826)
Huomaamaton empirekirkko Tuomiokirkon takana. Carl Ludvig Engelin suunnittelema kirkko oli kaupungin ainoa ortodoksikirkko ennen kuin Uspenskin katedrali valmistui.

pyhän kolminaisuuden kirkko4

8. Vanha kirkko (1926)
Kantakaupungin vanhin kirkko. Engel suunnitteli kirkon väliaikaiseksi kunnes Tuomiokirkko valmistuu, mutta niin vain Vanha kirkko edelleen on toiminnassa. Idyllinen sijainti Ruttopuiston eli vanhan hautausmaan laidalla.

vanha kirkko4
Bubbling under: Diakonissalaitoksen kirkko. Kirkon peruskivi muurattiin vuonna 1896, jonka jälkeen kirkkoa on muutettu moneen kertaan. 1800-luvulta ovat peräisin myös ainakin Katajanokan vankilan kappeli sekä Puotilan kartanon mailla oleva kappeli.

Facebooktwitterredditpinterestlinkedinmailby feather

Tove Janssonin puisto henkii 1800-lukua

20150415_152513

Kun saapuu raitiovaunulla Katajanokalle, ensimmäinen pysäkki on Tove Janssonin puistossa. Lähes kaikki kävellen Skattalle saapuvat kävelevät Janssonin puiston halki. Puisto tunnettiin vuoteen 2014 saakka Katajanokanpuistona, mutta Tove Jansson -seuran ja Katajanokkaseuran aloitteesta puisto nimettiin kirjailija-taiteilija Janssonin mukaan tämän 100-vuotisjuhlan kunniaksi. Jansson asui pitkään läheisellä Luotsikadulla.

Puiston istutustyöt aloitettiin vuonna 1897 kaupunginpuutarhuri Svante Olssonin piirrustusten mukaan.

Puistossa on Viktor Malmbergin veistos Vedenkantaja vuodelta 1923. Antiikin veistosmaailmaa jäljittelevä Vedenkantaja on Malmbergin ainoa julkinen veistos Helsingissä.

vedenkantaja2

Joku koirapuiston asiakas on ehkä katsonut Kingi-ohjelmaa.

20150415_152425

Puistossa on myös pienehkö leikkipaikka lapsille.

20150415_152645
Vanhat arvorakennukset ympäröivät puistoa. Korkea kallion päällä on Uspenskin katedraali, jota pidetään suurimpana ortodoksikirkkona, joka ei ole entisen itäblokin alueella. Katedraalin on suunnitellut venäläinen arkkitehti Aleksei M. Gornostajev ja rakennus valmistui vuonna 1868. Katedraalin kultaisten kupolien kiillon näkee kauas merelle. Jos et ole ortodoksisessa jumalanpalveluksessa koskaan käynyt, niin se on eräänlainen elämys. Kannattaa piipahtaa sisään.

uspenskin katedraali2
Katedraalin vieressä Rahapajankadulla sijaitsee niin sanottu Dementjeffin kivilinna. Vuonna 1885 valmistuneen rakennuksen on rakennuttanut liikemies Grigori Dementjeff. Dementjeff saapui Suomeen asevelvollisena, ryhtyi rakennusurakoitsijaksi, vaurastui osallistumalla Suomenlinnan rakentamistöihin ja rakennutti runsaasti muitakin rakennuksia. Kirkko palkitsi miehen siten, että Dementjeff valittiin Uspenskin katedraalin isännäksi. Hän kuoli kaksi vuotta suuren kivilinnansa valmistumisen jälkeen.

20150415_152347

Dementjeffin linnan viereisessä rakennuksessa Rahapajankatu 3:ssa on muistolaatta, joka kertoo Aleksis Kiven käyneen koulua samalla paikalla. Paikalla sijaitsi niin sanottu ukko Granbergin koulu. Nykyinen rakennus on vuodelta 1915 ja se on arkkitehti Lars Sonckin käsialaa.

Aleksis kivi2
Rahapajankadun ja Satamakadun risteyksessä on suurlähetystörakennus. Rakennuksessa asui Mannerheim-ristin ritari Adolf Ehnroot pariinkiin otteeseen. Seinässä on muistolaatta. Vuonna 1897 valmistuneen uusrenessanssia edustavan rakennuksen on suunnitellut arkkitehti Gustaf Nyström.

20150415_152231
Satamakadulla on Pauligin vanha kahvipaahtimo. Katajanokan asukkaat saivat aikoinaan tottua kahvin tuoksuun, sillä alueella oli parhaimmillaan jopa kolme kahvipaahtimoa.

paulig
Satamakadun ja Luotsikadun risteyksessä on niin sanottu Tallbergin talo, joka valmistui 1898. Rakennus on sikäli merkittävä suomalaisen arkkitehtuurin historiassa, että se on legendaarisen arkkitehtikolmikon Eliel Saarisen, Herman Geselliuksen ja Armas Lindgrenin ensimmäinen yhteinen suunnittelutyö. He on ovat sittemmin suunnitelleet muitakin jugendrakennuksia Katajanokalle.

20150415_152148
Luotsikadun toisella puolella on linnamainen Aeoluksen rakennus, joka on arkkitehti Selim A. Lindqvistin suunnittelema. Rakennus valmistui 1903.

yleiskuva
Etelään mentäessä puistoa reunustaa Keskon rakennus. Vuonna 1940 valmistuneen rakennuksen suunnitteli arkkitehti Toivo Paatela.

20150415_152401
Puiston eteläreunassa on entinen rahapaja. Kun autonominen Suomi sai oman rahan, markan, niin pääkaupunkiin piti saada myös rahapaja. Sellainen valmistui Katajanokan rantaan uusklassismia suosivan arkkitehdin E. B. Lohrmannin suunnittelemana. Ensimmäinen tuotantoerä oli 30 000 kappaletta yhden pennin rahoja. Rahapajan vieressä on Alvar Aallon suunnittelema Enson pääkonttori.

rahapaja2
Tove Janssonin puiston kupeessa on myös mainio italialainen kahvila Signora, joka kesäisin toimii myös puiston lippakioskilla.

20150415_152128
Jos kaipaa väkevämpää, niin kivenheiton päässä Kruunuvuorenkadulla on oluthuone Poseidon.

20150415_152046

Facebooktwitterredditpinterestlinkedinmailby feather

Suomen myrkyllisimmät hämähäkit asuvat Helsingissä

Myrkyllinen ruskohämähäkki (kuva: Wikimedia Commons)
Myrkyllinen ruskohämähäkki (kuva: Wikimedia Commons)

Suomessa ei luonnonvaraisena vaarallisia myrkkyhämähäkkejä juurikaan elä, niitä tavataan lähinnä terraarioissa. Poikkeuksia kuitenkin löytyy. Suomen myrkyllisimmät hämähäkit elävät Luonnontieteellisen museon tiloissa. Harva museovieras niitä on päässyt näkemään, sillä ne eivät hevin ihmisille näyttäydy. Mutta hyvällä tuurilla sellaisen voi bongata.

Ruskohämähäkit tulivat museoon tiettävästi 1970-luvulla hedelmälastin mukana Etelä-Amerikasta. Siitä saakka ne ovat asustelleet museon käytävillä ja koloissa. Museossa on huomaamaton opastaulu, joka kertoo ruskohämähäkistä.

”Suomen ainoa elinvoimainen kanta esiintyy tässä rakennuksessa. Myrkyllisyydestä huolimatta laji ei ole lainkaan aggressiivinen. Se liikkuu hämärässä ja on hyvin arka valon lisäksi äänille ja mm. lattian töminälle. Museovieraalle hämähäkin näkeminen olisi lottovoitto, koska ahtaissa väleissä arkana elelevä otus ei hevin näyttäydy. Museorakennuksen henkilökunta on elänyt sopuisasti samassa rakennuksessa myrkkyhämähäkin kanssa jo vuosikymmeniä.”

Ruskohämähäkki voi kasvaa jopa parisenttiseksi. Tiedustelin vielä museon viestinnästä, että vieläkö hämähäkki museon uumenissa majailee, vai onko kanta jo vuosien saatossa kadonnut.

– Majaileepa hyvinkin, kuului vastaus.

Hui. Seuraavalla kerralla museossa vieraillessani katson näyttelyn sijaan paljon tarkemmin lattioita ja nurkkia.

Museon kotisivut löytyy täältä.

EDIT. Juttua korjattu 28.4.2015. Ruskohämähäkki ei suinkaan ole Suomen ainoa myrkyllinen hämähäkki, kuten jutussa alkujaan kerrottiin. Esimerkiksi vesihämähäkki on myös myrkyllinen.

Facebooktwitterredditpinterestlinkedinmailby feather

Tällaisen Vartiosaaren me menetämme

talli

Helsinki on päättämässä Vartiosaaren kohtalosta lähiaikoina. Ennusmerkit näyttävät vahvasti siltä, että saari tullaan rakentamaan.
Vartiosaari on noin neliökilometrin kokoinen saari Itä-Helsingissä Laajasalon kupeessa. Saaressa on vanhoja huviloita ja arvokasta luontoa. Kun alueella olen vuosien aikana käynyt, niin kameraan on aina jotain tarttunut. Kaivoin hieman kuva-arkistoani, ja tällaisia kuvia löytyi Vartiosaaresta.

Vartiosaari on eräs suosikkipaikoistani Helsingissä. Tärkeä osa merellistä Helsinkiä. Olen ainakin kerran kesässä pyrkinyt siellä käymään. Vartiosaaren ongelma on ollut heikko saavutettavuus. Vaikka Laajasalosta voi melkein heittää kiven Vartiosaareen, niin sinne pääseminen vaatii kuitenkin veneen. Siltaa sinne ei ole. Hakaniemestä kulkee yhteysalus pari kertaa päivässä.

Nykyisellään Vartiosaari on turhan vaikeasti tavoitettavissa ja liian pienen porukan käytössä. Save Vartiosaari -liike on ryhtynyt avoimuuden linjalle ja järjestänyt jopa perämoottoriveneellä kuljetuksia saareen. Toivottavasti kyse ei ole pelkästä kampanjasta Vartiosaaren säilytämisen puolesta, vaan aidosta halusta avata aluetta.

Vartiosaari tulisi ehdottomasti säilyttää virkistysalueena. Näin hienoja merellisiä huvila- ja luontoalueita ei kaupungissa ole enää montaa. Mutta sinne pitäisi rakentaa Laajasalosta ja Ramsinniemestä kevyen liikenteen sillat, jotta se palvelisi kaupunkilaisia virkistyskäytössä. Lisäksi sinne pitäisi sitten luoda palveluita, minimissään vessat, uimaranta ja kioski-kahvila.

Sellaisen Vartiosaaren minä mielelläni tulevaisuudessa näkisin.

Facebooktwitterredditpinterestlinkedinmailby feather

Helsingin lintutornit kartalla

Kivinokan lintulava.
Kivinokan lintulava.

Muuttolinnut  tekevät tuloaan. Helsingin parhaat ja suosituimmat linnuntarkkailupaikat ovat Vanhankaupunginlahden Natura-alueen ympäristössä. Kokeneet lintubongarit tuntevat paikat, mutta jos olet vasta aloitteleva harrastaja, niin tässä kartalla Helsingin lintutornit ja -lavat. Valitse omasti ja sitten vaan tarkkailemaan luontoa! Tornit toimivat muutenkin loistavina näköalapaikkoina.

Jos oikein innostut, niin keväisin voi osallistua Tornien taisto -bongauskilpailuun.

Facebooktwitterredditpinterestlinkedinmailby feather

Miten metsästys sopii punavihreään kuplaan?

IMG_7652

Punavuoren skumpan litkijät ja metsästys ovat nopeasti ajateltuna kauempana toisistaan kuin Merkurius ja Pluto. Metsästys on lajina sellainen, ettei sitä kovin helposti miellä Kehä I:n sisäpuolelle.

Helsinkiin on kuitenkin perustettu yksi Suomen harvoista metsästyssimulaattoreista. Se sijaitsee Talin keilahallissa, jonne on kantakaupungista vain pari kivenheittoa.

Kävin testaamassa miten metsästyssimulaattori toimii. Suurelle screenille ilmestyy metsämaisema, josta alkaa putkahdella hirviä, karhuja, peuroja ja sorsia. Metsästyskivääriä jäljittelevällä asella ammutaan.

En ole koskenutkaan aseeseen armeijan jälkeen eli pian 20 vuoteen, enkä muutenkaan erityisesti aseista pidä. Mutta metsästyssimulaattori oli sangen koukuttava. Erityisesti siksi, että siinä näki oman tuloskehityksensä koko ajan.

Yhdeksästä sorsasta sain ensimmäisellä kerralla alas pyöreät nolla. Toisella yrityksellä tippui jo kolme virtuaalisorsaa. Ja seuraavalla yrityksellä jo viisi. Kyllä siitä täydellisestä osumasta aika hieno fiilis nousee.

Metsälle minua ei aseen kanssa saa, mutta tätä voisin käydä testaamassa uudestaankin.

Ja tämä sopii vaikka punavuorelaiselle polttariporukalle mainiosti. Skumpat mukaan. Taatusti extremeä.

Lisätietoa: www.metsastyssimulaattori.fi

 

Facebooktwitterredditpinterestlinkedinmailby feather

Maunulan arkkitehtuurilenkki

20150418_120242

Tein iltalenkin, jonka teemaksi otin Maunulan arkkitehtuurin. Maunula on kaupungin edustavimpia kohteita, jossa voi tutustua moderniin asuntoarkkitehtuuriin. Maunulaa pidetään usein lähes Tapiolan kaltaisena puutarhakaupunginosana.

Arkkitehdit Viljo Revell ja Keijo Petäjä suunnittelivat asuntokantaa Metsäpurontien ympäristöön.

20150418_115529
Revellin suunnittelema päiväkoti. Revell tunnetaan myös Didrichsenin taidemuseon, Makkaratalon, Eteläranta 10:n, Lasipalatsin, Meilahden ala-asteen ja Toronton kaupungintalon suunnittelijana.

20150418_115702
Metsäpurontien ja Männikkötien risteyksessä sijaitseva Saunabaari on niin ikään Revellin käsialaa. Alakerrassa nykyisin kirppis ja mediapaja.

20150418_115840
Männikkötien kaarevat asuintalot on suunnitellut arkkitehti Kaj Ekelund.

20150418_120039
Arkkitehti Hilding Ekelund suunnitteli ahkerasti Maunulaa. Muun muassa nämä rivitalot ovat lähtöisin hänen kynästään.

20150418_120353
Maunulan ostari (so. Suursuon ostoskeskus) on vielä hetken pystyssä, kunnes se puretaan pois asuntojen tieltä. Ostari on vuodelta 1962. Uusi ostoskeskus on jo valmistunut tien toiselle puolelle.

20150418_120823
Maunulan kirkon suunnitteli arkkitehti Ahti Korhonen ja se valmistui vuonna 1980. Korhonen on suunnitellut myös Keravan kirkon sekä niin sanotun Ekonomitalon Lauttasaareen.

20150418_121034
Pirkkolan puutaloalue syntyi talvisodan jälkeen, kun Ruotsi lahjoitti pienet puutalot sodasta kärsineelle Suomelle. Pirkkolassa on 150 kappaletta näitä niin sanottuja ruotsalaistaloja, ja ne muodostavat aika unenomaisen arkkitehtoonisen miljöön. Lähes kaikissa taloissa on pieni muistolaatta, jossa on kolme kruunua.

20150418_121711
Pirkkolan puutaloalueen keskellä Papinmäentiellä on vanha huvila, joka toimii nykyään päiväkotina. Vuonna 1910 valmistunutta huvilaa pidetään Lars Sonckin suunnittelemana.

20150418_122134
Pirkkolan urheilupuisto edustaa funkkista. Puistossa on jäähalli, uimahalli ja palloiluhalli. Pirkkolan urheilupuisto rakennuksineen oli lähtölaukaus kaupungin liikuntapuistoille ja konseptia on kopioitu moniin paikkoihin. Vuonna 1968 valmistuneen uimahallin ja monitoimihallin yhdistelmän on suunnitellut arkkitehtipariskunta Heikki ja Kaija Siren.

20150418_122637

Facebooktwitterredditpinterestlinkedinmailby feather

Iltalenkki Helsingin synnyinsijoilla

20150409_174402

Pitkästä aikaa kävin lenkkeilemässä Vanhankaupungin maisemissa eli siellä josta Helsinki on saanut alkunsa.

Ensimmäisenä päädyin Annalan kentälle Koskelan raitiovaunuvarikon viereen. Kentän ylätasanteella on kivi, johon on kiinnitetty muistolaatta. Laatta kertoo, että kentällä on perustettu urheiluseura Toukolan Teräs vuonna 1932. Perustavassa kokouksessa oli paikalla lähinnä Arabian työntekijöitä.

20150409_173158

20150409_173149

Matka jatkui Kustaa Vaasan moottorien toiselle puolle ja Annalan kartanon pihan läpi. Viehättävä vanha miljöö. Kartanon ympäristö kauniine istutuksineen on paljon hienompi kesällä kuin  varhain keväällä.

20150409_173818

Helsingin ensimmäisen kirkon paikka. Kun Helsinki perustettiin 1550 Vanhaankaupunkiin, niin alue oli täynnä pieniä puuhökkeleitä. Puukirkko kohosi kaupungin laidalla ja erottui varmasti edukseen pienessä kaupunkipahasessa. Kirkon yhteydessä oli myös hautausmaa. Nykyään kirkon ääriviivat on rajattu kivillä ja keskellä on Hans van Sandenin hautakivi (kopio alkuperäisestä). Van Sanden oli aikanaan kaupungin mahtimiehiä, tunnettu Hollannista lähtöisin ollut porvari. Oman aikansa Hjallis Harkimo.

20150409_174118

Helsingin perustamisen muistomerkki.

20150409_174150

Jalat ovat maitohapoilla, kun nousen Vanhankaupungin korkeimman kallion päälle. Sieltä on hienot näkymät Vanhankaupunginlahdelle. Kallion korkeimmalla paikalla on Birger Brunilan toteuttama muistomerkki, jolla muistetaan Kustaa II Aadolfin maapäiviä, jotka Helsingissä pidettiin vuonna 1616. Muistomerkki on paljastettu kuninkaan  300-vuotisjuhlan kunniaksi vuonna 1932.

20150409_174327

Tällainen jumppaväline oli tuotu kallion päälle.

20150409_174513

Vantaanjoen suulla koski kuohusi. Tässä paljon meteliä aiheuttanut pato. Pitääkö se purkaa, jotta kalat pääset nousemaan koskea ylös vai säilyttää arvokkaana teollisuushistoriallisena jäänteenä (HS:n juttu täällä)? Lenkillä yritin asiaa pähkäillä ja tulin siihen tulokseen, että minulla ei ole vielä tarpeeksi faktoja olemassa, jotta voisin ottaa kantaa. En esimerkiksi tiedä, mikä on se kalojen määrä, jotka loukkaantuvat tai saavat surmansa padossa. Onko määrä merkittävä vai vähäinen?

20150409_174810

Matka jatkui Arabianrantaan, joka on tunnettu julkisesta taiteesta. Sitä tulee vastaan jokaisessa kadunkulmassa, sisäpihoilla, porraskäytävissä, talojen seinissä. Suosikkikaupunginosiani. Kuvan taideteoksen tekijää ja nimeä en kylläkään tiedä, sillä veistoksessa ei lukenut.

20150409_175420

Iltalenkkini päättyi Toukolaan, jossa bongasin Toukolan seurakuntatalon seinässä Michael Schilkinin Perhe-reliefin. Kaunis päätös lenkille.

20150409_180003

Facebooktwitterredditpinterestlinkedinmailby feather

Järvestä löytynyt krokotiili Tropicarion vetonaula

20150101_132653

Pikkuisen hävettää tunnustaa, mutta Tropicariossa en ollut käynyt koskaan aikaisemmin. Se on vuosikausia ollut sellainen ”mennään sitten ensi kerralla” -paikka, joka on aina jäänyt jonkun paremman tekemisen varjoon. Nyt tuli sekin aukko paikattua.

Tropicario on Pohjoismaiden suurin trooppinen eläintalo, jossa on maailman myrkyllisimpiä käärmeitä ja inhottavat hämähäkit.

Siellä on myös krokotiili Riikka, joka löydettiin järvestä Latviasta. Voin uskoa, että krokotiilin löytäjä on saattanut yllättyä. Vuonna 2010 se sai kodin Helsingin Vallilasta (täällä Metron juttu aiheesta).

Ihan turhaan Tropicariota olin pantannut, siellä sai oikein mukavasti kulumaan pari tuntia.

Jos nyt jotain pitää kritisoida, niin pääsymaksuja. 13 euroa aikuisilta ja 8 euroa jopa 4-vuotiaalta lapselta on mielestäni aika tyyris hinta. Vertailun vuoksi Korkeasaareen pääsee aikuiset 12 eurolla ja lapset 6 eurolla. Mutta toisaalta hinnan ymmärää, sillä Tropicariota pyöritetään yksityisellä rahalla.

Tropicarion kotisivut.

20150101_134246

 

20150101_134012

Facebooktwitterredditpinterestlinkedinmailby feather

Laajasuon liikuntapuistosta lasten uusi hitti – mihin unohtui parkour?

20150414_171055

Pohjois-Haagassa avautui viime vuonna uusi liikuntapuisto lapsille. Laajasuon leikkipuistosta onkin tullut varsinainen hitti paikallisten lasten keskuudessa.

Laajasuon kentälle suunniteltiin alkujaan, että sinne rakennettaisiin Suomen ensimmäinen parkourin harjoitelurata (uutinen täällä). En tiedä mitä hankkeelle tapahtui, mutta sellaista ei ole ainakaan vielä Laajasuolla näkynyt.

20150414_171008

Laajasuolle valmistui myös upea keinonurmikenttä. Ainakin Pohjois-Haagan urheilijoitten eli PoHun futisjengit käyvät siellä potkimassa palloa. PoHun kotikenttä on ollut Lassilassa, mutta nyt Laajasuo olisi paljon parempi alueen ykkösjoukkueen kotikentäksi. Siksi ihmetyttää, ettei Laajasuolle ole rakennettu katsomoita lainkaan.

20150414_174336

Kenttä muuten tultaneen nimeämään Hurriganes-basisti Cisse Häkkisen mukaan. Pohjois-Haagan poika nimittäin hoiti kenttää nuoruudessaan.

Cissen muistolle ja Laajasuon uudelle kentälle:

Facebooktwitterredditpinterestlinkedinmailby feather